Näkökulmia fysiatrian teoriaan ja käytäntöön

Tätä edeltänyt suomenkielinen fysiatrian kirja ilmestyi 1984. Tämä uusi kokoomateos on laajempi. Uutta tietoa tarvitaankin, ovathan kansanterveydelliset ongelmat ja tietämys niistä jälleen muuttuneet. Kirjan tekijöiden mukaan syvennytään fysiatriseen diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen painottaen myös yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken.

Elina Saloheimo

Mikrobitautien kemoterapian alkuvaiheet

Kemoterapia on sananmukaisesti kemiallisilla lääkkeillä hoitamista. Kemoterapia muodostui erityiseksi lääkehoidon suuntaukseksi 1500-luvulla iatrokemian syntyessä. Sitä kannattavat lääkärit korostivat kemiallisten lääkkeiden paremmuutta yrteistä valmistettuihin galeenisiin lääkkeisiin nähden. Yrttilääkkeiden tehon kemiallista perustaa ei silloin vielä ymmärretty.

Arno Forsius

Akillesjänteen täydellisen repeämän hoitotulokset uutta kliinistä luokittelujärjestelmää käyttäen

Akillesjänteen repeämän kirurgisen hoidon onnistumista on aikaisemmin voitu vain karkeasti arvioida. Nykyään hoidon tulosta voidaan mitata melko tarkasti käyttäen kliinistä pisteytysjärjestelmää, johon kuuluvat mm. subjektiivinen arvio, nilkan liikealamittaus ja nilkan ojennus- ja koukistusvoimamittaus. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa sovellettiin kliinistä pisteytysjärjestelmää 101 potilaan akillesjänteen leikkaustuloksen arviointiin. Samalla tarkasteltiin hoitotulokseen vaikuttavia ennusteellisia tekijöitä. Kolmen vuoden kuluttua vammautumisesta hoitotulos oli erinomainen tai hyvä 80 %:lla potilaista. Huonompaa paranemistulosta ennakoivat korkeampi ikä, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, systeemisairaus ja myöhäisempi paluu liikunnalliseen aktiviteettiin. Nämä potilasryhmät muodostavat haasteen hoidolle ja kuntoutukselle jatkossa.

Juhana Leppilahti, Kari Forsman, Sakari Orava

Onko vanhustenhoito retuperällä?

Pienehkö naisryhmä nosti vuodenvaihteen jälkeen aktiivisella esiintymisellään kriittiseen julkisuuteen suomalaisen vanhustenhoidon. Keskustelussa ei ole haluttu - taktisesti ehkä viisaasti - nimetä vanhuksiaan laiminlyöviä kuntia tai hoitolaitoksia. Yleisellä tasolla käyvä keskustelu antaa perin synkän kuvan tilanteesta. Sen mukaan kunnat ovat säästöpaineissaan ajaneet vanhustenhoitoa rajusti alaspäin, niin että hoidon inhimillisyys on vähentynyt ja vanhenevien ihmisten hoidon laatu on yksinkertaisesti heikentynyt hälytysrajalle saakka. Vanhustenhoidossa toimiva henkilöstö on ylikuormittunutta ja rasittunutta. Jos tämä käsitys vastaa todellisuutta, asiaa ei voida sivuuttaa olan kohautuksella.

Taito Pekkarinen

Tolkaponi - uusi lääke Parkinsonin taudin hoitoon

Tolkaponi on Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettu uusi lääke. Se on ensimmäinen kliiniseen käyttöön hyväksytty spesifinen, reversiibeli ja suun kautta otettuna tehokas katekoli-O-metyylitransferaasin (COMT) estäjä. Tolkaponin teho Parkinsonin taudissa perustuu sen vaikutuksiin levodopan farmakokinetiikkaan ja -dynamiikkaan. Sitä käytetään yhdistelmähoitona levodopaa sekä sen kanssa benseratsidia tai karbidopaa sisältävien lääkkeiden kanssa.

Tapani Keränen

Tuberkuloosi Pirkanmaalla 1980-1996

Tuberkuloosin väheneminen näyttää useissa länsimaissa taittuneen viime vuosikymmenen lopulla. Kun TAYS:n keuhkosairauksien klinikassa havaittiin tuberkuloosipotilaiden määrän hieman kasvaneen tämän vuosikymmenen alkuvuosina, ryhdyttiin selvittämään tilannetta koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tulosten mukaan tartunnanvaarallinen keuhkotuberkuloosi ei ole enää vuoden 1987 jälkeen juurikaan vähentynyt. Lisäksi viime vuosina monet tapaukset ovat olleet radiologisesti todettujen muutosten perusteella aiempaa vaikeampia, mikä viittaa siihen, että potilaat ovat tulleet hoitoon myöhään. Keuhkotuberkuloosi ei myöskään ole vain vanhusten, alkoholistien ja pakolaisten tauti.

Liisa Kellomäki

Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa

Lämpimän kylvyn käyttö synnytyskivun lieventäjänä on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Kontrolloitua tutkimustietoa kylvyn vaikutuksista on kuitenkin vähän. Selvitimme lämpimän kylvyn vaikutusta kivun kokemiseen, synnytyksen kulkuun sekä äidin ja sikiön vointiin. Tutkimukseen osallistui 33 vapaaehtoista naista, jotka satunnaistettiin joko kylpyryhmään tai vertailuryhmään. Kylpyryhmän synnyttäjät olivat 37-asteisessa vedessä keskimäärin 45 minuuttia ja verrokit jatkoivat synnytystä normaalisti vastaavan ajan. Synnytyskipu arvioitiin visuaalisella kipujanalla. Vertailuryhmän synnyttäjät arvioivat kivun lisääntyneen tutkimusaikana merkitsevästi enemmän kuin kylpyryhmän synnyttäjät. Lämmin kylpy synnytyksen avautumisvaiheessa on tämän tutkimuksen perusteella helposti toteutettava, tehokas ja turvallinen ei-farmakologinen kivunlievitysmenetelmä vähäisen riskin synnyttäjillä.

Pihla Kuusela, Anna-Maija Koivisto, Pentti K. Heinonen

Epileptiset kohtaukset klotsapiinihoidon aikana

Lääkehoidon aikana esiintyvä epileptinen kohtaus on tavallisempi klotsapiinin kuin muiden antipsykoottisten lääkkeiden käytön aikana. Mikäli potilasta hyödyttänyt klotsapiinihoito päätetään lopettaa epileptisen kohtauksen takia, on päätös kuitenkin merkittävä ja vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Klotsapiinihoitoa voidaan kuitenkin useimmiten jatkaa yksittäisestä epileptisestä kohtauksesta huolimatta, ja antikonvulsiivista lääkitystä kannattaa harkita ainoastaan silloin, jos kohtauksia on useampia tai EEG:ssä esiintyy irritaatiota epileptisen kohtauksen jälkeen.

Hannu Koponen

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 8/98 Lotta Salmisen ja Hanna Tähden artikkeliin Lääkkeiden anto lasiaiseen on päässyt pujahtamaan virhe. Kuvan 1 kuvatekstissä sivulla 818 lasiaiseen kerralla ruiskutettava volyymin pitäisi olla 20-50 myyl, ei millilitroja. Pahoittelemme virhettä.

Kurkunpään syövän nykyhoito

Kurkunpään syövän esiintyvyys on pienentynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä Suomessa, ja nykyään todetaan noin 100 uutta tapausta vuosittain. Hoitolinjat ovat myös viime vuosina muuttuneet säästävän hoidon suuntaan, keinoina oikein suunnattu sädehoito tai endolaryngeaalinen laserkirurgia. Suuret ja kaulaan metastasoituneet kasvaimet hoidetaan laryngektomialla ja yleensä leikkauksen jälkeen annetaan sädehoito. Kemosädehoito on tuomassa uusia näkymiä aivan lähivuosina. Kurkunpään poiston haitat eivät ole enää läheskään niin suuret kuin aikaisemmin, koska leikkauksen yhteydessä asennettavalla puheproteesilla saadaan useimmat potilaat kuntoutetuksi kohtuullisen hyvään kommunikointiin. Koska potilaita on varsin vähän ja hoito on monimutkaista, tulisi hoidon suunnittelu ja toteutus keskittää yksiköihin, joissa on sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien, syöpätautien, suukirurgian ja plastiikkakirurgian toiminnot.

Juhani Pukander, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen