Lastentalo HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan tuntumaan

Vakavasti sairaiden lasten ja heidän vanhempiensa majoittamiseksi tutkimusten ja hoidon ajaksi on Helsinkiin perusteilla sijaiskoti. Vuonna 1996 perustettu Ronald McDonald Lastentalosäätiö kerää varoja Lasten ja nuorten sairaalan läheisyyteen rakennettavaa kodinomaista taloa varten. Neuvottelut tontista ovat parhaillaan käynnissä ja talon odotetaan valmistuvan vuoteen 2000 mennessä.

Elektroninen lääkemääräys ja potilaskohtainen tietokanta sairaustietojen tallentamista varten

Paperipohjainen jatkuva sairauskertomus on vähitellen väistymässä elektronisen sairauskertomuksen tieltä. Tasokkaasti toteutettuna elektroninen sairauskertomus antaa mahdollisuuksia terveydenhuollon laadun parantamiseen ja kustannusten hillitsemiseen. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on ensiarvoisen tärkeää rakentaa järjestelmä siten, että samaa tietoa ei talleteta käsin useisiin eri järjestelmiin. Näin vältetään terveydenhuollon ammattilaisten turhautumista atk-järjestelmien käyttöön.

Jari Forsström, Jaakko Niinimäki

Uhkakartoitus osana elektronisen reseptin tietoturvasuunnittelua

Terveystiedot ovat arkaluontoisia tietoja. Tiedon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska tiedon paljastuminen ulkopuolisille voi aiheuttaa vahinkoa yksilölle. Terveydenhuollossa tietoa talletetaan ja siirretään yhä enemmän elektronisesti, minkä vuoksi syntyy uusia tiedon suojaamisen vaatimuksia. Järjestelmällisesti suunniteltu ja toteutettu tietoturva on hyvälaatuisen tietojärjestelmän perusominaisuus.

Jaakko Niinimäki, Jari Forsström, Martti Savolainen

Dagmarin varjo on väistynyt, mutta erimielisyys lisätyön korvaamisesta runkosopimuksen tiellä Sairausvakuutuskorvauksien maksua ei esitetä muutettavaksi

Lääkäriliiton toukokuun puolivälissä kokoontuvalle valtuuskunnalle ei - toisin kuin odotettiin - esitetä hyväksyttäväksi minkäänlaista mallia sairausvakuutuksen valtakirjamenettelyä koskevaksi runkosopimukseksi. Valtakirjamenettely, josta puhutaan myös suorakorvausjärjestelmänä, merkitsee käytännössä sitä, että potilas maksaa yksityislääkärillä käydessään laskun, jonka loppusummasta sairausvakuutuksen korvausosuus on jo vähennetty. Lääkäri tai lääkärikeskus laskee korvauksen määrän ja hakee sen itse Kelalta. Lääkäriliitto, Kela ja Lääkärikeskusten Yhdistys ovat neuvotelleet runkosopimuksesta viime kesästä lähtien, mutta juuri valtuuskunnan kokouksen alla kävi ilmi, ettei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen lääkäreille maksettavasta korvauksesta. Niinpä valtuuskunnalle annetaan asiasta pelkkä selonteko. Suureksi periaatteelliseksi kysymykseksi suorakorvaus kasvoi 1980-luvun alkupuolella, jolloin Ruotsissa solmittiin sairausvakuutuskorvauksia säädellyt Dagmar-sopimus. Se romutti ruotsalaislääkärien oikeudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja jätti jälkeensä mittavan epäluulon vastaavia hankkeita kohtaan.

Suvi Sariola

Vieläkö säästettävä

Sisäministeri Backmanin johtaman kuntataloutta tarkastelevan työryhmän väliraportti on kiinnostava, mutta ei sisällä suuria yllätyksiä. 90-luvulla tapahtunut välttämätön valtiontalouden tervehdyttämisohjelma on ollut raju ja siirtänyt mm. terveydenhuollon kustannuksia yhä enemmän peruskuntien vastattavaksi. Ennen lamanotkahdusta valtio kattoi terveydenhuollon kustannuksista lähes puolet, tänä vuonna alle neljänneksen. Samaan aikaan kotitalouksien oma osuus terveysmarkasta on noussut kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Valtiontalous on joutunut kattamaan pankkituen ja kasvavan valtiovelan korkojen lisäksi myös rajun työttömyyden. Kunnilta on supistettu 13 miljardin edestä valtionosuuksia ja kuntien sosiaalipuolen kustannukset ovat olleet nousussa suurtyöttömyyden vuoksi.

Kati Myllymäki

Hallituksen päätöksiä 23.4.98: Työryhmä valmistelemaan kannustavaa palkkausta

Helmikuussa tehdyn lääkärisopimuksen mukaan kuluvan sopimuskauden aikana on tarkoitus valmistella lääkärien palkkausjärjestelmän kehittämistä nykyistä kannustavampaan suuntaan. Tänä keväänä perustetaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkärikartellin edustajista koostuva palkkarakennetyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella työn tekemistä ja tuloksellisuuden lisäämistä edistäviä palkkauselementtejä. Hallitus nimesi työryhmään liiton edustajiksi Timo Kaukosen, Lauri Kyllösen, Risto Lanton, Ari Palomäen, Pirkko Valtolan, Mikko Kankaan ja Matti Koivistoisen.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 23 april Motiverande lönesättning

Enligt det nya läkaravtalet skall läkarnas lönesystem under avtalsperioden utvecklas i en mera motivationsfrämjande riktning. Under våren kommer därför en arbetsgrupp att tillsättas med företrädare för både Kommunala arbetsmarknadsverket och Läkarkartellen. Gruppen skall utarbeta förslag till nya löneelement som är ägnade främja bättre arbetsinsatser och arbetsresultat. Till förbundets representanter i arbetsgruppen utsåg styrelsen Timo Kaukonen, Lauri Kyllönen, Risto Lantto, Ari Palomäki, Pirkko Valtola, Mikko Kangas och Matti Koivistoinen.

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen ja suositusta on tähän saakka korjattu aina jo toteutuneen ansiokehityksen perusteella. Tästä johtuen on Lääkäriliiton hallitus työterveyslääkärit-alaosaston esityksestä päättänyt korottaa suositusta 3 %:lla 1.5.1998 lukien. Tällöin uusi palkka on 6 896 markkaa viikkontuntia kohden vuodessa.

Muutoksia varhaiseläkkeisiin Osa-aikaeläkkeen ikäraja laskee

Marraskuussa allekirjoitetussa tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin osa-aikaeläkkeen alaikärajan määräaikaisesta alentamisesta 58 vuodesta 56 vuoteen. Uutta ikärajaa tullaan soveltamaan vuoden 1998 heinäkuun alusta vuoden 2000 loppuun. Myös varhennettuun vanhuuseläkkeeseen saattaa tulla muutoksia: 0,5 %:n kuukausittainen vähennys tulisi laskemaan 0,4 %:ksi vuoden 1999 alusta lukien. Lääkärin, joka harkitsee siirtymistä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, on syytä varmistaa uudistuksen toteutuminen.

Matti Koivistoinen

Miehen suru - suunnaton ja sanaton

Myytit auttavat surevaa miestä käsittämään käsittämätöntä ja tekevät surusta siedettävämmän. Lapsen kuolemaan liittyy aina syyllisyys, vaimon kuolema voi muuttaa täydellisesti miehen roolin ja äidin kuolema vaikuttaa mieheen läheisemmän tunnesuhteen vuoksi eri tavoin kuin isän, jonka kuolemaan liittyy surua syvempää kokemusta poissa olemisesta ja kohtaamattomuudesta.

Matti J. Kuronen