Vuoden Terveysteko Suomen Ladulle

Kunnallislääkärit ry:n perustama Vuoden Terveysteko -diplomi luovutettiin ensimmäisen kerran 26.2.1998. Sen sai Suomen Latu sauvakävelyn kehittämisestä ja tunnetuksi tekemisestä. Diplomin vastaanotti Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen. Sauvakävely on nopeasti harrastajajoukkoja kerännyt terveysliikuntamuoto, joka on ennestään tuttu kilpahiihtäjien kesäharjoittelusta. Sauvakävelyyn tarvitaan hiihtosauvat, jotka ovat suunnillen pujottelusauvojen pituiset. Kävellessä tulisi kyynärpään koukistua noin 90 asteen kulmaan, jolloin saadaan aikaan tehokkain työntövoima. Kävelyä varten on kehitetty yhteistyössä kotimaisen valmistajan kanssa sauva, jonka kärkipiikki on vaihdettavissa sen mukaan, käveleekö metsäpolulla vai asvaltilla. Tässä mallissa rannelenkki on tukevampi kuin tavallisessa hiihtosauvassa.

Lääketieteen kongressit suosittuja

Suomessa järjestettävistä kongresseista järjestetään eniten lääketieteeseen, luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyviä kansainvälisiä kongresseja. Tänä vuonna järjestetään seitsemän yli tuhannen osallistujan kongressista, joista kolme liittyy lääketieteeseen tai eläinlääketieteeseen. Näihin odotetaan yhteensä yli 3 500 osallistujaa. Viime vuoden huippulukemiin ei kuitenkaan päästä, jolloin diabeteskongressi yksin toi maahamme yli 7 000 kokousvierasta. Suurin osa kansainvälisistä kokouksista pidetään tänä vuonna kuten ennenkin kesäkuukausina ja enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan tänä vuonna odotetaan maahamme 45 000 kansainvälistä kongressivierasta.

Sairaanhoitajien 100-vuotias järjestötoiminta

Kirurgisen sairaalan osastonhoitajattaret Anna Falckenin johdolla perustivat 1898 yhdistyksen Sjuksjöterskeföreningen i Finland, jonka tavoitteena oli synnyttää yhteenkuuluvuutta sairaanhoitajattarien keskuudessa ja herättää kiinnostustusta yhteisiin asioihin. Järjestötoiminnan keskeisenä tehtävänä oli koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Sata vuotta myöhemmin on Suomen sairaanhoitajaliiton kirjaamina keskeisinä tehtävinä väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sairaanhoitajien ammatillisuuden kautta.

Kuluttajat pitävät elintarvikkeita melko turvallisina

Kuluttajatutkimuskeskus on tutkinut Elintarvikeviraston toimeksiannosta suomalaisten kuluttajien ja erityisesti 15-18-vuotiaiden nuorten käsityksiä elintarvikkeiden terveysvaaroista ja -uhkista, tietolähteiden käyttöä ja elintarvikkeiden terveysvaaroihin liittyviä tiedontarpeita.

Päänsärky ja migreeni - tuttuja muttei aina tunnistettuja

Lihasjännityspäänsärystä on 1980-luvulta lähtien tullut yleisin päänsäryn muoto. Syynä tähän pidetään liikuntatottumusten ja työelämän muutoksia, erityisesti tietotekniikan käytön myötä yhä yksipuolisemmiksi muuttuneita työtehtäviä ja staattisemmiksi muuttuneita työasentoja. Niska-hartiaseudun lihasten jumiutuminen on jännityspäänsäryn tavallisin lähtökohta, mutta myös purentavirheet ja hampaiden narskuttelu, lihasrevähdykset tai henkisen ahdistuksen aiheuttama jännittyneisyys ja masennus voivat johtaa lihasjännityspäänsärkyyn. Säryn taustasta ja mekanismista ei kuitenkaan ole yksimielistä käsitystä.

Vanhuspotilaiden hoitotarpeen ja kustannusten arviointi

Vanhusten hoitotarpeen arvioinnin ongelmina ovat olleet mittausten hajanaisuus ja eri lähteistä saatujen tietojen huono vertailtavuus. Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopiston sisätautien laitoksen geriatrian yksikkö järjestivät vanhuspotilaiden hoitotarpeen arviointia käsittelevän koulutuspäivän 6.3.1998. Tutkija Harriet Finne-Soveri esitteli tilaisuudessa RUG-RAI (Resource Utilization Groups ja Resident Assessment Instrument) -menetelmät, joiden avulla potilaan hoitotarve ja kustannukset voidaan mitata. Arviointiin osallistuvat potilas, omaiset ja lähimmät hoitajat. Arviointilomake sisältää 18 arvioitavaa osa-aluetta, joihin kuuluvat mm. päivittäiset toiminnot, kognitio, käytöshäiriöt, pidätyskyky ja aistit. Tietoja voidaan tilanteen muuttuessa täydentää. Arvioinnin jälkeen potilaalle annetaan luokitus, jonka avulla hoitotarve on muutettavissa suoraan rahaksi. Arviointia suorittava henkilökunta tarvitsee lyhyen lisäkoulutuksen, mutta yhtenäisen menetelmän etuna on vertailukelpoisuus ja yhteismitallisuus rahan ja laadun suhteen koko vanhuspalvelun alueella. Tätä mittarin ominaisuutta Harriet Finne-Soveri pitää kaikkein tärkeimpänä, koska ennen ei ole ollut käytössä välinettä, jolla voidaan arvioida hoitotarvetta ja kustannuksia niin sairaaloissa, vanhainkodeissa kuin kotisairaanhoidossa. Suomessa RAI-menetelmää eri laajuudessa on kokeiltu mm. Helsingissä, Kokkolassa, Rovaniemellä ja Espoossa

Virologinen epidemia- tilanne 19.1.-22.2.1998 viruslaboratorioiden löydösten perusteella

Jaksoa hallitsi influenssa-A-epidemian alkaminen ja nopea leviäminen. Kyseessä oli alatyyppi H3N2, ja pitemmälle tyypitetyistä 21 viruskannasta 13 (62 %) edusti alatyyppiä Sydney ja 8 (38 %) A Wuhan- ja Nanchang-kaltaisia viruksia (erittäin läheinen sukulaisuus). Talven influenssarokotteessa oli Wuhan-tyypin A-virusta, joten rokote antanee jonkin verran paremman suojan tätä kuin Sydney-virusta vastaan. Suojan todellinen tehokkuus kumpaakin vastaan selvinnee epidemian edetessä.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Tarkastelujakson tartuntatautitilannetta luonnehtii influenssa A -epidemian alkaminen myös Suomessa.

Maarit Kokki

Kalikivirusepidemioita syksyllä 1997

Kansanterveys-lehden numerossa 3/98 esitellään usean artikkelin voimin Suomessa syksyllä 1997 sattuneita kalikivirusten aiheuttamia joukkosairastumisia. Esittelyn syynä ei suinkaan ole, niinkuin esimerkiksi EHEC-infektioiden kohdalla, se, että kalikivirusinfektiot olisivat Suomessa uusi sairaus tai että niiden aiheuttamat taudit olisivat kliinisesti vakavia. Päinvastoin, kyseessä on terveyskeskuslääkärille niin ylen tuttu "vatsaflunssa", jota toki voivat aiheuttaa muutkin virukset. Esittelyn pääsyynä on uusien tutkimusmenetelmien käyttöönotto, joka täsmentää näiden tautien asemaa maamme tautikirjossa ja antanee pikapuoliin myös lisätietoa siitä, miten ne leviävät.

Matti Jahkola

Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Pohjoismaissa

Pohjoismaissa vallitsevan näkemyksen mukaan geriatrian pitäisi tukeutua yhä enemmän sairaalalaitokseen, jonka tulee ottaa vastuu monisairaiden vanhusten akuuttihoidosta ja varhaiskuntoutuksesta. Pohjoismaisten geriatrien työryhmän ehdotuksessa geriatrisen arviointi- ja kuntoutusprosessin käytännön toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, joissa on ainakin kolme terveyden- ja sosiaalihuollon eri alojen ammattilaista. Jokaisella ryhmän jäsenellä on määritellyt tehtävänsä ja vastuu omasta erikoisalastaan. Keskinäinen vertailu maiden välillä on helppoa, koska terveydenhuollon perusrakenne on varsin samankaltainen kaikissa Pohjoismaissa.

Otto Lindberg, Reijo Tilvis, Olav Sletvold, Arsaell Jonsson, Marianne Schroll, Jan Snaedal, Knut Engedal, Kirsten Schultz-Larsen, Yngve Gustafson