Valtakirjamenettelyyn

Kansaneläkelaitos, Lääkäriliitto ja Lääkärikeskusten yhdistys tekivät viime toukokuussa sopimuksen lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon sairaanhoitokorvausten maksamisesta palvelujen tuottajalle vakuutetun antamalla valtakirjalla. Sopimukseen liittyy pöytäkirja atk-yhteistyön kehittämisestä Kelan ja yksityisten terveydenhuoltopalvelujen tuottajien kesken.

Pekka Morri

Julkisesta terveydenhuollosta houkuttelevampi työpaikka

Julkisen terveydenhuollon työpaikkojen vetovoimaa pyritään lisäämään työjärjestelyillä ja koulutuksella. Peruspalveluministeri Eva Biaudet'n mukaan kunnissa voitaisiin esimerkiksi rakentaa joustavampia työaikamalleja.

Lääkintäeverstiluutnantti Risto Tervahaudalle Unescon palkinto

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on myöntänyt palkinnon lääkintäeverstiluutnantti Risto Tervahaudalle terveyden edistämisestä Bosniassa. Unescon entisen pääjohtajan, René Maheun, nimeä kantava kansainvälinen palkinto voidaan myöntää henkilölle tai ryhmälle, joka on toiminut merkittävästi kansainvälisten kenttätyöntekijöiden toiminnan puolustamiseksi, edistämiseksi taikka heidän itsenäisyytensä tai turvallisuutensa hyväksi. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.

Konsensuskokous Hanasaaressa: Kynnys huumeriippuvuuden hoitoon saatava matalammaksi

Huumeriippuvuuden hoidon järjestämiseen tarvitaan vääjäämättä lisää voimavaroja, mutta toiminnasta tartuntatautien, päihdesairauksien ja rikollisuuden ehkäisynä saatava hyöty on kustannuksiin nähden moninkertainen. Erityisesti tarvitaan matalan kynnyksen hoitopaikkoja, ja myös kynnystä opioidikorvaushoitoon on perusteltua madaltaa hallitusti. Tähän näkemykseen päätyi Suomen Akatemian ja Duodecim-seuran marraskuun alussa järjestämän konsensuskokouksen moniammatillinen paneeli.

Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä valmistui säädösehdotus

Säteilylakia täydentämään on valmistunut ehdotus säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevaksi sosiaali- ja terveysministeriön päätökseksi.

Lääkkeiden määräämiskäytännöstä työtapaturma- ja ammattitautipotilaiden kohdalla

Suurella osalla lääkärin vastaanotolle tulevista työtapaturmapotilaista on mukanaan työnantajan antama vakuutustodistus, josta käyvät ilmi työnantajan ja tapaturmavakuutusyhtiön nimet. Mikäli lääkärin mielestä vamma on todennäköisesti aiheutunut työtapaturman vuoksi, tulee lääkärin kirjoittaa lääkemääräykseen työnantajaa ja vakuutusyhtiötä koskevat tiedot. Lääkäri voi täyttää lääkemääräykseen työnantajaa ja vakuutusyhtiötä koskevan osan myös silloin, kun tapaturmapotilaalla ei ole vakuutustodistusta, mutta lääkäri on muutoin tullut vakuuttuneeksi esimerkiksi potilaan esittämän korvauspäätöksen perusteella, että kysymyksessä on tapaturmavakuutuslain nojalla korvattava työtapaturma.

Lama vaikutti työterveyshuoltoon vähemmän kuin pelättiin

Lama vaikutti työterveyshuollon palvelujärjestelmään yllättävän vähän, arvioi apulaisylilääkäri Kimmo Räsänen Työterveyslaitoksesta. Työterveyshuolto 1997 -kysely osoitti, etteivät työterveysyksiköt vähentyneet eikä yksiköiden koko suurentunut ennustetulla tavalla. Työterveyshuollon toimintojen määrässä ja henkilöpanoksissa havaittiin suurta vaihtelua jo vuonna 1992, ja tämä vaihtelu on säilynyt ennallaan.

Työttömyyskassoille väärinkäytöstapausten käsittelyohjeet

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kaikille maan 49 työttömyyskassalle käsittelyohjeet väärinkäytöstapausten varalta. Ohjeet tulivat voimaan marraskuun alussa ja niiden tarkoituksena on yhtenäistää ja tarkentaa menettelytapoja vilppitapauksissa.

Oikeudellisia ja eettisiä näkökulmia hedelmöityshoidosta

Tässä artikkelissa tarkastelemme hedelmöityshoitoihin, erityisesti tiedonsaantiin ja sijaissynnyttäjän käyttöön, liittyviä vaikeita eettis-oikeudellisia kysymyksiä sekä niitä näkemyksiä, joita sisältyy oikeusministeriön asettaman hedelmöityshoitotyöryhmän 1997 ilmestyneeseen mietintöön. Siitä on kuultu joukkoa lausunnonantajia. Tarkastelemme myös 1998 laadittua ehdotusta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta.

Irma Pahlman, Heta Gylling

Euroopan unioni terveydenhuoltopalvelujen markkina-alueena

Euroopan unioniin liittyvät asiat ovat tällä hetkellä erityisen mielenkiinnon kohteena meille suomalaisille kuluvan puolivuotisen Euroopan komission puheenjohtajuuden takia. Unionin ja Euroopan yhdentymisen vaikutukset ovat vuosien kuluessa laajentuneet puhtaasti taloudellisista tavoitteista lähes kaikkia yhteiskunnan aloja koskeviksi. Tämä pätee myös sosiaali- ja terveydenhuoltosektoriin. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa kysymys maksuvastuun jakautumisesta hankittaessa eri syistä ei-akuuttiin terveydentilaan terveydenhoitopalveluja toisesta jäsenmaasta. Jäsenmaat ovat ohjanneet perinteisesti terveydenhuoltopalvelujen kysyntää kotimaahan kohdistuvaksi sairausvakuutusehdoilla, vaikka myös terveydenhuoltopalveluja koskevat unionin perusvapaudet.

Mia Mäkinen, Päivi Rautava, Jari Forsström