Kaija Holli on Suomen ensimmäinen palliatiivisen lääketieteen professori Oireenmukainen hoito ottaa kohteekseen kokonaisen ihmisen

Kymmenen vuotta sitten Ilkka Vartiovaara kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä palliatiivisen lääketietieteen olevan lapsenkengissä. Melkein samoissa kengissä ollaan yhä, hymähtää vt. professori Kaija Holli Tampereen yliopistosta. Holli aloitti syksyllä Suomen ensimmäisen palliatiivisen lääketieteen professuurin hoidon "virkaatekevänä".

Ulla Järvi

Tavoitteet selkeiksi ja tahto lujaksi

Seuraavan sopimuskauden tavoitteita rakennetaan. Voimassa olevan sopimuksen solmimiseen liittyvät seikat tuntuvat olevan edelleenkin monien kollegoiden mielessä enemmän tai vähemmän traumaattisina kokemuksina.

Jaakko Halonen

Sairaalalääkärien palkkatutkimus valmistunut

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhteistyössä tekemä sairaalalääkäreiden palkkoja koskeva selvitys on valmistunut. Tiedustelun ajankohtana oli tämän vuoden maaliskuu ja sen tiedot kerättiin sairaaloita ylläpitäviltä kuntatyönantajilta ja niiden palkanlaskennasta.

Mika Vehkasaari

Luottamusmiehillä neuvottelupäivät Espoossa

Lääkärikartellin luottamusmiehiä kokoontui neuvottelupäiville Espooseen marraskuun puolivälissä. Parin päivän aikana käytiin läpi mm. seuraavan kierroksen tavoitteet ja keinot, eri palkkauselementtien käyttö lääkärien kannustamisessa ja rekrytoinnissa sekä vuosilomauudistus.

Mika Vehkasaari

Suomalaiset lääkärit yhteistyöhön Karjalan tasavallan kollegojen kanssa

Jatko- ja täydennyskoulutus huolestuttaa Karjalan tasavallan lääkäreitä, sillä heidän palkkauksensa riippuu täydennyskoulutuksen määrästä. Tasavalta on sitoutunut hoitamaan täydennyskoulutuksen, jossa lääkärien tulisi käydä kolmen ja viiden vuoden välein. Karjalan taloudellisten vaikeuksien vuoksi koulutukseen ei kuitenkaan aina pääse.

Juha Kiehelä

Sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta ja sen oikeudellinen asema

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta tuli voimaan 1.11.1999. Lain mukaan jokaisessa sairaanhoitopiirissä on oltava eettinen toimikunta. Uusi laki sisältää kuitenkin vain vähän säännöksiä eettisen toimikunnan asemasta julkisen terveydenhuollon hallinto-organisaatiossa. Kirjoituksessa tarkastellaan kuntalain, erikoissairaanhoitolain, hallintomenettelylain sekä 1.12.1999 voimaan tulleen julkisuuslain säännösten merkitystä annettaessa lausuntoa ihmiseen kohdistuvasta lääke- tieteellisestä tutkimuksesta.

Lasse Lehtonen

Tuberkuloosikriisi Läntisen Tyynenmeren alueella

WHO:n Läntisen Tyynenmeren aluekomitea kokoontui 50-vuotisjuhlien merkeissä Portugalin viimeisiä kuukausia hallitsemassa Macaossa syyskuussa. Vuosisadan rankimmasta taifuunista huolimatta kokous sujui rakentavan yhteistyön merkeissä. Merkittävimmät päätöslauselmat liittyivät "tuberkuloosikriisin" julkaisemiseen alueella, joka kattaa lähes kolmanneksen maapallon väestöstä. Kokoukseen otti osaa lähes 150 terveydenhuollon alan edustajaa, mukaan lukien 24 terveysministeriä, 34:stä alueen maasta.

Seppo Suomela

Carpe diem eli tartu pensseliin

Kesäkuussa olin taas kerran juurtumassa paikoilleni kukkien keskelle. Eläkeläinen sulautumassa kesämökkinsä luontoon. Vaimoni havahdutti minut tuomalla tuoreen Lääkärilehden. Kynä ja kamera vielä pysyvät kädessäsi, mutta pysyisikö pensseli!? Hän tiesi, että viimeksi olin käyttänyt vesiväripensseliä noin 60 vuotta sitten. Mikäs siinä. Otin haasteen vastaan luettuani Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseuran nelipäiväisestä maalauskurssista Sinisen Saimaan Taideinstituutissa Ristiinan Himalansaaressa.

Kimmo Mustakallio

Sektiofrekvenssistä ja sen syistä

Luin mielenkiinnolla sekä tamperelaisten kollegojen artikkelin vähäisestä sektiofrekvenssistä (SLL 31/99) sekä Erja Halmesmäen pääkirjoituksen helsinkiläisten kokemuksista asiasta. Jälkimmäinen antaa aiheen muutamaan kommenttiin.

Jouko Pirhonen

Vastine Jouko Pirhoselle

Kiitän kollega Pirhosta hänen pääkirjoitustani kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta; toki olisin odottanut eri näkökohtien laajempaakin pohdintaa.

Erja Halmesmäki