Lääkäreiden puhelintuntien automatisointi

Lääkäreiden puhelintuntien jonotusta vähentävää automatisointia kokeiltiin Kokemäen terveyskeskuksessa. Lääkäri saneli palvelimeen salasanasuojatun viestin, jonka potilas kuunteli itselleen parhaiten sopivana aikana. Viestejä käytettiin lähinnä laboratoriovastausten välittämiseen, eikä järjestelmä siis poista tai korvaa puhelintuntia. Sekä potilaat että lääkärit olivat tyytyväisiä kokeiluun. Järjestelmä osoittautui aikaa säästäväksi ja luotettavaksi. Lääkärit säästivät keskimäärin neljä minuuttia työaikaa puhelua kohti ja potilaat välttyivät jonotukselta puhelimessa. Järjestelmä on nyt vakituisessa käytössä Kokemäellä.

Jari Turunen, Pekka Loula, Heikki Soininen

Puron paketti tuo muutoksia myös kunnalliseen eläkesääntöön

Tänä syksynä tehdään joukko eläkejärjestelmiä koskevia päätöksiä ns. Puron paketin pohjalta. Yksityissektoria koskevat eläkeratkaisut on annettu eduskunnalle lokakuun alussa, julkisella sektorilla vastaavista ratkaisuista on saavutettu erillisneuvotteluissa neuvottelutulos, joka vahvistetaan kuntien osalta lopullisesti marraskuun lopussa. Neuvottelutuloksen mukaan kunnallista eläkesääntöä muutettaisiin mm. nostamalla yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja nykyisestä 58 vuodesta 60 vuoteen, parantamalla osa-aikaeläkettä sekä muuttamalla varhennettua vanhuuseläkettä niin, että se syö lopullista vanhuuseläkettä vähemmän kuin aikaisemmin. Akavan lakimies Markku Kojo tarkastelee päätösten vaikutuksia kunnalliseen eläkesääntöön. Varhennetun vanhuuseläkkeen ehdot paranevat ensi vuoden alusta alkaen

Markku Kojo

Anestesiologeilla ja kirurgeilla yhteiset Operatiiviset päivät

Kirurgipäivät ja anestesiologipäivät ovat tänä vuonna saaneet väistyä Operatiivisten päivien tieltä. Suomen Kirurgiyhdistys ja Suomen Anestesiologiyhdistys järjestävät ensimmäisen suuren yhteisen koulutustapahtumansa marraskuun 11.-12. päivinä Helsingissä.

Suvi Sariola

VES-neuvottelujen käynnistyminen takkuaa

Valtioneuvoston ja ammattiliittojen välinen kyttäys jatkuu. Poliitikot panttaavat veroratkaisuja ja vaativat maltillista palkkalinjaa. Järjestöväki vahtii toisiansa, odottaa päänavaajan löytymistä ja edellyttää maan hallitukselta viestiä veroratkaisujen tasosta ja kohdentamisesta. Kulissien takana tunnustellaan mahdollisuuksia ja pyritään tavoitteiden selvittämiseen. Kuurupiilo näyttää kuitenkin vain jatkuvan, julkisen sektorin ratkaisut näyttävät jäävän pohjimmaiseksi niin prosessin kuin kenties tasonkin suhteen.

Kati Myllymäki

Suomessa ei tarvitse käydä yksityislääkärillä

Terveydenhuollon rahoitus on jälleen noussut keskustelunaiheeksi. Otsikkona oleva lainaus on ministerin kanta terveys- ja sairaanhoitopalveluiden saatavuuteen. Suomalainen terveydenhuolto on hyvä. Se saa myös maksaa. Tätä mieltä on siis ministeri.

Risto Lantto

Hallituksen kokous - Styrelsenytt 28.10.99: Neuvottelutavoitteet esillä

Hallitus jatkoi viime kokouksessaan keskusteluja seuraavan lääkärisopimuksen tavoitteista. Se sai raportin eri tilaisuuksissa tähän asti käydyistä tavoitekeskusteluista.

Mika Vehkasaari

Förhandlingsmålen klarnar

Förbundet vill förhandla om jämlik utveckling av läkares anställningsvillkor vid sjukhus och hälsocentraler.

Paikallisosastojen puheenjohtajat koolla: Lääkäriliitto juhlistaa 90 vuottaan ihmisyyden puolesta puhujana

Liiton paikallisosastojen puheenjohtajia oli lokakuun loppupuolella koolla saamassa ajankohtaista tietoa neuvottelutavoitteista, järjestövalmiudesta sekä liiton 90-vuotisjuhlavuodesta.

Mika Vehkasaari

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry Toimintakertomus 1998-99

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry:n toimintavuosi 1.10.1998 -30.9.1999 oli yhdistyksen 79. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin aikanaan kunnanlääkärien toimesta valvomaan kunnallisissa tehtävissä toimivien lääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään heille täydennyskoulutusta. Yhdistyksen perustehtävä on edelleen sama, vaikka vuosien kuluessa toiminta on saanut lisää ulottuvuuksia.

Dialoginen vauvatanssi psyykkisen kuntouttamisen menetelmänä lastenkodeissa

Pienen vauvan huostaanotolle on aina erityisen painavat perusteet. Huostaanoton yleisimmät syyt, vanhempien vaikeat päihde- ja mielenterveysongelmat, ovat vauvan kannalta merkinneet toistuvia kokemuksia hoivan laiminlyönnistä, kaltoinkohtelusta, jopa pahoinpitelystä. Vauvaikäinen elää pääsääntöisesti alttiina näille kokemuksille ympärivuorokautisesti, vailla esimerkiksi päivähoidon tai koulun suomia aikuissuhteita. Avohuollon perhekuntoutus on huostaanotettujen lasten perheiden kohdalla joko osoittautunut riittämättömäksi tai vanhemmat eivät ole kyenneet sitoutumaan siihen.

Kirsti Määttänen