Kun lasten astma on lisääntynyt

Sairaalahoitoa vaativat lasten astmakohtaukset ovat vähentyneet, mutta lasten astma on lisääntynyt. Missä nämä potilaat ovat? Sinunkin, terveyskeskuslääkäri, vastaanotollasi varmasti, mutta oletko tehnyt diagnoosin? Pitkittyneen yskän taustalta moni osaa jo hakea astmaa, mutta entä jos lapsella on epämääräisiä huononolon kohtauksia, yölevottomuutta tai lapsi hengästyy kontatessaan!

Ritva Sorva

Vuorotteluvapaa-kokeilu laajenee

Vuorotteluvapaakokeilua on päätetty jatkaa vuoden 2000 loppuun saakka. Tämän vuoden alusta lähtien korvausprosentti nousi 60:stä 70:een ja vuorotteluvapaan katto, joka viime vuonna oli 4 500 mk kuukaudessa, on nyt poistettu. Lääkärien kohdalla uudistus merkitsee noin tuhannen markan lisäystä vuorotteluvapaakorvaukseen kuukaudessa. Vuonna 1997 sai noin 70 lääkärien työttömyyskassan jäsentä vuorotteluvapaakorvausta. Vuorotteluvapaajakson pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vuoteen.

Vuoden 1997 jäsenmaksut verotuksessa

Verotusmenettelyä on viime vuosina uudistettu siten, ettei kaikkien tarvitse antaa veroilmoitusta. Vuodelta 1997 toimitettavassa verotuksessa noin 2,5 miljoonan verovelvollisen ei tarvitse antaa veroilmoitusta. Veroehdotusmenettelyssä mukana olevien verotus toimitetaan suoraan työnantajien, päivärahojen maksajien, jäsenmaksujen perijöiden sekä muiden vastaavien tahojen antamien tietojen perusteella.

Lääkkeiden arvonlisävero aleni

Lääkkeiden arvonlisävero aleni 12 prosentista 8 prosenttiin vuodenvaihteessa. Veronalennus koskee sekä resepti- että itsehoitolääkkeitä. Lääkkeiden ostaja ei tosin saa alennusta täysimääräisenä säästönä itselleen, sillä Kelan korvaamissa lääkkeissä suurin osa veronalennuksesta menee Kelalle. Kaikkien itsehoitolääkkeidenkään hinnat eivät laske veronalennusta vastaavasti, sillä muutamissa itsehoitolääkkeissä lääkeyritys ottaa verohyödyn itselleen korottamalla tukkuhintojaan.

Joka toisella terveydenhuollon yksiköllä Internet-yhteys

Terveydenhuollon yksiköistä puolet on Internet-palvelujen piirissä, ja yhteyden hankkiminen on suunnitteilla lähiaikoina joka neljännessä yksikössä. Kotisivu on noin joka viidennellä terveydenhuollon yksiköllä, useimmin sairaaloilla. Asiaa selvitti Stakesin terveydenhuollon menetelmien tutkimusyksikkö FinOHTA viime keväänä terveyskeskuksiin ja sairaaloihin suunnatulla kyselyllä. Lähiaikoina julkaistavaa selvitystä esiteltiin FinOHTAn tiedotuslehtisessä nro 6/97.

Ympäristöterveyden tutkimusohjelma käynnistymässä

Suomessa käynnistetään tänä keväänä nelivuotinen ympäristöterveyden tutkimusohjelma Suomen Akatemian koordinoimana. Ohjelman valmisteluun ovat Akatemian lisäksi osallistuneet Tekes, Työsuojelurahasto ja useat ministeriöt, ja rahoituksen kokonaismäärän arvioidaan nousevan lähes 50 miljoonaan markkaan.

Itä-Euroopan maiden AIDS-tilastot synkkenevät nopeasti

Itä-Euroopan maissa HIV-tartunta lähti leviämään myöhemmin kuin lännessä ja AIDS-epidemia on siellä vasta alkamassa. Vaikka epidemian uhka on ollut tiedossa jo pitkään, tehokkaisiin ehkäisyohjelmiin ei ole pystytty. Niinpä uusien HIV-tartuntojen määrä on nyt lähtenyt rakettimaiseen nousuun: vuonna 1997 itäisen Euroopan maissa uusien tartuntojen määrä kasvoi kaksinkertaiseksi kaikkien aiempien vuosien lukuun nähden eli 100 000:een.

Stakes kohentamaan Venäjän terveydenhuoltoa

Stakes aloittaa tammikuussa yhdessä saksalaisten ja hollantilaisten asiantuntijoiden kanssa suuren EU-rahoitteisen projektin Venäjän terveydenhuollon kohentamiseksi. Projektilla kehitetään ehkäisevää terveydenhuoltoa, uudistetaan terveydenedistämisohjelmia ja käynnistetään alueellisia kokeiluja.

Kalaa kerran viikossa

Kalaruoan hyödyistä on jälleen esitetty uusia todisteita. Physician's Health Studyn yli 20 000 amerikkalaisen 40-84-vuotiaan mieslääkärin aineistosta vertailtiin kerran viikossa kala-aterian nauttivia ja harvemmin kuin kerran kuussa kalaa syöviä. Enemmän kalaa syövillä äkillisen sydänperäisen kuoleman riski oli 52 % pienempi. Christine M. Albertin ym. tutkimus julkaistiin vuoden ensimmäisessä JAMAssa.

Omaisten kokemuksia syövän viime vaihetta sairastavan läheisen hoidosta kotona ja laitoksessa

Omaisten osallistuminen kuolevan ihmisen hoitoon auttaa heitä selviytymään surutyöstä. Hoitohenkilökunnan tuki olisi tässä vaiheessa tärkeää, mutta se on omaisten mielestä vähäistä ja keskittyy liiaksi sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin. Kuoleva ihminen on osa perhettä ja hoidon kohteena tulisi olla kuoleva potilas omaisineen. Tampereella haastateltiin henkilöitä, joiden lähiomainen oli kuollut syöpään. Potilaita oli hoidettu sairaalassa tai hoitokodissa ja tätä ennen kotona. Sairaalassa hoidettujen potilaiden omaiset kokivat kiireen ja kontaktivaikeudet henkilökunnan kanssa ongelmallisiksi. Saattohoitokodissa omaiset arvioivat saaneensa paremmin henkistä tukea kuin sairaalassa. Kotihoitojakson aikana potilaiden omaiset kokivat erityisesti saamansa henkisen tuen riittämättömäksi.

Timo Leino, Heli Pusa, Minna Vilminko, Kaija Holli