Lääketieteen perusopetusta uudistettaessa tulee uudistaa myös opetuksen sisältöä Esimerkki syöpätautiopin opetuksesta Melbournen yliopistossa

Lääketieteen peruskoulutuksen uudistaminen potilas- ja ongelmakeskeisen opetuksen suuntaan ja perustieteiden ja kliinisen opetuksen integroiminen ovat monissa maissa ajankohtaisia kehityslinjoja. Melbournen yliopiston uudistettu opinto-ohjelma on mielenkiintoinen esimerkki opetuksesta, joka tähtää uudenlaiseen lääkärisukupolveen: tulevaisuuden lääkäristä halutaan kouluttaa tieteelliset menetelmät hallitseva, kokemusperäisen ja näyttöön perustuvan lääketieteen keinojen asiantuntija, empaattinen ja kliinisesti taitava sekä elinikäiseen oppimiseen motivoitunut. Syöpätautiopin erikoisalan potilaskeskeinen opetus on rakennettu opinto-ohjelmaan jo ensimmäisestä vuodesta lähtien. Kirjoittaja on perehtynyt syöpätautiopin opetukseen lääketieteen peruskoulutuksessa Melbournessa Peter MacCallum -syöpäkeskuksessa vierailevana professorina.

Eeva Salminen

Toimiiko lääkärien työterveyshuolto? Kysely työterveysasemille

Työterveysasemat arvioivat, että uupumus ja muut mielenterveyshäiriöt ovat nousseet tule-vaivojen sekä infektiosairauksien jälkeen lääkärien sairaanhoitokäyntien ja sairauspoissaolojen kolmanneksi yleisimmäksi syyksi. Lääkärit käyttävät työterveyspalveluja edelleen vähän. Lääkärikunta on käytännössä jäänyt tai jättäytynyt osittain terveydenhuollon ulkopuolelle, vaikka se on varsin hyvin järjestetty Suomessa ja koskee kaikkia kansalaisia. Lääkäreille järjestetään nykyisin enemmän työkykyä ylläpitävää toimintaa kuin aikaisemmin. Heidän työterveyshuoltonsa on yleensä muodollisesti järjestetty julkisella sektorilla, mutta ammatin-harjoittajana yksityissektorilla työskentelevillä lääkäreillä ei sitä tavallisesti ole.

Saara Töyry, Riitta Luhtala, Santero Kujala, Kimmo Räsänen

Palautetta puolin ja toisin

Kunnallinen lääkärisopimus saatiin solmituksi pitkän prosessin jälkeen, kuten jo tässä lehdessä ja jäsenkirjeessä on tarkemmin kerrottu. Jäsenkirjeen ja netti-informaation lisäksi on kierretty kaikki lakkopaikkakunnat läpi sopimuksen sisältöä selvittämässä. Koko virkaehtosopimusteksti tulee painettuna työnantajapuolelta muutaman viikon kuluttua. Sopimusta oli toivottu saataville kokonaisuutena sähköisessä muodossa, mutta valitettavasti se osoittautui hyvin epäkäytännölliseksi; tavalliset mikrot ja modeemit tukkeutuivat jo pelkkästä sairaalalääkäriliitteestä. Lisätietoa tulee kentälle myös 13.3. järjestettävien luottamusmiespäivien myötä, koko päivä käydään lävitse uutta sopimusta.

Kati Myllymäki

Kipeä ratkaisu

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi 28.2.1998 valtakunnansovittelijan sovintoesityksen kahden lisäaikapyynnön jälkeen äänin 33-23. Hallituksen 10 jäsenestä neljä SELYn, kaksi kunnallislääkäreiden ja kaksi NLY:n edustajaa mukaanlukien puheenjohtaja oli valtuuskunnan äänestyksen hetkellä sovintoesityksen hyväksymisen puolesta ja kaksi NLY:n edustajaa sitä vastaan.

Kari Pylkkänen

"Sopimus on syntynyt ja meteli on kova"

Sopimus on syntynyt ja meteli on kova, otsikoi muuan kirjoittaja Lääkäriliiton sisäisellä keskustelutaululla Internetissä heti valtuuskunnan hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Sopimuksen raikuvin jälkipyykki onkin pesty juuri näillä tauluilla. Kirjoittajien luvalla keskustelutauluilta on poimittu valtuuskunnan jäsenten kommentteja.

Suvi Sariola

Miten valtuuskunta äänesti 28.2?

Useat Lääkäriliiton valtuuskunnan päätöstä arvioineet kollegat ovat edellyttäneet saavansa tietoa siitä, miten päätös valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksesta, Saloniuksen paperista syntyi. Hallitus kokoontui käsittelemään aamuyöstä saamaansa sovintoehdotusta klo 8.00. Tuossa kokouksessa ei tehty päätöksiä. Valtuuskunnan kokous aloitettiin klo 10.00 ja sen tauolla hallitus jatkoi omaa kokoustaan äänestäen kannastaan. Hyväksyvä kanta voitti äänin 7-3. Hyväksymisen puolesta äänestivät Myllymäki, Saarinen, Pylkkänen, Lantto, Kyllönen, Santalahti, Ihalainen, ja vastaan Kaukonen, Halonen ja Meretoja. Meretoja ilmoitti myöhemmin valtuuskunnan kokouksen aikana päätyneensä valtuuskunnassa käydyn keskustelun perusteella kannattamaan tarjouksen hyväksymistä.

Taito Pekkarinen

Työtuomioistuimen ennakkopäätös: lääkärilakko olisi ollut laillinen

Työtuomioistuin hylkäsi kaikin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanteen Lääkärikartelli ry:tä, Suomen Lääkäriliitto ry:tä sekä Akava-JS ry:tä vastaan. Työtuomioistuimen tuomio annettiin 27.2.98 (Dno R 11/98) eli viimeisenä arkipäivänä ennen maanantaina 2.3.98 kello 12.00 uhannutta lakkoa. Työtuomioistuimen mukaan Lääkäriliiton ilmoittaman lakon kohdalla ei ollut kyse osalakosta tai hidastuslakosta. Työtuomioistuin katsoi myös jääneen näyttämättä, että lääkärilakolla puututtaisiin työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Taisto Rautpalo

Uudistuksia Lääkäriliiton jäsenkunnalle tarjottaviin vakuutussäästämisratkaisuihin

Sopimus Pohjolan uudesta vakuutussäästämisratkaisusta, tuottoturvasta, on solmittu. Lääkäriliiton jäsenten vakuutussäästämisen valikoimaa on laajennettu ja siihen kuuluvat eläkevakuuttamisen ohella nyt myös jatkuva säästäminen sekä kertasijoittaminen.

Pentti Alhola

Lääkärit lehdissä

Lehdet kuittasivat lääkärilakon peruuntumisen lähinnä uutisilla. Parissa pääkirjoituksessa asiaa kuitenkin kommentoitiin tuoreeltaan.

Eutanasia onkologien näkökulmasta

Eutanasian kannattajat perustelevat usein kantaansa syöpäpotilaiden sietämättömien kärsimysten lopettamisella. Valtakunnallisilla onkologiapäivillä tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin vain 11 % suomalaisista syöpäspesialisteista oli kyselyä edeltäneen vuoden aikana kohdannut aktiivista eutanasiaa haluavan potilaan. Selitys näin pienelle luvulle voi olla hyvä oireenmukainen hoito ja mahdollisesti kipusädehoidon käyttö. Suurin osa onkologeista suhtautui syöpäpotilaan aktiiviseen eutanasiaan kielteisesti riippumatta siitä, oliko heillä kokemusta eutanasiaa haluavista potilaista vai ei.

Heikki Joensuu