Rintasyövän postoperatiivinen sädehoito pidentää elinaikaa

Mastektomian jälkeen annetun postoperatiivisen sädehoidon on havaittu monissa satunnaistetuissa tutkimuksissa vähentävän rintasyövän paikallisia uusiutumia. Sen sijaan elinaika on ollut suunnilleen sama, annettiinpa sädehoito tai ei. Liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon tai hormonihoidon elinaikaa pidentävästä vaikutuksesta on sen sijaan oltu jokseenkin vakuuttuneita, ja onpa esitetty, että postoperatiivinen sädehoito saattaisi olla kokonaan turha toimenpide, kunhan potilaalle vain annetaan riittävästi syövän lääkehoitoa. Nämä käsitykset perustuvat kuitenkin tuloksiin, jotka saatiin ennen modernin sädehoitotekniikan kehittymistä.

Heikki Joensuu

Lähes supertubi

Niin kauan kuin Mycobacterium tuberculosis on tunnettu, siitä on pelätty kehittyvän erityisen virulentteja muotoja. Toistaiseksi tuberkuloosibakteerien virulenssissa on ollut vain vähän vaihtelua.

Matti Viljanen

Tuberkuloosin vastustuskyvyn geenitausta selviämässä

Vain 10 % tartunnan saaneista sairastuu tuberkuloosiin ja tauti tappaa vain runsaat puolet hoitamattomista potilaista. Mustaihoisten mortaliteetti on suurempi kuin valkoihoisten, ja eräät hiirilinjat kuolevat toisia herkemmin tuberkuloosiin. Vaikka vastustuskyky näyttää ilmiselvästi geneettisesti säädellyltä, tietämys ihmisen resistenssigeeneistä on ollut olematonta.

Matti Viljanen

Suojaako C. difficile suolessa difficile-ripulilta?

Antibioottihoitoon liittyvä Clostridium difficile -ripuli on yleinen komplikaatio. Ripulin aiheuttajabakteeri kolonisoi aika usein myös oireettomia potilaita. Jopa viidennekseltä yli kaksi viikkoa sairaalassa olleilta löytyy bakteeri ulosteviljelyssä. Tämä tutkimus kysyi, lisääkö kolonisaatio riskiä saada sairaalassa difficile-ripuli.

Heikki Arvilommi

Popsi, popsi porkkanaa?

Jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että vähentämällä rottien ravinnosta saamaa kokonaisenergian määrää saatiin rotat elämään tavallista pitempään. Samoin rajoittamalla rottien energiansaantia lapsena väheni rottien syöpien määrä aikuisena. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu joidenkin ihmisen syöpämuotojen olevan yleisempiä pitkillä henkilöillä, mikä sekin voisi puhua sen puolesta, että runsas ravitsemus suosii syövän kehittymistä.

Heikki Joensuu

Lääkäreiden kokemukset syöpädiagnoosin kertomisesta

Suomen Syöpäpotilaat ry järjestää valtakunnallisen tiedotus- ja koulutuskampanjan Yksin. Yhdessä. Kampanja pyrkii vähentämään syöpään liittyviä ennakkoluuloja, rohkaisemaan syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sekä tukemaan terveydenhuollon ammattilaisia. Syöpäpotilaan kohtaaminen ja hoitaminen on vaativa ja puhutteleva tehtävä. Erityisesti syöpädiagnoosin kertominen on sekä potilaalle että lääkärille merkittävä, mutta vähän tutkittu tapahtuma.

Suomalaiset miespuoliset tuhopolttajat

Viidestä osatyöstä koostuvan väitöskirjatutkimuksen aiheena oli suomalaisten miespuolisten tuhopolttajien psykiatristen piirteiden ja demografisten taustatekijöiden sekä rikoksenuusinnan keskinäisen suhteen tarkastelu. Tavoitteena oli selvittää psykiatristen, psykobiologisten ja demografisten tekijöiden sekä rikollisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen välistä yhteyttä, verrata kriminaliteetin, tulensytyttelykäyttäytymisen ja perhetaustan eroja skitsofreniaa sairastavien ja muiden tuhopolttajien välillä, tarkastella psykiatristen diagnoosien ja käytöshäiriöanamneesin yhteyttä rikoksenuusintaan nuorilla tuhopolttajilla sekä tarkastella jälkeenpäin tuhopolttajien elämäntilannetta sekä kuolinsyitä.

Eila Repo

Vatsan ultraäänitutkimus ja luun magneettikuvaus lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa

Tehokkaat sytostaattihoitokaaviot ovat parantaneet huomattavasti lasten akuutin lymfoblastileukemian ennustetta. Nykyään onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota hoidon komplikaatioihin ja pitkäaikaisvaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa selviteltiin vatsan alueen ja luuston löydöksiä lasten leukemiassa diagnoosivaiheessa, hoidon kuluessa ja hoidon loputtua.

Airi Ojala

Sädehoidetun ei-pienisoluisen keuhkosyövän ennusteelliset tekijät

Suomessa uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan vuosittain noin 2 000. Näistä valta-osa on ei-pienisoluista tyyppiä (non-small cell lung cancer, NSCLC), jonka tärkeimmät hoitomenetelmät ovat leikkaus ja sädehoito. Suurin osa potilaista on kuitenkin heikon yleiskuntonsa tai taudin laajan levinneisyyden vuoksi inoperaabeleja. Huolimatta teknisestä kehittymisestä sädehoidon tulokset ovat epätyydyttäviä suhteessa hoidosta potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja terveydenhuoltojärjestelmälle aiheutuviin kuormituksiin; noin puolet radikaalisädehoidetuista potilaista kuolee ensimmäisen vuoden kuluessa taudin toteamisesta. Onkin ilmeistä, että ainakin osassa tapauksista hoidon tavoite on väärin asetettu. Potilaiden joukosta pitäisi erilaisten ennusteellisten tekijöiden perusteella pystyä valitsemaan ne, jotka todennäköisemmin hyötyvät mahdollisesti vieläkin intensiivisemmästä hoidosta ja toisaalta ne, jotka voitaisiin säästää turhilta hoitotoimenpiteiltä. Väitöskirjani päämääränä oli selvittää keuhkosyövän sädehoitotuloksia sekä mitä ennusteellisia tekijöitä tulee ottaa huomioon hoidon optimoinnissa. Tarkoituksenani oli myös kehittää näiden tekijöiden pohjalta hoitopäätöksen teon tuki, joka olisi tarkka ja kuitenkin riittävän vaivaton päivittäiseen kliiniseen työhön käytettäväksi.

Tuija Wigren

Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti tutkittaessa ruokatorvirefluksin ja astman välistä yhteyttä

Mahanesteen refluktointi ruokatorveen tiedetään yleiseksi astmapotilailla, ja se saattaa aiheuttaa astmaoireita tai pahentaa jo todettua astmaa. Yleensä refluktointiin liittyvät oireet ovat tyypillisiä, kuten närästys, happamat röyhtäykset tai varsinainen regurgitaatio, mutta merkittävä ruokatorvirefluksi saattaa myös ilmetä vain hengitystieoireina tai astman hoitotasapainon vaikeutumisena. Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinnin on raportoitu olevan luotettavin tapa todeta poikkeava refluktointi, erityisesti astmaatikoilla, joilla oirekuva voi olla epätyypillinen.

Jukka Laitinen