76102 osumaa

Suomalaistutkimuksessa liikunnan yhteys rintasyöpävaaraan heikko

Rintasyövän ja fyysisen aktiivisuuden on ajateltu kytkeytyvän toisiinsa munasarjahormonien kautta. Lisääntynyt rintasyöpävaara liittyy munasarjahormonien kohonneisiin pitoisuuksiin, kun taas kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavalla liikunnalla voidaan niiden pitoisuuksia alentaa. Rintasyövän vaaratekijöistä liikunnan puute on yksi harvoja, johon voidaan vaikuttaa, vaikkakaan liikuntatottumukset eivät muutu helposti.

Riitta Luoto, Pirjo Latikka, Veikko Vihko, Eero Pukkala, Timo Hakulinen

Murrosvaiheen nuoret lääkärit: syntyikö ajopuusukupolvi?

Tämän vuosikymmenen alkupuolella lääkäriksi opiskelleet kävivät läpi taloudellisen laman ja työttömyyden eri vaiheet. Heidän lähtiessään opiskelemaan otsikoissa oli lääkäripula, joka sitten äkisti kääntyi työttömyydeksi. Työttömyyden ennustettiin jyrkästi kasvavan, eikä kuva silloisen opiskelijan työnsaantimahdollisuuksista ollut ruusuinen. Ennusteet eivät toteutuneet, mutta yhä nuoren lääkärin on sovitettava omaan ammatilliseen uraansa ja identiteettiinsä tulevaisuuden epävarmuus. Tutkimuksessani analysoin 1990-luvun alussa opiskelleiden lääkäreiden kertomuksia elämästään ja urastaan. Tässä artikkelissa tarkastelen lamavuosien kokemuksia ja epätietoisuuden merkityksiä. Näyttää siltä, että sattuman ja ennustamattomuuden hyväksyminen elämään kuuluviksi on se logiikka, jolla vaikeudet voi kääntää voitoksi.

Varpu Löyttyniemi

Työyhteisön kehittäminen, työtyytyväisyys ja motivaatio Toimintatutkimus sairaalan henkilöstövoimavarojen kehittämisen pohjana

Terveyspalveluja tuottavien organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen on ollut koko 1990-luvun ajan erityisen mielenkiinnon kohteena. Vuosikymmenen alussa painopiste oli organisaatioiden rakenteen tarkentamisessa ja liiketaloudellisen tehokkuuden kehittämisessä, mutta viime vuosina on korostettu työyhteisöjen sisäisen toimivuuden merkitystä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja TAYS:ssa on hyödynnetty toimintatutkimuksen lähtökohtia ja perusolettamuksia kehitettäessä sosiaali-indikaattoreita, jotka mittaavat työyhteisössä vallitsevia arvoja ja henkilökunnan tavoitteita.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Kaija Nojonen

Asiantuntijaryhmä selvitti psykososiaalista tukea Onnettomuuksien uhreille on palveluja mutta niiden sisältö on kirjava

Onnettomuuksien ja traumaattisten tilanteiden uhreille on Suomessa saatavilla psykososiaalisia palveluja jo melko kattavasti. Sisällöltään nämä palvelut ovat kuitenkin kirjavia, eikä niiden järjestämisestä ole viranomaisohjeita. Tämän vuoksi kunnissa on perin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä psykososiaalisen kriisiryhmän työhön kuuluu. Suuronnettomuuksia tapahtuu Suomessa harvoin, joten psykososiaalista apua tarvitsevat useimmiten arkielämän onnettomuuksien uhrit. Kriisiryhmät auttavat esimerkiksi itsemurhien, tulipalojen, liikenneonnettomuuksien ja väkivaltatilanteiden jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriön kokoon kutsuma asiantuntijaryhmä on vastikään antanut suosituksensa kriisiryhmien työn yhtenäistämiseksi.

Suvi Sariola

Kysymyksiä lakosta ja sen syistä

Lääkäriliitto on valmistautumassa maaliskuun alusta käynnistyvään työtaisteluun, ellei neuvotteluissa sitä ennen päästä liittoa tyydyttävään sopimukseen. Lakko on myös tiedotussotaa ja jokaisen jäsenen pitäisi pystyä omalle lähipiirilleen kertomaan, miksi lakkoon mennään. Seuraavassa on lyhyt kertaus niistä asioista, joita toimittajat ja tavalliset kansalaiset ovat viime päivinä eniten kysyneet liiton tiedotusyksiköltä.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030