76102 osumaa

Cochrane-katsaus Beetasalpaajat neuroleptien lisänä skitsofrenian hoidossa

Neuroleptihoitoon reagoimattomaan skitsofreniaan on suositeltu hoidoksi mm. beetasalpaajia. Äskettäin ilmestyneen suomalaisen systemoidun kirjallisuuskatsauksen valossa näyttöä beetasalpaajien tehosta skitsofrenian lisälääkkeenä ei kuitenkaan ole. Kirjoittajat suosittelevat olemassaolevan tutkimusaineiston yksilöllisten potilastietojen yhdistämistä beetasalpaajien vaikuttavuuden selvittämiseksi. Tällä hetkellä beetasalpaajien käyttöä lisälääkkeenä skitsofreniaoireiden hoitoon ei voi suositella.

Juha Ahonen, Maxim V. Cheine, Kristian Wahlbeck

Cochrane-katsaus Perheeseen kohdistuvat interventiot skitsofrenian hoidossa

Katsauksen tavoitteena oli koota yhteen tutkimukset, jotka käsittelevät skitsofreniaan sairastuneiden potilaiden perheisiin kohdistettuja hoitomuotoja. Skitsofreniaa sairastavan potilaan perheen tukemiseen on kehitetty useita hoitotapoja. Niiden avulla pyritään vähentämään sairastumisen aiheuttamaa perheen kuormitusta. On myös esitetty, että perhehoidolla voitaisiin vähentää sairauden uusiutumisia. Perheen hoito ei vähennä potilaan varsinaisen hoidon tarvetta, vaan sitä on ehdotettu toteutettavaksi muun hoidon rinnalla.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa on skitsofrenian syitä, kehittymistä ja hoitoa tutkittu monissa ansiokkaissa tutkimusprojekteissa. Skitsofrenian hoidon vaikuttavuustutkimuksia ei meillä kuitenkaan juuri ole tehty. Käytännön hoidon kehittämisessä on tärkeä professori Alasen (1) perustama perhekeskeinen, tarpeenmukainen hoitomalli, jota on sovellettu valtakunnallisessa skitsofreniaprojektissa sekä siitä versoneissa useissa kehittämisprojekteissa (2,3). Perhekeskeisen hoidon taustalla on tässäkin katsauksessa esiin tuotu, myös kliiniseen kokemukseen perustuva havainto, jonka mukaan perhekeskeinen hoitomalli vähentää sairauden uusiutumisen riskiä sekä parantaa hoitomyöntyvyyttä. Sen miten näihin tavoitteisiin päästään, määräävät pitkälti palvelu- ja hoitojärjestelmän ominaisuudet, mutta ennen kaikkea hoitavien henkilöiden ja tiimien ammattitaito sekä henkilökohtainen paneutuminen potilaan ja hänen omaistensa elämäntilanteeseen.

Matti Isohanni

Lääkemääräys-käytännön kehittämisprojekti liikkeelle

Tämän vuoden jälkipuoliskolla käynnistyy valtakunnallinen ohjelma, jonka tarkoituksena on ohjata lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöä entistä rationaalisempaan suuntaan. Hankkeen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannustyöryhmä, joka jätti muistionsa viime vuoden kesäkuussa. Yhtenä keinona lääkekustannuksiin vaikuttamiseksi työryhmä esitti kolmivuotista projektia, joka pyrkisi vaikuttamaan lääkemääräyskäytäntöön siten, että lääkehoitoon suunnatut varat tuottavat mahdollisimman suurta hyötyä.

Ammattialoittainen kuolleisuus väheni viisivuotisjaksolla

Työterveyslaitos ja Tilastokeskus ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa tarkastellaan kuolleisuuseroja ammattialoittain ja -ryhmittäin vuosina 1991-95. Tutkimuksessa selvitettiin, millä aloilla ja missä ammateissa kuolleisuus on tavanomaista suurempi. Tutkimuksessa verrattiin keskenään myös miesten ja naisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta sekä edellisen viisivuotisjakson (1986-90) ammattialoittaista kuolleisuutta nyt tutkittuun jaksoon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030