76109 osumaa

Säästävä rintaleikkaus ja elämänlaatu

Jos rintasyöpä poistetaan rinnan säästävällä menetelmällä, ei ennuste tunnetusti huonone mastektomiaan verrattuna. Monesti silti kysytään, onko säästävä leikkaus sittenkään parempi hoitotapa, ja onko niinkään selvää, että näin toimien saavutetaan parempi elämänlaatu kuin mastektomian jälkeen. Näihin kysymyksiin antaa vastauksia pitkään seurantaan perustuva analyysi tutkimuksesta, jossa vuosina 1980-86 satunnaistettiin 902 eurooppalaista naista joko mastektomiaan tai rinnan säästävään leikkaukseen ja sädehoitoon.

Heikki Joensuu

Skleroderma miesten syytä?

Lemmen täyttymys pullahtaa maailmaan yhdeksän kuukauden kuluttua. Äitipä ei pääsekään sikiöstä eroon noin vaan, sillä tuoreiden tutkimusten mukaan hän jää usein kimeeraksi. Kimeera on taruolento, jonka pää on leijonalta, ruumis vuohelta ja häntä käärmeeltä. Tässä tapauksessa kimeera ei tarkoita ulkoisia tai luonteenominaisuuksia vaan sitä, että sikiöstä peräisin olevia lymfosyyttejä tai niiden kantasoluja jää äitiin mikrosiirrännäisiksi jopa vuosikymmeneksi. Tuoreiden tutkimusten mukaan nämä solut voivat reagoida isännän elimistöä vastaan ja aiheuttaa graft-versus-host-reaktiona eli käänteishyljintänä autoimmuunitaudin, skleroderman.

Heikki Arvilommi

Syövän seulontatutkimukset - mitalin kaksi puolta

Geneettisten tekijöiden vähitellen paljastuessa useiden pahanlaatuisten tautien taustalta, on myös herännyt tuiki tarpeellinen keskustelu geneettiseen alttiuteen perustuvasta seulonnasta, seurannasta ja hoidosta. Maailmalla on jopa toteutettu profylaktista hoitoa esimerkiksi ovaario-rintasyöpäsuvuissa: varhaisella ooforektomialla on pyritty ehkäisemään munasarjasyövän lähes varma ilmaantuminen korkean riskin omaaville henkilöille. Tämä vain yhtenä esimerkkinä. Modernin molekyyligenetiikan löydöksien mukanaantuomiin eettisiin ongelmiin suhtaudutaan vakavasti ja keskustelua käydään tutkijoiden, kliinikoiden ja maallikoiden kesken. Debattia on esiintynyt eri tiedotusvälineissä ja medisiinisten lehtien palstoilla. Lääketieteellisissä kokouksissa on näille kysymyksille omistettuja symposiumeja.

Laktoosi ja vatsavaivat

Sekä tutkimustulokset että käytännön kokemus siitä, miten laktoosi-intolerantit sietävät pieniä, muutaman gramman laktoosiannoksia ovat keskenään ristiriitaisia. Viime vuosina on julkaistu hyvin kontrolloituja tutkimuksia, joissa laktoositon tai hyvin vähälaktoosinen maito on aiheuttanut koehenkilöille yhtä paljon - tai yhtä vähän - oireita kuin tavallinen maito. Kaikesta päätellen laktoosin aiheuttamat oireet eivät ole niin yleisiä kuin kuvitellaan.

Tuula Vesa

Lasten verenpainetasoon vaikuttavat tekijät

Verenpainetaudin ajatellaan kehittyvän monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yleisesti hyväksytysti verenpainetta lisäävät mm. lihavuus, suolan käyttö ja epäedullinen perimä. Näiden lisäksi viime vuosina on kiinnitetty huomiota varhaislapsuudessa ja raskauden aikana vaikuttavien tekijöiden ja hormonaalisten tekijöiden mm. insuliinin sekä hivenaineiden osuuteen verenpaineen nousussa tai verenpainetaudin kehittymisessä. Väitöskirjatyö selvittää perinnöllisten tekijöiden, syntymäpainon, insuliinin sekä kuparin, sinkin ja seleenin merkitystä verenpaineen säätelyssä ja ennustajina.

Leena Taittonen

Luuston ja silmän epänormaalin kehityksen siirtogeeninen hiirimalli

Tässä työssä tutkittiin ruston tärkeimmän rakenneproteiinin, tyypin II kollageenin, mutaation vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen. Tyypin II kollageeni kuuluu säikeisten kollageenien perheeseen, jotka muodostavat lujia säikeitä vastaten eri kudosten rakenteellisesta kestävyydestä. Ruston lisäksi tyypin II kollageenia on löydetty mm. silmästä ja selkärangan välilevyistä. Viime vuosina on modernin molekyylibiologian keinoin todettu tyypin II kollageenin mutaatioiden aiheuttavan useita kondrodysplasioita. Kondrodysplasiat ovat joukko varsin harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka vaikuttavat juuri luuston kasvuun ja kehitykseen. Vaikeimmat muodot, kuten akondrogeneesi ja hypokondrogeneesi, johtavat kuolemaan jo sikiökaudella, jotkut muodot ovat taas niin lieviä, että niiden erottaminen normaalista kehityksestä on vaikeaa. Joissakin kondrodysplasioissa, kuten Sticklerin syndroomassa, havaitaan muutoksia myös silmän rakenteessa ja toiminnassa. Tyypin II kollageenin mutaatioiden on todettu olevan altistava tekijä myös nivelrikolle.

Mikko Savontaus

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030