Lääkärinhoidon ja lääkärin hoidon näkymiä

Lääketieteellisiin tiedekuntiin valikoituu matemaattis-luonnontieteellisesti orientoitunutta huippulahjakasta nuorisoa. Opintojen kuluessa ihmissuhdetaidot - tai niiden puute - priorisoituvat korkeammalle kuin teoriat tai tempputaidot.

Pisara

Riisitauti ja D-vitamiini

Riisitauti on aikaisemmin ollut yleinen tauti etenkin lapsilla. Osa vaikeaa riisitautia sairastavista lapsista kuoli pienenä, sillä heillä oli suuri infektioherkkyys sekä taipumus kuumekouristuksiin. Eloon jääneille kehittyi vakavia luuston ja raajojen vammoja, tytöille usein synnytystä vaikeuttavia lantiomuutoksia. Monet jäivät riisitaudin seurauksena tavallista lyhyemmiksi, jopa kääpiökasvuisiksi.

Arno Forsius

Oikea lääkärimäärä ja heti!

Kun on nähnyt muutaman lääkäripulavaiheen, muutaman täystyöllisyysvaiheen, yhden työttömyyshuipun ja neljä lääkärimäärien laskentatyöryhmää, suhtautuu aika ajoin roihahtavaan keskusteluun lääkärimääristä melko rauhallisesti. Eräänlainen älyllinen epärehellisyys tässäkin asiassa kuitenkin toistuvasti ihmetyttää. Alussa mainitsemani työvoimatasapainon häiriövaiheet ovat aina tulleet yllätyksenä. Ja aina tietysti löytyy tahoja tai henkilöitä, jotka julistavat tienneensä asian kehittyvän juuri näin. Heitä ei yleensä häiritse ollenkaan se, että heidän perusteensa arvaukselleen olivat toiset kuin ne syyt, jotka tilanteen lopulta aiheuttivat.

Santero Kujala

Rätt läkarmängd bums!

Den som upplevt några perioder med läkarbrist, skeden med full läkarsysselsättning, en arbetslöshetstopp och dessutom fyra prognosgrupper för läkarutvecklingen, förhåller sig rätt lugnt till den debatt om läkarbristen som tidvis flammar upp. Någon sorts intellektuell ohederlighet i debatten förvånar dock gång på gång. Perioderna av obalans på arbetsmarknaden mellan utbud och efterfrågan på läkare har alltid kommit överraskande. Varje gång finns det personer eller institutioner som hävdar att de hade förutsett det som skett men som struntar i det faktum att motiveringarna till deras prognoser inte alls överensstämmer med de faktiska orsakerna till den aktuella utvecklingen.

Santero Kujala

Iäkkäiden suomalaisten ravinto

Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa asuvien 65-74-vuotiaiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia tutkittiin osana Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 1997 ja FINRAVINTO 1997 -tutkimuksia. Tutkittujen ruokavalio oli energiaravintoaineiden osalta melko lähellä nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia. Folaatin ja kuidun saanti jäi suosituksia vähäisemmäksi, kun taas suolan saanti oli liian runsasta. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien, toimintakyvyltään rajoittuneiden, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden henkilöiden ravintoaineiden saanti oli keskimäärin riittävää. Yksin asuvat iäkkäät miehet saattavat joissakin tapauksissa tarvita tukea ja käytännön neuvoja suositeltavan monipuolisen ruokavalion toteuttamiseen.

Krista Korpela, Liisa Valsta, Pirjo Pietinen

Allergiat lisääntyvät - kuinka käy neuvonnan

Allergiat ovat lisääntyneet niin voimakkaasti viime vuosikymmeninä, että allergiasta on tullut lasten merkittävin pitkäaikaissairaus. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata Suomen lastenneuvoloissa tehtävää allergiaperheiden varhaista ohjausta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastenneuvoloiden terveydenhoitajat viidessä yliopistosairaalakaupungissa ja 41:llä satunnaisesti valituilla paikkakunnilla. Tutkimuksesta selvisi, että terveydenhoitajat ohjasivat allergiaperheille ruokavalioneuvontaa, lapsen ihonhoito-ohjeita ja ympäristön saneerausta. Lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajat ilmoittivat ohjaavansa perheitä yleensä, jos ihonhoidon tehostamisesta ja ympäristön saneerauksesta ei ollut apua. Ohjaukseen vaikutti erityisesti terveydenhoitajan työkokemus ja se, saiko lapsi rintamaitoa vai äidinmaidonkorviketta.

Ulla-Maija Eriksson, Johanna Hvitfelt-Koskelainen, Erika Isolauri

Suun limakalvon valkeat muutokset

Suurin osa suun limakalvon valkeista muutoksista on merkkejä epiteelin hyvänlaatuisesta paksunemisesta tai lisääntyneestä sarveistumisesta. Sarveistuminen voi olla oire mm. limakalvon paikallisesta ärsytyksestä tai yleissairaudesta. Valkeaa limakalvomuutosta, jonka aiheuttajaa ei voida osoittaa, kutsutaan leukoplakiaksi. Osassa leukoplakioita todetaan mikroskooppitutkimuksessa levyepiteelisyöpä tai sen esiaste. Tämän vuoksi suun leukoplakiasta ja myös siihen usein liittyvästä punaisesta limakalvomuutoksesta, erytroplakiasta, on aina otettava kudosnäyte.

Jaana Pohjola, Asko Kuusilehto, Kristiina Heikinheimo

Leukotrieenit ja astma

Kysteinyylileukotrieeneja C4, D4 ja E4 syntyy arakidonihaposta 5-lipoksigenaasientsyymin vaikutuksesta. Ne supistavat hengitysteiden sileää lihasta jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Ne myös lisäävät limaneritystä ja verisuonten läpäisevyyttä, huonontavat värekarvojen toimintaa ja houkuttelevat eosinofiileja hengitysteihin. Kysteinyylileukotrieenireseptorien salpaajat vähentävät keuhkoputkien supistumista ja parantavat keuhkojen toimintaa. Ne saattavat myös hillitä astmaattista tulehdusreaktiota. Inhaloitavat steroidit ovat edelleen astman hoidon kulmakivi, mutta osalle potilaista kysteinyylileukotrieenireseptorin salpaajat montelukasti ja tsafirlukasti tuovat lisätehoa steroidilääkitykseen.

Hannu Kankaanranta, Eeva Moilanen, Markku M. Nieminen

Luusiirteiden käyttö ortopediassa

Luusiirteitä käytetään erityisesti tekonivelleikkauksissa, mutta myös mm. murtumien ja kasvainten hoidossa. Niiden käyttö on yleistynyt niin, että yhä useampi yleislääkärikin kohtaa vastaanotollaan luunsiirron läpikäyneitä tai siihen menossa olevia potilaita ja saattaa joutua ottamaan kantaa heidän esittämiinsä kysymyksiin. Ajanmukaiset tiedot luunsiirtoon tarvittavista verinäytteistä, tartuntavaarasta, toimenpiteen aiheista ja vasta-aiheista ovat tuolloin tarpeen yleislääkärillekin.

Jan Lassus, Yrjö T. Konttinen, Petri Hannikainen, Aarne Kivioja, Juha Nevalainen, Antero Mäkelä, Seppo Santavirta

Voisiko diabeteksen hoitotasapainon arvioida uloshengitysilmasta?

Diabeteksessa on todettu esiintyvän oksidatiivista stressiä. Tämän on katsottu olevan yhteydessä sairauteen liittyviin komplikaatioihin, kuten retinavaurioon tai sepelvaltimoiden ateroskleroosiin sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Glukoosilla on osuutensa hemioksigenaation säätelyssä ja edelleen hiilimonoksidin (CO) muodostuksessa; suuret hiilimonoksidipitoisuudet taas edistävät insuliinin erittymistä. Näistä lähtökohdista tutkittiin Englannissa tyypin 1 (n = 8) ja tyypin 2 (n = 16) diabeetikkojen hengitysilman CO-pitoisuutta ja verrattiin sitä 37 tupakoimattoman terveen henkilön vastaaviin arvoihin.

Hannu Puolijoki