76102 osumaa

Lääkevuosi 1997 maailmalla

Lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna länsimaissa keskimäärin 7 %:lla eli hieman nopeammin kuin vuonna 1996, kertoo englantilaisen Scrip-lehden vuosikatsaus. Taustalla oli sekä menestystarinoita että vakavia takaiskuja. Uusia vaikuttavia aineita ilmaantui markkinoille lähes 50 ja useita tuhansia on kehittelyn alla. Maailman myyntitilaston kärkeen nousi MSD ohittaessaan hienokseltaan Glaxo Wellcomen. Valtaosa lääkkeistä käytetään edelleen kehittyneissä teollisuusmaissa, jotka kuitenkin etsivät keinoja hillitäkseen lääkekustannusten kasvua.

Timo Klaukka

Ensimmäinen näyttöön perustuvan lääketieteen kurssi Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetuksessa

Näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveydenhuollon (Evidence based medicine, EBM) esiinmarssi viime vuosina on ollut näyttävä. Näyttöön perustuva lääketiede on alunperin anglosaksisista maista liikkeelle lähtenyt ajattelutapa, jonka keskeinen elementti on lääkärin kliinisen taidon ja viimeisimmän toteennäytetyn lääketieteellisen tiedon yhdistäminen yksittäisen potilaan hoidossa. Näyttöön perustuvasta lääketieteestä on keskusteltu näkyvästi lääketieteellisissä lehdissä viime vuosina, ja aiheesta on järjestetty kliinikoille sekä kansainvälisiä että kansallisia kursseja. Syksyllä 1997 järjestettiin Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetuksessa valinnaisena ensimmäinen EBM-kurssi, josta saatiin hyviä kokemuksia. Kurssia suunnitellaan laajennettavaksi koko neljännen vuosikurssin opiskelijoille syksyllä 1998.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Taina Mäntyranta, Hannu Vanhanen

Kliinisestä autonomiasta

Lääkärin itsenäinen päätöksenteko ei tänään ole itsestäänselvyys. Paineita kohdistuu lääkäriin yhteiskunnan taholta, poliittisesta päätöksenteosta, markkinataloudesta, työnantajan vaatimuksista, julkisen sektorin säästöistä ja omaisten ja potilaiden esittämistä vaatimuksista. Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Risto Ihalainen kommentoi tätä teemaa sanoen, että ei Suomenkaan autonomia aivan itsenäisyyttä vastannut. Ja eipä lääkärikään toki aivan irti yhteiskunnasta, taloudesta ja viitekehyksestään voi toimia. Elämä on jatkuvaa kompromissien tekoa, mutta lääkäriyteen liittyy erityisiä itsenäisyyden vaatimuksia, jotka on hyvä tiedostaa ja jotka ovat tärkeä pohja arkiselle päätöksenteolle.

Kati Myllymäki

Lisääntymiseen liittyvät terveyspalvelut ja eurooppalainen tasa-arvo

Tallinnassa keskusteltiin marraskuussa valinnanvapauden toteutumisesta lisääntymisessä, seksuaalisuudessa ja elämäntyylien valinnassa. Korkeatasoinen keskustelu valotti selkeästi sitä kuilua, joka sekä lisääntymiseen liittyvien terveyspalvelujen saatavuuden että ihmisoikeuksien kannalta vallitsee itäisen ja läntisen Euroopan välillä. Tasa-arvon toteutumisessa ei ole kysymys vain miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, vaan myös eri ikä- ja sosiaaliryhmien erilaisten tarpeiden huomioon ottamisesta.

Kirsi Viisainen

Saattohoito ei ole vaihtoehto eutanasialle

Juha Hänninen kirjoitti Suomen Lääkärilehden 4/98 pääkirjoituksessa kuolevan potilaan hoidosta ja saattohoidosta sivuten kirjoituksessaan myös eutanasiaa. Hän väitti, että eutanasiakeskusteluissa sairaan ja kuolemaa lähestyvän ihmisen oikeudeksi nähdään oikeus eutanasiaan, muttei juuri koskaan oikeutta oireiden lievitykseen. Kuulun itse Exitus-nimiseen eutanasiayhdistykseen ja meidän mielestämme potilaan oikeuksiin kuuluu ilman muuta saada oireisiinsa lievitystä ja kipuihinsa tarpeeksi kipulääkitystä, mutta kaikissa tapauksissa oireiden ja kipujen riittävä ja hyväkään lievitys ei riitä. Toisin sanoen hyväkään saattohoito ei tule poistamaan keskustelua eutanasiasta.

Jane Tuovinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030