Työtuomioistuimen ennakkopäätös: lääkärilakko olisi ollut laillinen
Työtuomioistuin hylkäsi kaikin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanteen Lääkärikartelli ry:tä, Suomen Lääkäriliitto ry:tä sekä Akava-JS ry:tä vastaan. Työtuomioistuimen tuomio annettiin 27.2.98 (Dno R 11/98) eli viimeisenä arkipäivänä ennen maanantaina 2.3.98 kello 12.00 uhannutta lakkoa. Työtuomioistuimen mukaan Lääkäriliiton ilmoittaman lakon kohdalla ei ollut kyse osalakosta tai hidastuslakosta. Työtuomioistuin katsoi myös jääneen näyttämättä, että lääkärilakolla puututtaisiin työnantajan työnjohto-oikeuteen.
Seuraavana selvitetään seikkaperäisemmin työtuomioistuimen ratkaisun perusteluja.
Lakon toteuttamistavan laillisuus
KT väitti, että kysymyksessä ei ole kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 pykälä:n sallima täydellinen lakko, vaan osa-aikalakko ja osittainen työn hidastamiseen tähtäävä lakko, joka lamauttaisi mm. sairaaloiden kirurgisen toiminnan, ja että työssäoloaikanaankin lääkärit suorittaisivat vain osan heille normaalisti kuuluvista tehtävistä.
Lakko oli tarkoitus toteuttaa niin, että anestesiologit ja radiologit ovat lakossa parillisilla viikoilla ja kirurgit ja silmälääkärit parittomilla viikoilla lakkovaroituksessa ilmoitettuina ajankohtina.
Työtuomioistuin katsoi riidattomaksi, että niinä päivinä, jolloin edellä tarkoitetut lääkärit ovat lakossa, heidän kaikkien virkatehtäviensä suorittaminen keskeytyy. Työtaistelua ei muutoinkaan työtuomioistuimen mielestä voida katsoa järjestetyksi siten, että siinä tosiasiallisesti olisi kysymys hidastuksesta tai muusta työtaistelutoimenpiteestä kuin lakosta. Työtuomioistuin totesi, että toisaalta lakolla (ilmoitetulla tavalla toteutettuna) saattaa olla vaikutuksia myös työssä olevien lääkärien tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tehdä normaaleja työtehtäviään. Nämä ovat tuomion perustelujen mukaan kuitenkin työtaistelun tavanomaisia seurauksia, jotka eivät vaikuta lainmukaiseen työtaisteluoikeuteen, eikä kanteessa ole edes väitetty, että työssä olevat lääkärit tulisivat kieltäytymään joistakin heille kuuluvista tehtävistä.
Kunnallisesta virkaehtosopimuslaista ei ole työtuomioistuimen mielestä johdettavissa rajoitusta toimeenpanna lakko siten, että se toistuu määräajoin etukäteen ilmoitetulla tavalla. Perusoikeutena pidettävää työtaisteluoikeutta rajoittavina säännöksinä kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 pykälä:n säännöksiä on muutoinkin tulkittava suppeasti.
Työtaistelun kohdistuminen
Lakko työtaistelutoimenpiteenä on kielletty, jos sillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 pykälä:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin. Tämän lainkohdan mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät ole mm. viranomaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn johtaminen tai työmenetelmät.
KT:n mukaan ilmoitettu lakko oli mainittujen säännösten vastainen mm. sen vuoksi, että se kohdistui työnantajan työnjohto-oikeuteen sisältyvään oikeuteen päättää työvuorojen sijoittelusta, päivystysvuorojen alkamisesta ja päättymisestä ja työaikajärjestelyistä. Työtuomioistuin katsoi kuitenkin, että työtaistelu-uhan yhteydessä esitetyt virkaehtosopimustavoitteet ovat kokonaisuutena arvostellen koskeneet palkkausta ja siten sopimuksenvaraista asiapiiriä.
KT katsoi edelleen, että lakkovaroituksen yhteydessä esitetty tavoite siirtymisestä väestövastuuvirkaehtosopimuksen käyttöön kaikissa terveyskeskuksissa koski terveyskeskusten sisäistä työnjakoa ja työnjohtamista ja kohdistui siten ei-sopimuksenvaraisiin asioihin. Työtuomioistuimen mielestä kyseisen vaatimuksen voidaan virkaehtosopimustavoitteenakin katsoa liittyvän lääkärisopimuksen väestövastuulääkäreitä koskevan liitteen soveltamisalaan ja liitteessä tarkoitettujen korvausten maksamiseen ja siten asioihin, joista voidaan sopia virkaehtosopimuksin.
Mielenkiintoinen on tuomioon sisältyvä perustelu siitä, että kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 pykälä:n ei ole katsottava rajoittavan työtaistelun järjestämistä sellaisten vaatimusten tukemiseksi, jotka kuuluvat sopimuksenvaraisten asioiden piiriin, vaikka vaatimusten toteuttamiseen saattaa liittyä myös työnantajan yksipuolisesti päätettäviä järjestelyjä.
Johtopäätöksiä
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoi, että Lääkärikartelli ja Suomen Lääkäriliitto eivät lakkovaroituksessa rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan eikä Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö Akava-JS valvontavelvollisuuttaan. Nämä järjestöt saivat kuitenkin jutun voittaessaankin vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi.
Työtuomioistuimen tuomio liittyy peruuntuneeseen ns. täsmälakkouhkaan tällä sopimuskierroksella. Sitä on kuitenkin pidettävä merkittävänä prejudikaattina uudenmallisesta työtaistelusta, joka antaa osaltaan varmuutta suunnitella tarvittaessa järjestöllisiä toimenpiteitä vastaisuudessakin samalta pohjalta.
