76102 osumaa

Tupakointi vähentääkin terveydenhuollon menoja

Julkisessa keskustelussa pidetään usein itsestäänselvyytenä, että tupakointi rasittaa monin tavoin muutenkin kireitä terveysbudjetteja lisäämällä erilaisten syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja hengityselinten sairauksien määrää väestössä. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että tupakointi lyhentää keskimääräistä elinikää useilla vuosilla, minkä seurauksena tupakoitsijan vanhuusvuosien määrä jää muita vähäisemmäksi. Ja vanhukset taas ovat terveydenhuollon resurssien suurkuluttajia. Siis mitenkähän oikein on, lisääkö vai peräti vähentääkö kansalaisten tupakointi terveydenhuollon kokonaismenoja? Tuorein, mahdollisimman arvovaltaisella foorumilla esitetty analyysi päätyy alkuun yllättävältä tuntuvaan tulokseen, että tupakointi itse asiassa vähentää menoja.

Heikki Joensuu

Solunsalpaajia kansalle

Kuten tunnettua, rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettu tamoksifeeni- tai solunsalpaajahoito pienentää syövän uusiutumisen vaaraa huomattavasti. Perinteisesti antiestrogeeneja on annettu menopaussin ohittaneille naisille ja solunsalpaajia taas tätä nuoremmille naisille etenkin silloin, jos kainalosta on löytynyt metastaattisia imusolmukkeita. Suomalaisena käytäntönä on ollut lisäksi antaa liitännäishoitoa myös potilaille, joilla ei ole kainalolöydöksiä, jos syövässä on ollut huonoon ennusteeseen viittaavia kliinisiä tai biologisia tekijöitä. Nyt Pohjois-Amerikasta on julkaistu suuri tutkimus, jossa selvitettiin liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon merkitystä sellaisilla potilailla, joilla solunsalpaajahoidon ei ole arveltu juuri tuovan lisähyötyä, nimittäin potilailla, joilla on kainaloimusolmukenegatiivinen (N0) mutta estrogeenireseptoripositiivinen rintasyöpä (ER+).

Heikki Joensuu

Vauvarokkovirusko MS-taudin taustalla?

Epidemiologiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että multippeliskleroosin syntyyn vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kroonisia infektioita aiheuttavat virukset ovat jo pitkään olleet eniten epäiltyjen ympäristötekijöiden listan kärkipäässä. Herpesvirukset sopivat erittäin hyvin MS-taudin aiheuttajiksi, koska ne usein hakeutuvat hermostoon jo lapsuudessa ja pysyvät siellä pitkään.

Matti Viljanen

Geeniterapiaa aivokasvaimiin

Ensimmäisiä tietoja syövän geeniterapian tuloksista alkaa tihkua. Syövän geeniterapiassa on useita lähestymistapoja, joista yksi kaikkein suosituimmista on herpes simplex -viruksen tymidiinikinaasigeenin (HSV-TK) ja gansikloviirin käyttöön perustuva menetelmä. Tässä menetelmässä kasvaimeen ruiskutetaan tihein neulanpistoin soluja, jotka tuottavat geeniteknologisesti muokattuja retroviruksia. Teorian mukaan muokatut retrovirukset sitten infektoivat tiuhaan jakautuvat solut ja kuljettavat siten juuri syöpäsolujen tai niiden lisääntymistä edesauttavien normaalisolujen perimään ylimääräisen entsyymiä tuottavan geenin, HSV-TK-geenin. Kun potilaalle sitten annetaan gansikloviiria infuusiona suoneen, muuttuu gansikloviiri toksisiksi metaboliiteiksi vain niissä soluissa, joissa on HSV-TK-geeni, eli siis retrovirusinfektion kohteeksi joutuneissa syöpäsoluissa. Tästä taas seuraisi ruiskutusten kohteeksi joutuneen syöpäpesäkkeen häviäminen.

Heikki Joensuu

Elämäntapatekijät ja työikäisten aivoinfarkti

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alle 60-vuotiaiden aivoinfarktin kronobiologiaa, elämäntapojen merkitystä aivoinfarktin riskiin sekä kartoittaa nuorten aivoinfarktin etiologioita. Potilasaineisto koostui vuosina 1983-90 Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan akuutin ensimmäisen aivoinfarktin vuoksi osastohoitoon otetuista alle 60-vuotiaista miehistä ja naisista.

Helena Haapaniemi

Familiaalisen hyperkolesterolemian molekyyligenetiikka

Veren suuri LDL-kolesterolipitoisuus on tärkeimpiä sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Kohtalaisesti lisääntynyt kolesteroli johtuu tavallisesti ainakin osittain dieettivirheestä, mutta myös monet useammasta kuin yhdestä geenistä johtuvat perinnölliset syyt saattavat myötävaikuttaa kolesterolin poikkeavaan kertymiseen. Tavallisesti näissä tapauksissa kolesteroliarvot alkavat suurentua aikuisiässä, ja useimmiten sepelvaltimotauti alkaa antaa oireita vasta keski-iässä.

Ulla-Maija Koivisto

Lääkehiilen annostelun aikaviiveen vaikutus hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä

Lääkehiili on saavuttanut keskeisen roolin akuuttien lääkeainemyrkytysten ensihoidossa. Myrkytystilanteissa on tyypillistä, että potilas saapuu hoitoon vasta joidenkin tuntien kuluttua lääkkeen yliannostuksen jälkeen, jolloin imeytymistä estävien toimenpiteiden teho ei voi olla täydellinen. Tämän väitöskirjatyön keskeisimpänä tavoitteena oli kuvata lääkehiilen annostelussa tapahtuvan aikaviiveen vaikutusta hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä.

Kari Laine

Kanan ja ihmisen immuunijärjestelmät samankaltaiset

Marko Luhtalan väitöstutkimus käsittelee ns. auttajamolekyylejä CD4 ja CD8, jotka ovat tärkeitä immuunipuolustuksen toiminnalle. CD4-T-solut toimivat auttajasoluina ja CD8-T-solut tappajasoluina. CD4-molekyyli toimii ihmisellä mm. AIDS-tautia aiheuttavan HI-viruksen tarttumismekanismina. Taudin tärkein immuunipuutosta aiheuttava mekanismi onkin CD4-auttajasolujen vähäisyys. Tutkimus kuuluu Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian ja Turun immunologiakeskuksen laajaan lymfosyyttien tutkimusprojektiin, jossa käytetään koe-eläiminä kanoja.

Marko Luhtala

Virusepidemiologinen tilanne 17.11.-21.12.1997 virologisten laboratorioiden löydösten perusteella

RS-viruslöydökset ovat lisääntyneet suorastaan räjähdysmäisesti marras-joulukuun aikana huolimatta siitä, että sairaaloiden suorittamat pikadiagnoosit jäävät pääosin tämän raportin ulkopuolelle. Tapauksia on runsaasti eri puolilta Suomea, ja potilaat ovat edelleen enimmäkseen alle kaksivuotiaita bronkioliitti-ja pneumonialapsia. Tämä johtuu ainakin osittain näytteenottokäytännöstä: imulimanäytteitä antigeenin osoitusta varten otetaan lähinnä vain vauvoista ja pikkulapsista. Ulkomaisten tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että RS-virus saattaa olla vaarallinen keuhkokuumeen aiheuttaja myös vanhuksilla ja immuunipuutteisilla aikuisilla. Helsingistäkin löytyi viikolla 47 sydänsiirtopotilaan BAL-nesteestä RS-virusta.

Marjaana Kleemola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030