Perinataalikuolleisuuden sosioekonomiset ja alueelliset riskitekijät

Syntymärekisterin tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan äidin matala sosioekonominen asema lisää selvästi lapsen perinataalikuolleisuusriskiä. Tupakoivien äitien lapsilla oli 1,45-kertainen perinataalikuolleisuusriski tupakoimattomien äitien lasten riskiin nähden. Naimattomien ja eronneiden äitien lapsilla oli puolestaan suurentunut riski verrattuna avio- tai avoliitossa olevien äitien lasten riskiin. Perinataalikuolleisuudessa ilmeni myös alueellisia eroja. Tutkimustulosten perusteella äidin matalaan sosioekonomiseen asemaan ja siihen mahdollisesti liittyviin ympäristö- ja elämäntapatekijöihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota raskauden seurannassa. Alueellisia eroja olisi tutkittava edelleen, jotta saataisiin selville, johtuuko suurentunut kuolleisuusriski esimerkiksi hoitokäytäntöjen erilaisuudesta tai vastasyntyneiden erityishoitoon pääsyn viivästymisestä.

Erja Forssas, Mika Gissler, Marja Sihvonen, Henri Toukomaa

Yhteinen hoitoilmoitusaineisto hoitoketjujen kehittämisessä Turun kaupungissa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Terveydenhuollon kustannuksiin voidaan vaikuttaa hoitamalla potilasta sellaisella sairaansijalla, joka vastaa hänen tarvitsemansa hoidon tasoa. Turussa havaittiin, että varsinkin vanhemmissa ikäluokissa vuodeosastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita hoidettiin erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa enemmän kuin muualla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Varsinkin Turun ja Salon välillä erot olivat suuret, vaikka potilaiden ikärakenne molemmissa kaupungeissa on lähes samanlainen. Kirjoittajien mukaan tulisi Turun sosiaalitoimen peruspalveluja ja vanhainkotien sairaanhoidollisia valmiuksia parantaa ja erikoislääkärijohtoisten TYKS:n ja Turun terveyskeskussairaalan käyttöä vähentää perusterveydenhuoltoa resursoimalla. Tutkimus tehtiin vertailemalla sairaaloiden hoitoilmoitusaineistojen DRG-ryhmäkohtaisia hoitojaksojen lukumääriä ja hoitoaikoja.

Ismo Räihä, Eero Vaissi, Aapo Lehtonen, Olli-Pekka Lehtonen

Mistä kiikasti?

Tässä sitä ollaan! Parin kuukauden neuvotteluputki on päättynyt epäonnistumiseen. Tarjous, jonka KT kahden päivän vetkuttelun jälkeen antoi toimistossaan Lääkäriliiton neuvottelijoille vain 10 minuuttia ennen valtuuskunnan kokousta, 28 tuntia luvatusta aikataulusta myöhässä, hylättiin pitkän keskustelun jälkeen kokouksessa yksimielisesti. Loogisena seurauksena tästä kiista on johtamassa työtaisteluun, ellei varsinaisen neuvotteluajan jälkeen mahdollisesti jatkuvissa yhteyden-otoissa kaikesta huolimatta saavuteta edistystä.

Lauri Kyllönen

Hallituksen kokous 22.1.98 Neuvottelukierroksen ratkaisuvaiheisiin valmistauduttiin

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 22.1. valmistauduttiin lääkärisopimusta koskevien neuvottelujen ratkaisuvaiheisiin keskustelemalla liiton palkka- ja työaikatavoitteiden toteuttamisesta sekä nimeämällä lakko-organisaatio mahdollista työtaistelua varten. Hallituksessa korostettiin, että liitto käy neuvottelut loppuun asti ja pyrkii niissä niin hyvään tulokseen kuin mahdollista. Samalla hallitus päätti kuitenkin valmistautua työtaisteluvaroituksen antamiseen siinä tapauksessa, ettei neuvotteluissa päästä hyväksyttävään tulokseen.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 22 januari Avgörande skede i löneförhandlingarna

Styrelsen samlades den 22 januari inför avtalsförhandlingarnas avgörande skede, utsåg förbundets strejkorganisation och diskuterade medlen för att uppnå förbundets mål beträffande löner och arbetstider. Det betonades att Läkarförbundet fortsätter att förhandla med sikte på ett så gott förhandlingsresultat som möjligt. Samtidigt skall förbundet dock ha beredskap att varsla om konflikt för den händelse förhandlingarna inte leder till önskat resultat.

Sairaalalääkärien palkkatutkimus valmistunut

Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhdessä tekemän palkkatutkimuksen mukaan kaikkien sairaalalääkärien peruspalkka on keskimäärin 14 633 ja kokonaisansiot 23 683 mk kuukaudessa. Tutkimus perustuu viime keväänä sairaaloille tehtyyn kyselyyn, mutta koska palkankorotuksia ei ole sen jälkeen tullut, vastaavat luvut myös tammikuun 98 tilannetta.

Marit Henriksson

Läkarförbundets medlemsavgifter 1998

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 200 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Neuvottelujen käyminen on kuin kuurupiiloa

Mitä pitemmälle tammikuu ja sopimusneuvottelut kuluivat, sitä kiihkeämmiksi kävivät Lääkäriliiton jäsenten mielialat. Liiton toimistoon tulvi yhteydenottoja puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostissa. Monet jäsenet kyselivät, miksei esimerkiksi neuvotteluista ja tavoitteista tiedotettu yksityiskohtaisemmin.

Suvi Sariola

Kaukonen vaihtaa lakon ajaksi sekä osoitetta että pestiä Surkeaan peruspalkkaan on saatava korjaus

Oululaiselle sairaalalääkärille Timo Kaukoselle lakko tietää melkoista elämänmuutosta. Lääkäriliiton hallituksen tuorein jäsen vaihtaa lakon ajaksi sekä töitä että osoitetta. Liiton lakkotiedotukseen pestattu Kaukonen jää virkavapaalle työstään Oulun yliopistollisessa sairaalassa, pakkaa hammasharjansa ja muuttaa lakon ajaksi Mäkelänkadun lääkäritalon asuntosiipeen Helsinkiin. Juuri kirurgiksi valmistumassa olevalla Kaukosella on lakkoon selvä henkilökohtainen syy: apulaislääkärin palkkaus. - Olen tyytyväinen valtuuskunnan päätökseen, koska tarjouksessa ei ollut mitään niitä elementtejä, joita olimme hakemassa.

Suvi Sariola

Romani terveydenhuollon asiakkaana

Romanikulttuuri on ollut osa suomalaista yhteisöä jo yli 400 vuotta, mutta jokapäiväisissä asioissa havaitsee, kuinka vähän sitä edelleen valtaväestössä tunnetaan.

Ansa Ojanlatva