Eurooppa panostaa mikrobilääkeresistenssin tutkimiseen

Bakteerien lääkeresistenssi aiheuttaa yhä enemmän huolta maailmalla. Myös meillä on viitteitä moniresistenttien bakteerikantojen yleistymisestä, erityisesti sairaalapotilailla (1). On kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että resistenssin yleistymiseen voidaan vaikuttaa mm. vähentämällä resistenttejä bakteerikantoja valikoivan lääkkeen käyttöä (2). Ehkäiseville toimenpiteille oleellinen perusta on tuore tieto resistenssin esiintyvyydestä. Kansallisilla tasoilla tällaista tietoa tuotetaan jatkuvasti kliinismikrobiologisissa laboratorioissa diagnostisiin tarkoituksiin. Näin syntyvän tiedon epidemiologinen hyödyntäminen on herkkyysmääritysmenetelmien kirjavuudesta ja tulosten erilaisista tulkinnoista johtuen vaikeaa. Toukokuussa 1997 Sveitsin Lausannessa pidetyssä eurooppalaisessa mikrobiologikokouksessa maanosamme johtavat mikrobilääkeresistenssin tutkijat päättivät koota edustajat kaikista Euroopan maista pohtimaan ongelmalle ratkaisua. Tämä kokous, jossa olin mukana Suomen edustajana, pidettiin marraskuun 10. päivänä 1997 Lontoossa englantilaisen professori Ian Phillipsin johdolla.

Antti Nissinen

Tuleeko puhelimesta Internetin osatoiminto?

Internetin TCP/IP toimii nykyisin usein puhelinverkon "päällä". Tulevaisuuden perusverkko saattaa hyvinkin käyttää TCP/IP-protokollaa.

Erkki Karjalainen

Euroopan Unionin terveyspolitiikan ongelmista

Koska Euroopan Unionilla ei ole sellaista kattavaa terveyspoliittista lainsäädäntöä, jota Unionin tasolla voitaisiin pitää yhdistävänä juridisena normistona, on EU lähestynyt terveyssektoria mm. terveyspoliittisten ohjelmien pohjalta. Tällä vuosikymmenellä on laadittu Unionille keskipitkän tähtäimen ohjelmia esim. syövän, AIDS:n ja huumeongelmien torjuntaan. Terveyspolitiikan linjaus ohjelmallisuuteen pohjautuu mm. siihen, että eräät kansanterveystieteelliset ongelmat ovat kaikille jäsenmaille yhteisiä ja EU organisaationa voi tuoda kansallisiin ongelmiin omalla panoksellaan lisähyödyn.

Pekka J. Kopteff

Siedätyshoito jo allergisen sairauden varhaisessa vaiheessa

Suomen Lääkärilehdessä 29/97 kollegat Ilkka Annila, Matti Penttilä ja Paula Kuusisto kirjoittavat ansioituneesti siedätyshoidon asemasta aikuisten allergioiden hoidossa. Artikkeli on asiantunteva selvitys siedätyshoidon historiasta, immunologisista vaikutuksista, edellytyksistä, vasta-aiheista, hoidon aiheista, sivuvaikutuksista ja hoitomuotojen kehittelystä. Siedätyshoidon käyttö on lisääntynyt ja tulee lisääntymään Suomessa kuten muuallakin Euroopassa jatkuvasti. On hyvä, että Suomen Lääkärilehdessä on otettu kanta siedätyshoidon asemaan.

E. Valovirta

Pharmacasta vihiä

Pharmaca Fennican puhelinluetteloa muistuttavia kirjoja selaillessa kiinnittyy huomio tekstiosien epätasaisuuteen, vaikka niiden pitäisi olla Lääkelaitoksen hyväksymiä. Esimerkkinä olkoon anksiolyytti alpratsolaamin rinnakkaisvalmisteet Xanor ja Alprazolam

Kari Ellimäki

Ensimmäinen suomenkielinen säteilybiologian kirja

Tämä tuore ensimmäinen suomenkielinen säteilybiologiaa käsittelevä kirja tuo erinomaisen lisän suomenkieliseen lääketieteelliseen kirjallisuuteen lääketieteen ja sairaalafysiikan opiskelijoille ja käytännön säteilytyötä tekeville. Myös sairaanhoidon opiskelijoille kirja soveltuu, vaikkakin on osin liian vaikeaselkoinen ja yksityiskohtainen heidän käyttöönsä. Kirjan toimittajina ja kirjoittajina ovat suomalaisen säteilybiologian ja käytännön sädehoidon asiantuntijat. Erityisesti emeritusprofessori Lars R. Holsti on tehnyt pääasiallisen elämäntyönsä sädehoidon fraktioinnin tutkijana sekä sädehoitolääkäreiden kouluttajana. Hän on kansainvälisesti tunnettu tutkija ja asiantuntija. Toinen kirjan toimittajista, apualaisylifyysikko Tapani Lahtinen, on myös kansainvälisesti tunnettu sädebiologisten vaikutusten tutkija.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Skitsofreniaakin voidaan hoitaa

Emeritusprofessori Yrjö Alasen elämäntyö vaikeimman psyykkisen hädän alueelta on julkaistu englannin kielellä Lontoossa viime vuoden lopulla. Alasen mittava työ ajoittuu neljälle vuosikymmenelle ja on todella perusteellinen ihmisen bio-psyko-sosiaaliseen kenttään kohdistuva hermeneuttinen paneutuminen.

Erkki Väisänen

Antiikin Rooman lääketiede

Italian niemimaalla oli ennen Rooman valtakunnan syntyä etruskien valtio, joka joutui roomalaisten alaisuuteen noin vuonna 500 eKr. Etruskit osasivat jo silloin valmistaa tekojäseniä sekä tekohampaita ja kultaisia hampaan täytteitä. Heidän lääkintätaitonsa oli voimakkaasti magian sävyttämää. Erityistä painoa etruskit panivat uhrieläinten sisäelinten tulkinnalle, jota papit suorittivat. Varsinkin maksan perusteella tehtiin päätelmiä sairauksista ja niiden ennusteesta.

Arno Forsius

Potilaan valinnanvapaus - sanojen ja tekojen ristiriitaa

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli lyhyesti potilaslaki tuli voimaan vuoden 1993 maaliskuussa. Laissa on määräyksiä mm. potilaan oikeudesta hyvään hoitoon, pääsystä hoitoon, tiedonsaantioikeudesta, itsemääräämisoikeudesta ja muistutuksen tekemisestä sekä potilasasiamiestoiminnasta. Tämä laki edusti aikoinaan kansainvälisestikin arvioituna pisimmälle vietyä lainsäädäntöä potilaan asemasta terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä, ja se on toiminut esimerkkinä monessa maassa myöhemmin annetuille määräyksille ja suosituksille.

Taito Pekkarinen

Leukamurtumakuvien tulkinta teleradiologiassa: muuttuuko diagnostinen tarkkuus?

Teleradiologia on telelääketieteen vahvimpia sovellusalueita, ja digitaalimuodossa olevia kuvia siirretään tietoliikenneverkoissa erikoisasiantuntijoiden tulkittavaksi hyvinkin kaukaa. Tampereella selvitettiin, eroaako ortopantomografioiden tulkinnan diagnostinen tarkkuus sen mukaan, onko kuva filmillä vai digitoituna työasemalla. Kuvia tulkitsivat yksi suuradiologian erikoishammaslääkäri ja kaksi yleisradiologia. Filmikuvien tarkastelu osoittautui osuvammaksi yleisradiologien tulkinnoissa, mutta alan erikoishammaslääkärin tulkintojen tarkkuus oli sama kuvamuodosta riippumatta ja se oli myös merkittävästi parempi kuin yleisradiologien. Leukamurtumakuvien tulkinnassa olisi hyödyllistä turvautua erikoisasiantuntijan konsultaatioon, ja teleradiologia tarjoaa siihen keinon.

Martti Kiuru, Timo Paakkala, Gunnar Enckell