Uusiutuuko tapaturma?

Tapaturman uhriksi toistuvasti joutuvat henkilöt muodostavat merkittävän ja tunnistetun osan vammapotilaista. Alle 45-vuotiailla miehillä on suurin tapaturman uusiutumisriski; lähes kahdelle kolmasosalle sattuu uusi tapaturma viiden vuoden seurannassa. Suuri uusiutumisriski liittyy väkivaltatapaturmiin, kohtalainen riski urheilu- ja työtapaturmiin, ja pienin liikenne- ja kotitapaturmiin. Päihteiden osuus tapaturmien toistuvuuteen on kiistaton, joskin kaikista vähintään kerran uusiutuneen tapaturman uhreista alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä on vain 18 %. Niin sanotut ensiapupoliklinikan vakioasiakkaat ovatkin sekakoosteinen ihmisryhmä, joka helposti leimautuu näkyvimmän ja äänekkäimmän vähemmistönsä vuoksi.

Seppo Nieminen, Ilkka Koskivuo

Lakkautus uhkaa edelleen lähes puolta erikoisaloista

Opetusministeriö on jo yli kahden vuoden ajan valmistellut erikoislääkäritutkintoasetuksen uudistamista. Uudistamistyön lähtökohdiksi on mainittu väestön terveystarpeet sekä EU:n säädökset, joiden tavoitteena on tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen ja lääkärityövoiman vapaa liikkuvuus. Kesällä 1996 opetusministeriön EU-erikoislääkärityöryhmä eli ns. Ahosen työryhmä antoi oman ehdotuksensa erikoislääkärikoulutuksen uudistamisesta. Työryhmä ehdotti erikoisalojen lukumäärän vähentämistä 92:sta 46:een sekä lukuisia koulutuksen rakenteeseen, kestoon ja sisältöön liittyviä parannusehdotuksia. Lääkäriliitto, lukuisat muut lääkärijärjestöt ja opetusministeri Olli-Pekka Heinonen olivat samaa mieltä siitä, että työryhmän ehdotukset koulutuksen laadun parantamisesta olivat kannatettavia, mutta suunnitelma erikoisalojen karsimisesta aivan liian laaja.

Kati Myllynäki

Lääkäriliiton hallitus 5.1.98 Ratkaisuun pyritään neuvottelemalla

Lääkäriliiton uusi hallitus kokoontui loppiaisaattona käsittelemään neuvottelutilannetta. Liitto oli jäänyt joulukuun puolivälissä syntyneen tuloratkaisun ulkopuolelle, sillä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tarjoama sopimusluonnos ei miltään osin vastannut liiton tavoitteita ja olisi merkinnyt lääkärien palkankorotusten jäämistä alle tupotason. Hallituksen kokouksessa 5.1.98 päätettiin vakavasti jatkaa neuvotteluja KT:n kanssa pyrkien niissä tulokseen valtuuskunnan ylimääräiseen kokoukseen 21.1.98 mennessä.

Lääkäriliiton keskeiset tavoitteet

Lääkäriliiton tavoitteena on palkkarakenneuudistus, jolla sairaalalääkärien palkkauksen painopiste siirretään perustyöajan ansioihin. Tarve peruspalkan nostoon johtuu toisaalta lääkärien palkkojen jo vuosikymmeniä jatkuneesta heikkenemisestä yleiseen ansiotasoon verrattuna, toisaalta työaikalain voimaantulosta. Työaikalaki rajoittaa päivystyksiä ja progressiivisen korvausjärjestelmän takia kokonaisansioiden lasku uhkaa muodostua suuremmaksi kuin työajan lyhennys. Työaikalaki ei saa johtaa kokonaisansioiden laskuun, vaan päivystyskorvausten menetys on kompensoitava peruspalkan tuntuvalla korotuksella.

Lääkäripäivien avajaispuheet: Erilaisia näkemyksiä terveydenhuollon tilasta

Valtiovallan tervehdyksen Lääkäripäivien avajaisiin tuonut ministeri Sinikka Mönkäre esitteli ajankohtaisia terveydenhuollon kehittämishankkeita hyvin positiiviseen ja optimistiseen sävyyn, kun taas Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäen näkemys terveydenhuollon tilasta oli selvästi kriittisempi. Molemmat sivusivat puheissaan lääkärien vaikeaa sopimustilannetta ja esittivät toivomuksen, että neuvotteluissa päästäisiin hyväksyttävään ratkaisuun ilman työtaistelua.

Marit Henriksson

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta 1998-2000

NLY! YHDESSÄ - SAIRAALA- JA ERIKOISLÄÄKÄRIEN, AVOTERVEYDENHUOLLON JA TUTKIJOIDEN VAALIRENGAS

Kun kollega tekee virheen

Kollegiaalisuusohjeet opastavat lääkäreitä ammattitoveruuden hengessä myös tilanteissa, joissa joutuu puuttumaan kollegan virheeseen. Lääkärikunnan kollegiaalisuus on joskus nähty jopa virheiden peittelyksi, vaikka tämä ei suinkaan ole ohjeiden tarkoitus. On kuitenkin selvää, että lääkäri pystyy ymmärtämään kollegan työn vaikeuden ja erehtymisen mahdollisuudet.

Lauri Autio

Uutiskirje Yhdysvalloista

Useat tuoreet tutkimukset osoittavat, että tyytymättömyys säännellyn hoidon, etenkin HMO-ohjelmien, rajoittamaan terveydenhuoltoon on kasvamassa niin lääkärien kuin potilaiden keskuudessa. Esimerkiksi vastikään julkaistu Center for Studying Health System Change -järjestön tutkimus, joka suunnattiin 9 264 lääkärille, paljasti, että lähes 20 %:lla vastaajista oli ollut vaikeuksia saada maksajaosapuoli hyväksymään lääketieteellisesti välttämätön toimenpide. 24 % vastaajista totesi, ettei näissä olosuhteissa suinkaan aina ollut mahdollista tarjota potilaalle korkeatasoista hoitoa.

Tuula Fabrizio

Psykosomatiikan 14. maailmankongressi

Psykosomatiikan 14. maailmankongressin noin 700 osallistujalle välittyi monipuolinen kuva siitä, mitä psykosomatiikan alalla nykyään tutkitaan ja mistä halutaan puhua.

Erkki Äärelä

BAL-tulkinta PC:ltä

Bronkoalveolaarinen lavaatio-tutkimus (BAL) on levinnyt yliopistotasolta aluesairaalatasolle ja tuonut uuden tutkimuksen monen rivipatologin pöydälle. Kollegat Seppo Sutinen ja Eero Taskinen ovat kuitenkin jo vuosia kehitelleet patologian osalta BAL-tutkimusta ja luoneet valmiudet menetelmän käyttöön laajemmaltikin. Lääkäripäivillä 1997 pidettiin tutkimuksesta seminaari.

Juha Nickels