78814 osumaa

Lyhyesti: Terveystilanne pakolaisleirillä ja leirin ulkopuolella

Kenellä menee huonommin aseellisten konfliktien aikana, joukkoleirille muuttaneilla pakolaisilla vaiko samalla alueella ennestään asuneilla? Asiaa selvitettiin 422 lapsen (9-23 kk) otoksella sisällissotaa käyvässä Guinea-Bissaussa. Kuuden viikon seuranta-aikana lasten kuolleisuus oli suuri (3 %) ja ravitsemustila huono. Leirillä asuvien terveys oli kuitenkin selvästi parempi kuin alueen alkuperäisten asukkaiden. Pakolaisten lähdettyä sekä heidän että paikallisten asukkaiden kuolleisuus väheni ja ravitsemus parani, vaikkei ruoan saatavuudessa tapahtunutkaan muutosta. Pakolaisleiri voi siis olla melkoinen terveydellinen ongelma alkuperäisväestölle. BMJ 1999;319:878-881

Per Ashorn

Lyhyesti: Viekö laku halut?

Lakritsissa oleva glykyrritsihappo inhiboi tunnetusti erästä steroidihydrogenaasia, joka mm. katalysoi testosteronin muodostumisen androsteenidionista. Seitsemän tervettä miestä (ikä 22-24 vuotta) popsi viikon ajan purkillisen lakuja (7 grammaa = 0,5 grammaa glykyrritsihappoa). Testosteroniarvot putosivat pitoisuudesta 740 +- 216 pitoisuuteen 484 +- 191 ng/dl (p < 0,001). Miesten impotenssianamneesissa on siis muistettava kysyä ovatko lihalliset himot muuttuneet lakunhimoksi. N Engl J Med 1999;341:1158

Robert Paul

Orlistaatin alkuvaiheet Pohjoismaissa

Orlistaatti on EU:ssa vuoden 1998 heinäkuussa myyntiluvan saanut rasvan imeytymistä suolesta estävä laihdutuslääke. Sen tulo markkinoille herätti laajaa huomiota eri Pohjoismaissa. Orlistaatin alkutaival ruotsalaisilla markkinoilla on ollut menestyksekäs, mutta esimerkiksi Tanskan ja Suomen lääkärit ja viranomaiset ovat suhtautuneet lääkkeeseen maltillisemmin, ja Norjassa sitä saa vasta erityisluvalla. Yhteispohjoismainen ryhmä tarkasteli orlistaattia kliinisin tutkimuksin osoitetun tehon, ilmoitettujen haittavaikutusten, lääkekustannusten ja lääkekorvauskäytäntöjen valossa.

Leena Lahnajärvi, Anders Carlsten, Ylva Ekbom, Pétur Pétursson

Tyyppi I ja III prokollageenien propeptidit sarkoidoosissa, fibrosoivassa alveoliitissa ja asbestin käsittelyyn liittyvissä keuhkosairauksissa

Keuhkojen parenkyymisairauksiin liittyvä ylimääräinen sidekudoksen kertyminen, keuhkofibroosi, on vaikea kliininen ongelma, johon liittyy keuhkojen toiminnanvajaus ja suurentunut kuolleisuus. Fibroosi seuraa alveolien tulehdusta ja on yleensä hidas ja salakavala prosessi. Sarkoidoosille on tyypillistä granuloomien kehittyminen tavallisimmin keuhkoihin ja imusolmukkeisiin. Suurin osa potilaista paranee ilman hoitoa, mutta 5-10 %:lle kehittyy etenevä vaurio, joka voi johtaa arpeutuessaan keuhkofibroosiin.

Lauri Lammi

Aivoaneurysman hoitotuloksia

Aivoaneurysmien hoidossa on suonensisäinen embolisaatio elektrolyyttisesti irrotettavalla platinalangalla (GDC, Guglielmi Detachable Coil) voimakkaassti yleistynyt: Kesällä 1998 raportoitu 20 000 potilaan määrä on jo kaksinkertaistunut. Tri Guido Guglielmi aloitti GDC-hoidot vuonna 1990 Yhdysvalloissa, jossa menetelmä sai v. 1995 FDA:n hyväksynnän indikaationa aneurysmat, joiden hoitoon liittyy tavallista suurempi operatiivinen komplikaatioriski. Nykyään USA:ssa noin 15 % aneurysmista hoidetaan endovaskulaarisesti. Euroopassa GDC:n käyttö on suhteellisesti yleisempää; sitä käytetään myös neurokirurgisesti operabeleissa aneurysmissa, ja eräissä keskuksissa jo puolet aneurysmista hoidetaan embolisaatiolla. Aneurysmia harvinaisempia aivoston ja selkäytimen alueen vaskulaarimalformaatioita ja arteriovenooseja fisteliyhteyksiä hoidetaan myös eri embolisaatioaineilla. Endovaskulaariseen hoitoon voidaan liittää tarvittaessa neurokirurginen ja/tai stereotaktinen sädehoito.

Veikko Kähärä

Ammattiapteekki vai markkina-apteekki?

Suomalaiset apteekit poikkeavat ainakin kahdessa suhteessa miltei kaikkien muiden maiden apteekeista. Pohjoismaita lukuunottamatta muiden Euroopan maiden ja eritoten Yhdysvaltain apteekkien myynnistä tavallisesti vain pieni osa on lääkkeitä ja apteekkien henkilökunnasta vain pieni osa on farmaseuttisen koulutuksen saaneita. Suomalaisapteekkien myynnistä sitävastoin yli 95 prosenttia on lääkkeitä ja apteekkien henkilökunnasta yli 60 prosenttia on proviisorin tai farmaseutin tutkinnon suorittaneita lääkealan ammattilaisia. Tässä suhteessa suomalaista apteekkia voidaan todella pitää lääkkeisiin keskittyvänä ammattiapteekkina.

Reijo Purasmaa

Suomen Hammaslääkäriliitto 75 vuotta

Suomen Hammaslääkäriliitto perustettiin itsenäisyyspäivänä vuonna 1924 kollegialisia ja taloudellisia pyrintöjä varten, kun vuonna 1892 perustettu tieteellinen yhdistys Suomen Hammaslääkäriseura ei halunnut eikä ehtinyt hoitaa kasvavaa sosiaalisten asioiden painolastia. Liiton perustamisen aikaan hammaslääkäreitä oli Suomessa 386 ja heistä valtaosa toimi yksityispraktiikassa. Nykyään hammaslääkäreitä on 4 800, ja heistä puolet työskentelee julkisessa terveydenhuollossa ja puolet yksityishammaslääkäreinä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat