76102 osumaa

Kriisi ja katastrofi psykiatriassa

Martti Paloheimo on yksi maamme kokeneimmista ja pitkäuraisimmista käytännön psykiatreista, joka on tässä lehdessä 28/97 kirjoittanut: "Länsimaisen psykiatrian suuresta valheesta" ja "myös monin esimerkein osoittanut, miten surkeassa jamassa meikäläinen psykiatria tosiasiassa on. Olisi luullut, että sentään joku olisi parahtanut". Tämä myötäilee aika paljon arvostetun lääketieteellisen julkaisun Lancetin pääkirjoitusta saman vuoden alkupuolella (1). Kirjoitus psykiatrian kriisistä perustui pääasiassa yhdysvaltalaisiin lähteisiin. Mitä pystyy länsimainen psykiatria "tieteellisine" psykopatologioineen tarjoamaan kehitysmaiden ihmisille. Länsimaiseen psykiatriaan on pesiytynyt hirvittävä myytti, että lähes yksinomaan Pohjois-Amerikan ja Euroopan kokemuksiin perustuen sommiteltua tietoa voitaisiin tehokkaasti soveltaa 80 %:iin maailman väestöstä Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ja niistä lähteneisiin pakolaisiin.

Matti Viikari

Hyvä kommunikaatio lääkärintyössä

Hyvät kommunikaatiotaidot ovat hedelmällisen potilas-lääkärisuhteen perusta. "Vanhoina aikoina" keskustelu ja kliininen tutkimus olivat ainoat diagnosointikeinot. Nykyään tekniikka, "kaikki mahdolliset tutkimukset" ovat pyrkineet hämärtämään potilaan ja lääkärin kommunikaation tärkeyden hedelmällisen terapeuttisen prosessin alkuna ja toisaalta elämän loputtua omaisten hyvän surutyön tukena.

Ulla-Kaija Lammi

Koneellinen tutkimus ja lääkintäteknologian imu

Lääketieteen teknologinen kehitys on tuonut ja tuo potilastyöhön yhä erilaisia tutkimus- ja hoitolaitteita. Muistan hyvin 1970-luvun alkupuolelle ajoittuneet perusopetuksen röntgendiagnostiikan luennot, joilla luennoitsija näytti kummallisen näköistä ultraäänikuvaa ja tokaisi, että näytänpä nyt, millaisten asioiden kanssa insinöörit nykyisin puuhailevat, mutta "ei näistä koskaan mitään kunnollista tule". Jokaisella lääkärillä on varmasti vastaavia muistikuvia sairaanhoidon eri osa-alueilta ja näiden myötä henkilökohtainen kokemus niin lääketieteen yleiseen kuin etenkin sen teknologian kehitykseen.

Taito Pekkarinen

Antibioottikuuriko sepelvaltimotautiin?

Sepelvaltimotaudin monien vaaratekijöiden joukkoon on hieman yllättäen ehdotettu eräitä bakteereita ja viruksia. Eniten on tutkittu keuhkoklamydian osuutta tähän sairauteen. Keuhkoklamydiavasta-aineiden pitoisuudet on havaittu sepelvaltimotautiin sairastuneilla suurentuneiksi, ja ensimmäiset antibioottikokeilut rohkaisevat tutkimaan yhteyttä tarkemmin. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan aihetta ruveta hoitamaan sepelvaltimotautia antibiooteilla.

Markku Ikäheimo

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksen uusia mahdollisuuksia: viitearvot ja EKG-tahdistettu yksifotoniemissiotomografia

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus on keskeinen ei-invasiivinen menetelmä sepelvaltimotaudin diagnostiikassa sekä taudin vaikeusasteen ja ennusteen arvioinnissa. Nyt kerätty perinteiseen yksifotoniemissiotomografiaan (SPET) perustuva kvantitatiivinen viitearvoaineisto on avuksi erityisesti vähemmän kokeneille perfuusiokuvien arvioijille. Kokemukset EKG-tahdistetusta sydänlihaksen perfuusion SPET-kuvauksesta ovat hyviä: tämän uuden menetelmän avulla voidaan perfuusiotutkimuksen yhteydessä arvioida sydämen vasemman kammion koko, ejektiofraktio ja seinämän liike.

Esko Vanninen, Hanna Mussalo, Pauli Vainio, Petri Tuomainen, Aki Ikonen, Raimo Kettunen, Rainer Rauramaa, Jyrki T. Kuikka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030