78822 osumaa

Vem blir bästa läkare?

Evighetsfrågan hur man skall gallra bland sökandena till medicinstudier för att så småningom få de bästa läkarna behandlades i Läkartidningen i Sverige (1999;96:3742-3743, 3767-3772 och 3775-3782). Vid Karolinska institutet i Stockholm har man nämligen sedan 1992 utövat gallring med tre olika metoder. Syftet har varit att utreda hur man bäst kan få lämpliga studenter och hur man skall kunna minska på den oroande höga frekvensen av avbrutna studier. Resultaten utvärderas nu och kommenteras i en ledare i Läkartidningen. I en annan artikel refereras resultaten från Lund av en förnyad klinisk studiegång och examination PIL vid KI.

Svante Stenman

Ranskalainen selkäkoulu

Selkäkipu ilmaantuu kiusaksi ainakin ohimenevästi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Kivun tausta on monimuotoinen sisältäen muun muassa vaikeita, mutta onneksi harvinaisia selän tauteja ja yleisiä eriasteisia rangan rappeumamuutoksia. Toisaalta tunnetaan riskitekijöitä (1) joihin ainakin teoriassa voitaisiin vaikuttaa selän hyvinvointia edistävästi. Ehkäisyn painopiste on ollut työikäisissä. Suomessa muun muassa KELA tukee merkittävillä summilla työkykyä ylläpitävää toimintaa, jossa työterveyshuollon rooli on keskeinen. Entäpä jos toiminnan painopistettä siirrettäisiinkin jo kouluikäisiin? Ymmärtääkseni esimerkiksi liikuntatottumusten osalta on osoitettu niiden muotoutuvan varsin varhain ja myöhemmin niitä lienee vaikea muuttaa.

Jouko J. Salminen

Ylipainehappihoidon korvausperusteet

Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellinen yhdistys (SSLY) on lähettänyt STM:lle oheisen kirjeen ylipainehappihoidon korvausperusteiden määrittelemisestä. Korvausten määrittelyprosessi on edennyt erittäin hitaasti, aloitettiinhan asian eteenpäin vieminen jo syksyllä 1998. Vasta toukokuussa pystyi Kela toteamaan, ettei voi tehdä asiasta päätöstä, vaan siirsi päätöksen STM:lle esityksellä, jossa vain päivystysluonteisen hoidon indikaatiot olisivat korvausten piiriin kuuluvia. Korvauspäätöksen viivästymisen vuoksi SSLY haluaa saattaa julkisuuteen oheisen, professori Martti Siimeksen kirjoittaman SSLY:n kannanoton keskustelun avaamiseksi.

Jari Suvilehto

Kirja suomenruotsalaisesta speksiperinteestä

Kirja kertoo ruotsinkielisten lääketieteen opiskelijoiden järjestön, Thoraxin, speksiperinteestä. Speksi on musiikkinäytelmä, johon on itse laadittu käsikirjoitus sekä uudet sanoitukset yleensä tuttuihin, iskeviin melodioihin. Esityksen on oltava hauska ja viihdyttävä. Thoraxin speksit hyödyntävät perinteisesti jotakin historiallista henkilöä tai teemaa, käsitellen aihettaan säälimättömän lystikkäästi.

Sami Heistaro

Uutta tietoa suomalaisista lääkäreistä

Lääkäri 98 -tutkimus on tulossa raportointivaiheeseen. Tämä laaja kahdellekymmenelle lääkäri-ikäluokalle osoitettu kysely on suoraa jatkoa Nuori Lääkäri 88- ja Lääkäri 93 -tutkimuksille. Tutkimusryhmä on pysynyt taustaltaan samana koostuen Suomen Lääkäriliiton sekä Kuopion ja Tampereen yliopistojen tutkijoista. Projektin julkaisuluettelo sisältää yli 80 tutkimusraporttia, artikkelia tai abstraktia. Tutkimustuloksia on käytetty sekä lääkärikoulutuksen että terveyspalvelujen kehittämisen pohjana.

Santero Kujala

Ny kunskap om finländska läkare

Undersökningen Läkare 98 har nu kommit till rapporteringsskedet. Denna breda enkätundersökning som riktades till tjugo årsklasser läkare är en direkt uppföljning av undersökningarna Läkare 93 och Yngre läkare 88. Den grupp som verkställt undersökningen företräder fortfarande samma uppdragsgivare och består av forskare från Finlands Läkarförbund samt universiteten i Kuopio och Tammerfors. Projektets förteckning över publikationer upptar över 80 forskningsrapporter, artiklar eller sammanfattningar. Undersökningens resultat har utnyttjats som bas för utvecklingsarbete såväl i fråga om medicinsk utbildning som hälso- och sjukvårdstjänster.

Santero Kujala

Nuorten mielenterveyspalveluissa vakavia puutteita

Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan yli 60 % alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyydestä aiheutuu mielenterveyden häiriöistä. Nuorten psyykkisistä häiriöistä aiheutuvat kustannukset johtuvat pääosin toimintakyvyn menetyksistä, eivät hoidosta. Onnistuminen nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaisessa hoidossa ja kuntoutuksessa voi säästää merkittävästi kustannuksia ehkäisemällä kroonistumista ja pitkäaikaisia toimintakyvyn menetyksiä. Nuorten hyvä terveys on koko väestön tulevaisuuden turva.

Kari Pylkkänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat