78814 osumaa

Rahaa terveydenhuoltoon ja palkkapussiin

Uusia palkkaelementtejä ja palkkausmuotoja on pohdittu. Toisaalta työnantajapuolelta on esitetty, että pelkästä työpaikalla oleskelusta tai virassa vanhenemisesta ei voi maksaa. Tällä argumentoidaan tuntipalkkaa tai yleensä aikaperusteista palkkausta ja nykyistä kokemuslisäjärjestelmää vastaan. Toisaalta terveyskeskuksen toimenpidepalkkausta on arvosteltu valtionhallinnon taholta siitä, että järjestelmä motivoi lääkärit tekemään turhanpäiväisiä temppuja. Erikoissairaanhoidon suoritepalkkauksessa ongelmana on se, että kuntatilaajat haluavat rajoittaa suoritteiden määrää, joten ei ole järkeä kannustaa suoritteiden lisäämiseen. Työntekijäpuolella taas on kitkerät kokemukset paikallisesta sopimisesta, joka laman vuosina on tarkoittanut julkisella sektorilla pelkkää keppiä porkkanan sijasta. Uutta ajattelua palkkaukseen tosiaan tarvittaisiin. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että mitattiinpa oravannahkoja sitten kappaleina, kiloina tai metreinä, ilman lisäpanostusta ei julkisen terveydenhuollon lääkärien palkkakehitystä korjata.

Kati Myllymäki

Takautuvista palkkasaatavista syytä huolehtia ennen vuodenvaihdetta Äitiys- ja vanhempainloma-aika luetaan mukaan kokemuslisään

Lähinnä suurilta työpaikoilta on kantautunut liiton toimistoon viestejä, joiden mukaan siellä tunnetaan vielä huonosti se seikka, että äitiys- ja vanhempainloma-aika lasketaan jälleen mukaan kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi kunta-alalla. Joillekin lääkäreille on syntynyt tästä syystä takautuvia palkkaeriä, joiden saamisesta kannattaa oitis huolehtia.

Mika Vehkasaari

Luottamuslääkäri auttaa hoidon käynnistämisessä

Lääkäriliitto on koonnut luottamuslääkäriverkoston, jonka tavoitteena on auttaa lääkäreitä hakemaan hoitoa erilaisissa terveyteensä liittyvissä ongelmissa. Selvitykset osoittavat, että lääkärit hoitavat huonosti itseään, tekevät töitä yli voimiensa eivätkä osaa hakea apua sairauksiinsa. Oma rooli lääkärinä ja epävarmuus tietosuojasta ovat usein esteenä tavanomaisten terveyspalvelujen käytölle.

Hoitoeettisiä työryhmiä Suomessa

Lääketieteelliseen tutkimustoimintaan keskittyneitä eettisiä toimikuntia on Suomessa ollut jo pitkään. Yhdysvalloissa on jonkin aikaa ollut myös toimikuntia, jotka ottavat kantaa kliinisen toiminnan eettisiin ongelmiin. Juridista asemaa näillä toimikunnilla ei ole, mutta eettisissä kiistakysymyksissä ne voivat toimia sovittelijan roolissa. Suomeenkin on vähitellen syntynyt epävirallisia hoitoeettisiä työryhmiä, joista kolme esittäytyy tässä artikkelissa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoeettinen työryhmä

Kerkko Karjalainen

Meilahden sairaalan hoitoeettinen ryhmä

Olin kuullut ja lukenut ulkomaisissa sairaaloissa toimivista hoitoeettisistä ryhmistä tai toimikunnista ja ihmetellyt, miksi Suomessa ei ole vastaavia. Samaan aikaan ilmaantui uusia eettisiä haasteita mm. elämän loppuvaiheen hoidossa. Tunnustelujen jälkeen kutsuin koolle HYKS:n Meilahden sairaalassa toimivan viisihenkisen ryhmän, johon kuuluivat professori, ylilääkäri Timo Lehtonen, teologian kandidaatti, sairaalapastori Briitta Lindgren, terveydenhuollon kandidaatti, vs. ylihoitaja Marja Tammisto ja professori, osastonylilääkäri Ville Valtonen. Marja Tammiston siirryttyä 1999 muihin tehtäviin tilalle tuli terveydenhuollon kandidaatti, osastonhoitaja Anne Kaarlola. Tämä täysin vapaaehtoinen ryhmä aloitti toimintansa 1995, ja olen ollut sen kokoonkutsuja alusta saakka.

Jorma Palo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat