Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto: Olisi löydettävä terveyspoliittisia tavoitteita paremmin tukeva palkkaustapa

- Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut yleisesti ottaen huoli, että erityismaksuluokkaan perustuva palkkaustapa johtaa terveyspoliittisesti epäsuotaviin seurauksiin. Siksi olisi toivottavaa, että löytyisi tapa, joka paremmin tukisi hyvän hoidon tavoitteita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko

WHO 50 vuotta Maailman terveysasiantuntija hakee uudenlaista roolia

Maailman terveysjärjestön WHO:n johdolla on 50 vuoden aikana saavutettu paljon, mutta samaan aikaan haasteet ovat jatkuvasti laajentuneet. Uudelle vuosituhannelle järjestön luotsaa uusi pääjohtaja, kesällä virkaansa astuva Gro Harlem Brundtland, joka on viestittänyt pitävänsä ykköstehtävänä terveyden nostamista maailmankartalle. Häneen kohdistuu paljon odotuksia, sillä järjestön imago on viime vuosina kärsinyt monenlaisista ristiriidoista. Viime vuonna päättyneen kolmivuotiskauden Suomea WHO:n hallintoneuvostossa edustanut ylijohtaja Kimmo Leppo näkee järjestön uudessa tilanteessa paljon kiinnostavia avauksia.

Marianne Jansson

STM:ltä juhlapäivänä kunniakirjoja WHO-työstä

Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi Maailman terveyspäivänä kunniakirjoja ansioista WHO-yhteistyössä. Pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä palkittiin emeritusprofessori Leo Kaprio, joka toimi 1967-85 WHO:n Euroopan alueen johtajana, ja professori Pirjo Mäkelä, jonka työ on painottunut tarttuvien tautien ehkäisyyn ja rokotteiden kehittämiseen sekä WHO:ssa että muissa järjestöissä.

Kipu, suru ja kokonaisvaltainen auttamiskäsitys

Ihmiset puhuvat kivusta lääkärin kanssa, kun taas surusta, uskosta, toivosta ja rakkaudesta keskustellaan papin kanssa. Vaikka näillä käsitteillä ei ole yhtä täsmällistä sisältöä kuin kivulla, ne ovat sekä autettavan että auttamisen kannalta merkittäviä asioita. Kivun ja surun käsitteleminen on osa ihmisen elämänhallintaa, joka on vain osittain rationaalista, tahdonvaraista tai tiedostettua. Autettavalla on oma näkökulmansa, oma käsitys itsestään ja vaivoistaan. Miten eri auttajat siihen liittyvät? Miten kukin heistä ymmärtää autettavan ongelmat?

Voitto Huotari

WWW-lyhenteet

World Wide Web käyttää kymmeniä protokollia, sääntöjä joita käyttäen tieto siirtyy verkossa.

Erkki Karjalainen

Miksi eutanasiaa ei pyydetä?

Suomen Lääkärilehdessä 9/98 kirjoitti Heikki Joensuu, onkologi-lääkärinä, näkemyksistään ja suhtautumisestaan kuoleman jouduttamiseen - aktiiviseen eutanasiaan.

Laila Iharvaara

Elämä vai eläminen

Kiitän Juha Hännistä lähes ymmärtävästä ja asiallisesta suhtautumisesta tarkoituksellisen provosoivaan ja kenties vaikeasti avautuvaan puheenvuorooni (SLL 7/98). Kaikki tasot eivät vastineen perusteella kuitenkaan näytä auenneen, joten ilman muuta lienee minunkin syytä vedota tasavaltamme ykköstykkiin. Syy on tietysti minun. Pyrkimykseni olikin pysyä yleisellä tasolla eikä upota yksityiskohtiin. Voin myös vilpittömästi nyökytellä (tai olla auttamattomasti ymmällä) suurimmalle osalle vastinetta, mikä tietysti kertoo, ettei selviä vastauksia näihin sivistyksen luomiin kysymyksiin ole olemassakaan. En niitä toki mielestäni pyrkinyt itsekään tarjoamaan vaan tarkoitukseni oli problematisoida eräitä asioita, jotka kirjoittaja esitti mielestäni hiukan yksinkertaisessa ja praksiksen ohjaamassa valossa. Siihen hänellä on tietysti hyvä syynsä, mitä en suinkaan halua aliarvioida.

Martti Ollinen

Kirja suomalaisen maatalouspolitiikan ja kansanterveyden ristiriidoista

Tämä teos antaa aiheen ajatella olisiko hyperkolesterolemian hoito ja sepelvaltimotaudin ehkäisy maassamme toteutunut saavutettujen edistysaskelten lisäksi vielä paremmin, jos meillä olisi noudatettu toisenlaista maatalouspolitiikkaa.

Timo Saaristo

Faktoja vitamiineista ja kivennäisaineista

Vitamiinit ja kivennäisaineet (erityisesti hivenalkuaineet) kiinnostavat ihmisiä. Niitä sisältäviä valmisteita myydään runsaasti huolimatta siitä, että vakuutellaan saannin olevan riittävää ja ongelmien harvinaisia. Kauppa käy mainosten ehdoilla ja niissä tutkittu totuus jää myyvien mielikuvien varjoon. Siksi aihepiiristä tarvitaan myös asiallista ja tasapuolista tietoa siitä kiinnostuneille.

Antti Aro

Vihan väline?

Perversio, kohdehäiriö, kehitysestymä, vihan väline. Muun muassa näillä termeillä määritellään homoseksuaalisuutta 1990-luvun suomalaisessa psykiatrisessa kirjoittelussa - siitä huolimatta, että homoseksuaalisuus on poistettu kansainvälisistä tautiluokituksista. Sosiologi Olli Stålström kysyykin, miksi ihmisiä nimitetään henkisesti sairaiksi, perversseiksi tai häiriintyneiksi ainoastaan sen perusteella, kumpaa sukupuolta kohtaan he sattuvat tuntemaan seksuaalista halua ja rakkautta. Gaudeamuksen julkaisemassa väitöskirjassaan Stålström tutkii lääketieteen sosiologian näkökulmasta sitä, miten homoseksuaalisuuden sairausleima on tuotettu ja miten tieteellinen tutkimus ja yhteiskunnallisten liikkeiden esittämä kritiikki on johtanut sairausleiman purkuun.

Raimo Puustinen