76102 osumaa

Narrimaisuus satiirin kohteena

Satiiri on tehokas keino esittää arvostelua inhimillisen elämän ilmiöistä. Eräs sen käyttäjistä oli Sebastian Brant (1457-1521), joka julkaisi vuonna 1494 Baselissa teoksen "Das Narrenschiff" (Narrien laiva). Siinä olivat satiirin kohteena muiden ohella myös lääkärit ja potilaat. Teos saavutti suuren menestyksen ja sai aikaan pitkään kestäneen aallon, joka näkyi niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteissakin.

Arno Forsius

Kloonatut fantasiat

Kun Dolly-lammas kloonattiin, kansainvälisen diplomatian ja lääketieteen prosessit alkoivat muistuttaa ensimmäisen ydinpommin räjäyttämisen jälkeisiä: "EI! Ei onnistu ihmisillä, vielä. Vaikka onnistuisikin, me emme ainakaan - ensimmäisinä! Lailla kiellettävä! Lääketieteenkin kannalta epäeettistä!" - Ja puolta vuotta myöhemmin, kuten suomalainen professori Leena Palotie: "Ei epäilystä, etteikö olisi mahdollista kloonata ihmistä. Se edellyttää kuitenkin niin korkeatasoista laboratoriota ja tiimiä, etten usko kloonauksen onnistuvan kehitysmaissa - mitään 'köyhän miehen bioasetta' tai muuta vastaavaa ei tule. Pelot ovat aiheettomia. Mutta kyllä ehdoton eettinen lukumääräinen raja kulkisi kymmenessä ihmiskloonissa per kloonattava. Ts. yhdestä ihmisestä ei saisi kloonata kymmentä peilikuvaansa enempää missään olosuhteissa."

Ahvenanmaallako Suomen rationaalisin lääkemääräyskäytäntö?

Ahvenanmaalaiset sairastavat vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Lisäksi he kuluttavat vähemmän ja halvempia lääkkeitä. Ahvenanmaan lääkärien lääkkeidenmääräämiskäytäntö on kuten maakunnan hallinto: molemmissa vallitsee itsehallinto. Lääkärit määräävät erilaisia lääkkeitä kuin Manner-Suomessa ja pitävät hyvää huolta omasta määräyskäytännöstään. Jos Suomessa käytettäisiin lääkkeitä samalla tavalla ja jos käyttäjien osuus väestöstä olisi yhtä pieni kuin Ahvenanmaalla, säästyisi korvattavien lääkkeiden kustannuksissa jopa 800 miljoonaa markkaa vuodessa.

Leena Lahnajärvi, Timo Klaukka, Hannes Enlund

Vakava paikka

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 30.1.1998 jatkamaan keskeytettyä kokoustaan ja käsittelemään työnantajan tarjousta uudeksi kunnalliseksi lääkärisopimukseksi. Viime tipassa saatua tarjousta laskettiin ja pohdittiin mahdollisimman tarkkaan, myös yleinen tupotaso ja vaihtoehdot huomioon ottaen. Lopputulos oli kuitenkin yksiselitteisen selvä. Hallituksesta tai valtuuskunnasta ei löytynyt tarjoukselle ainoatakaan puoltajaa.

Kati Myllymäki

Lääkärilakon käytännön järjestelyt

Lääkäriliiton 2.2.1998 antaman lakkovaroituksen mukaan lääkärilakko alkaa kahden viikon kuluttua maanantaina 16.2. klo 12. Lakon alkamisajankohtaa on mahdollista siirtää KT:n toimesta kaksi viikkoa ja edelleen valtakunnansovittelijan aloitteesta vielä yksi viikko. Näin ollen lakko alkaa viimeistään maanantaina 9.3., ellei sitä ennen ole päästy Lääkäriliittoa tyydyttävään lääkäreiden virkaehtosopimukseen. Jos Lääkäriliitto joutuu turvautumaan järjestövoimaansa ja suunniteltu lääkärilakko toteutuu, kaikki Suomen Lääkäriliiton jäsenet ovat lakon piirissä. Yksilöinä eri lääkäreillä on erilainen rooli lakon aikana.

Olli Meretoja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030