78822 osumaa

Rakkosyövän neoadjuvanttihoito

Virtsarakon lihasseinämään kasvavan rakkosyövän hoidoksi ei kannata antaa solunsalpaajaa ennen leikkausta tai radikaalia sädehoitoa. Näin pääteltiin 976 potilasta käsittäneen satunnaistetun tutkimuksen lopputuloksena. Solunsalpaajia saaneilla tosin 3-vuotiseloonjääminen oli 5,5 % parempi kuin verrokeilla, ja ero säilyi samanlaisena ainakin viiteen vuoteen asti. Tutkijat olivat kuitenkin asettaneet kemoterapian rutiininomaisen käytön ehdoksi sen, että 3-vuotiseloonjäämisen pitäisi parantua vähintään 10 %. Tutkimuksessa käytettiin CMV-hoitoa (sisplatiini, metotreksaatti, vinblastiini), joten tätä tehokkaampia hoitoja siis kaivataan. Lancet 1999; 354:533-540

Heikki Joensuu

Ravinto ja metabolinen oireyhtymä

Metabolisessa oireyhtymässä useat sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijät esiintyvät samanaikaisesti. Sen osatekijöitä ovat lihavuus, vatsakkuus (suurentunut vyötärönympärys), kohonnut verenpaine, veren pienentynyt HDL-kolesterolin pitoisuus, suurentunut triglyseridien, glukoosin ja insuliinin pitoisuus sekä aikuistyypin diabeteksen esiintyminen lähisuvussa.

Katriina Kukkonen-Harjula

Diabeetikon ja ei-diabeetikon mikroalbuminuria

Diabeteksen pelätyin komplikaatio on nefropatia. Siihen liittyy lisääntynyt kardiovaskulaarinen morbiditeetti ja mortaliteetti. Noin 30 %:lle tyypin 1 diabeetikoista ja 25 %:lle tyypin 2 diabeetikoista kehittyy komplikaatio. Suomessa diabeettinen nefropatia on syynä noin kolmasosassa uusista dialyysihoitoa vaativista tapauksista. Jotta hoito jo varhaisessa vaiheessa voitaisiin kohdistaa potilaisiin, joilla komplikaation riski on suurin, on etsitty varhaisia merkkiaineita. Mikroalbuminuria on ehkä paras tällainen varoitusmerkki, ja lisäksi se on sydän- ja verisuonisairauden riskitekijä. Normaaliväestössä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat myös kohonnut verenpaine, dyslipidemia, keskivartalolihavuus ja heikentynyt sokerinsieto. Näitä riskitekijöitä on yhdessä kutsuttu metaboliseksi oireyhtymäksi, jonka eräänä tärkeänä taustatekijänä pidetään insuliiniresistenssiä.

Carol Forsblom

Kaikututkimus gynekologisissa tähystys- ja avoleikkauksissa

Ultraäänilaite on ollut olennainen työväline gynekologisten sairauksien diagnostiikassa 1960-luvulta lähtien. Kirurgit ovat hyödyntäneet kaikututkimuksia myös leikkauksissa, mutta gynekologisten leikkausten yhteydessä ultraäänidiagnostiikkaa ei ole juurikaan käytetty. Viime vuosikymmenen aikana laparoskooppinen kirurgia on monella osa-alueella korvannut perinteisen leikkaustekniikan. Laparoskooppisen tekniikan etuna ovat pienemmät leikkaushaavat ja tämän myötä potilaiden vähäisempi sairastavuus. Tähystysleikkauksissa diagnostiikkaa kuitenkin rajoittaa se, että kudosten palpaatio ei ole mahdollista, ja tämän vuoksi kudosten sisäisen rakenteen selvittely saattaa jäädä epätäydelliseksi. Kehittyvä tekniikka on helpottanut tätä ongelmaa tuomalla pienet korkeataajuiset ultraäänianturit, joita voidaan käyttää laparoskopiatroakaarin kautta ja näin parantaa diagnostiikkaa intraoperatiivisen kaikututkimuksen avulla.

Hanna-Leena Helin

Geenimuutokset perinnöllisessä rinta- ja munasarjasyövässä

Noin 5-10 % rinta- ja munasarjasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Merkkeinä perinnöllisestä syöpäalttiudesta voivat olla rinta- tai munasarjasyöpä lähisukulaisissa, sairastuminen nuorella iällä, bilateraaliset tai multippelit kasvaimet. Mutaatioiden BRCA1- ja BRCA2-geenissä on arveltu selittävän suurimman osan perinnöllisestä rinta- ja munasarjasyövästä. Perinnöllisten TP53-mutaatioiden on todettu altistavan rintasyövälle. Väitöskirjatyössä tutkittiin näiden kolmen geenin osuutta perinnölliseen rinta- ja munasarjasyöpäalttiuteen Suomessa.

Pia Huusko

Tietokoneavusteinen EKG rintakipupotilaiden diagnostiikassa ja luokittelussa

Sydäninfarktidiagnostiikka on perinteisesti pohjautunut potilaan kokemiin oireisiin, elektrokardiografiaan (EKG) ja sydänvauriomerkkiaineisiin. 1990-luvulla rintakipupotilaiden hoito ja diagnostiikka ovat kehittyneet merkittävästi. Sydäninfarktin liuotushoito on tullut rutiinihoidoksi ST-nousupotilaille, joiden hoitoon hakeutumisen viive on kohtuullinen. Perinteisten entsyymiaktiivisuustutkimusten lisäksi käyttöön ovat tulleet sydänlihasvauriolle spesifiset merkkiaineet troponiinit I (TnI) ja T sekä kreatiinikinaasin isoentsyymin MB massa (CK-MB). Tässä tutkimuksessa selvitettiin automaattisen EKG:n käytön mahdollisuutta rintakipupotilaiden diagnostiikassa, luokittelussa ja sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteen laadinnassa.

Pekka Porela

Ihmissuhdetaitojen opettaminen tuleville lääkäreille

Ihmissuhdetaitoja ei oikeastaan voi opettaa. Perinteinen luento aiheesta Miten hankalaa potilasta käsitellään on melkoista ajanhukkaa. Ensinnäkin lääketieteen opiskelijat eivät yleensä lämpene käyttäytymistieteellisille aiheille. Toiseksi potilaan kanssa toimimiseen on mahdotonta antaa yksiselitteisiä ohjeita. Kolmanneksi on myönnettävä, että asioita voi periaatteessa tietää ilman, että ne todella merkitsevät ihmiselle jotain tai siirtyvät osaksi hänen toimintaansa.

Kirsti Lonka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat