78629 osumaa

Teini-ikäisten raskaudet Suomessa 1990-luvulla

Alle 20-vuotiaiden raskauksien kokonaismäärä on pysynyt vuodesta 1994 lähtien samana. Aborttien määrä on sen sijaan kasvanut, kun taas synnytysten määrä vastaavasti vähentynyt. 16- ja 17-vuotiailla nuorilla sekä aborttien että synnytysten määrä kääntyi kasvuun jo vuoden 1994 jälkeen, 19-vuotiailla vuonna 1997. Viisitoistavuotiailla ja sitä nuoremmilla ei trendin muutosta varmuudella voida todeta. Nuorten raskauksia ja abortteja oli eniten Lapin läänissä, jossa aborttiin päättyneiden raskauksien osuus kaikista nuorten raskauksista on kasvanut jyrkästi vuoden 1994 jälkeen. Raskaudet olivat lisääntyneet eniten vuosien 1993-94 jälkeen vanhan läänijaon mukaisten Pohjois-Karjalan, Turun ja Porin sekä Mikkelin lääneissä.

Elise Kosunen, Matti Rimpelä

Autologiset kantasolusiirrot hematologisten ja muiden syöpätautien hoidossa

Syöpätautien hoitotuloksia voidaan yrittää parantaa antamalla solunsalpaajia jättiannoksisina intensiivihoitoina. Tällaisten hoitojen aiheuttaman luuydinvaurion korjaamiseksi potilaille on siirrettävä hematopoieesin kantasoluja. Viime vuosina potilaan omasta verestä kerättyjen kantasolujen siirrot ovat yleistyneet. Nämä autologiset kantasolusiirrot ovat hyvin siedetty hoitomuoto, koska hyljintäreaktioita ei esiinny ja veriarvot korjaantuvat nopeasti. Autologinen kantasolusiirto voidaankin tehdä myös iäkkäille potilaille. Autologisen siirron pulmia ovat taudin uusiminen alkuvaiheen hyvän hoitovasteen jälkeen sekä se, että autologisessa siirteessä on usein mukana syöpäsoluja. Katsauksessa käsitellään autologisten kantasolusiirtojen erityispiirteitä ja käyttöalueita aiheesta tehtyjen tutkimusten valossa sekä pohditaan syövän hoidon tulevaisuuden näkymiä.

Kari Remes

Naisen ja miehen depressio

Masennushäiriöiden oireissa, esiintymisessä ja altistavissa tekijöissä on eroja sukupuolten välillä. Niiden taustan selvittämisen on oletettu antavan merkittävää uutta tietoa masennushäiriöiden syntymekanismeista. Eroja on havaittu miesten ja naisten välillä esimerkiksi masennuslääkkeen hoitovasteen alkamisnopeudessa ja tehokkaissa annoksissa. Naisilla masennus on tavallisempaa varsinkin fertiili-iässä, ja heillä masennukseen liittyy usein myös muuta samanaikaista psykiatrista sairastavuutta.

Hannu Koponen, Ulla Lepola

Luontaistuotteiden haittavaikutukset

Suomessa elintarvikeliikkeissä laillisesti myytävien luontaistuotteiden lyhytaikainen käyttö on yleensä turvallista, mikäli niitä käytetään pakkauksessa olevan annostusohjeen mukaisesti. Luontaistuotteet saattavat kuitenkin aiheuttaa yllättäviä ja vakaviakin haittavaikutuksia, mikäli valmisteita käytetään suurina annoksina, säännöllisesti pitkiä aikoja tai useita valmisteita samanaikaisesti tai tilataan tuntemattomia luontaistuotteita ulkomailta. Aasialaisten rohdosten käyttöön on syytä suhtautua kriittisesti, koska niiden haittavaikutuksista ei toistaiseksi ole riittävästi tietoa käytettävissä. Luontaistuotteen, kuten lääkkeenkin, mahdollinen hyöty on arvioitava suhteessa mahdollisiin haittoihin. Luontaistuotteen teho parhaimmillaankin on vähäinen, joten sen haittojenkin on oltava vähäisiä.

Anna-Liisa Enkovaara

Klotsapiini Parkinsonin tautiin liittyvien psykoosioireiden hoidossa

Parkinsonin tautiin liittyvät aistiharhat, paranoidiset harha-ajatukset ja sekavuustilat aiheuttavat usein erityisesti pitkään sairastaneiden potilaiden hoito-ongelmia. Tavanomaiset neuroleptit voivat lievittää psykoosioireita, mutta ne voivat myös heikentää potilaan liikuntakykyä. Tämän lisääntyneen ekstrapyramidaalisen sivuvaikutusherkkyyden takia on erityisesti klotsapiinia käytetty vaikeista nonkognitiivisista oireista kärsivien potilaiden hoidossa. Artikkelissa tarkastellaan klotsapiinin käyttömahdollisuuksia tässä ongelmapotilaiden ryhmässä.

Hannu Koponen

Lyhyesti: Steroidit ja akuutti astma

Astman akuuttia pahenemisvaihetta on vuosia hoidettu suurilla suoneen annettavilla kortikosteroidiannoksilla. Tuoreessa meta-analyysissä uruguaylaistutkijat asettavat uskomukset steroidien tuomasta akuutista avusta kyseenalaisiksi: päivystyspoliklinikalla parenteraalisesti tai oraalisesti annettu steroidi ei helpottanut hengitystieobstruktiota tai vähentänyt sairaalahoidon tarvetta. Syynä on pitkähkö viive vaikutuksen alkuun (6-24 t). Kolmen tunnin seurannassa vain suurina annoksina inhaloitavilla steroideilla oli tehoa hengitystoiminnan parantamisessa. Näin ollen pelkkään kortisoniin ei liene syytä luottaa akuutin astmankaan hoidossa. Chest 1999; 116:285-295 ja 273-275

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Biofysikaalista näyttöä sikiön muistista?

Vastasyntyneistä tehtyjen tutkimusten perusteella on otaksuttu sikiöllä olevan kykyä tunnistaa tuttuja ääniä, hajuja, makuja ja jopa ympäristössä puhuttua kieltä. Suora näyttö sikiön aivokuoren vasteesta ulkopuolelta annettuun ärsykkeeseen saatiin tutkimalla funktionaalisella magneettikuvauksella hemoglobiini-oksihemoglobiinisignaalien intensiteettisuhdetta sikiön aivokuoren alueella. Intermittoiden äidin vatsanpeitteiden päällä kaiuttimella soitettu lastenloru aiheutti vastaavan signaali-intensiteettien lisäyksen sikiön temporaalilohkon alueella, todennäköisellä auditorisella korteksilla, heijastaen kyseisen alueen verenkierron lisääntymisen. Tämä voi hyvinkin varastoitua sikiölle pysyväksi muistijäljeksi, jolloin vastaava ääniärsyke tunnistetaan myös myöhemmin syntymän jälkeen. Lancet 1999;354:645-646

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Munuaispotilaat ja lateksiallergia

Sairaanhoidossa lateksille herkistyminen on toisinaan todellinen ongelma. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat on otaksuttu riskiryhmäksi, koska he joutuvat tekemisiin monien lateksia sisältävien esineiden, kuten hanskojen ja katetrien kanssa. Turkkilaisessa 424 munuaispotilaan valikoimattomassa aineistossa ei kuitenkaan lateksiallergiaa todettu merkittävässä määrin. Jos potilaalle tuli lateksista positiivinen ihotesti, selittäjäksi osoittautui useimmiten ristireaktio tai esimerkiksi kotitöiden aiheuttama altistus; luonnonkumiallergia reagoi usein ristiin mm. banaanin, kiivin ja avokadon kanssa. Ellei siis ennestään ole yliherkkyysoireistoa, ei munuaispotilaidenkaan tarvitse erityisemmin pelätä lateksiallergiaa. Allergy 1999; 54:406-407

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Viina ei sittenkään ole terveydeksi

Jälleen mielenkiintoinen lisä alkoholikeskusteluun saatiin tutkimuksesta, jossa 5 766 skottimiehen terveyttä suhteessa alkoholinkulutukseen seurattiin 21 vuoden ajan. Päinvastoin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ei vähäinen tai kohtalainen alkoholinkulutus suojannut ollenkaan sydän- ja verisuonisairauksilta, mutta yli 35 annosta viikossa juovilla aivohalvauskuoleman riski kaksinkertaistui. Viina ei tämän tutkimuksen mukaan lainkaan edistä terveyttä. BMJ 1999;318:1725-1729

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat