Sackettin pieni punainen

Näyttöön perustuvien hoitopäätösten tekeminen kuuluu lääkärin perustaitoihin. Useat Suomenkin lääkärikoulut tarjoavat jo täydennyskoulutuksessaan ohjausta hyvien kysymysten muotoiluun, taattua tietoa antavien artikkelien etsintään ja tiedon tulkintaan oman potilaan ongelmaan soveltuvaksi. Itsenäiseen tai pienryhmissä tapahtuvaan opiskeluun voi käyttää tätä taskukokoista, punakantista opasta, jonka kasvavat Euroopan painokset on vuoden mittaan myyty loppuun ennätysajassa.

Marjukka Mäkelä

Uusi käsikirja silmätautien alan päivystäjän käyttöön

Tämä uusi brittiläisteos syntyi olettamuksesta, jonka mukaan potilaat hakeutuvat jonkin oireen tai oirekokonaisuuden takia ensiapuvastaanotolle. Tältä pohjalta päätettiin koota uusi teos, joka lähtee nimenomaan oireista, ja voi sellaisenaan olla avuksi ensiapuasemalla työskenteleville, usein sangen nuorille lääkäreille.

Ahti Tarkkanen

Hyvä vai oikea kuolema?

Juha Hänninen käsittelee Suomen Lääkärilehden 4/98 pääkirjoituksessa tärkeää aihetta asiaan vihkiytyneen rohkeudella, josta hänelle kiitos kuulukoon. Mitään uutta ja entistä uskottavampaa hän ei ymmärrettävästi puhkikeskustellusta eutanasian ja saattohoidon suhteesta kuitenkaan pysty irrottamaan. Yritys on hyvä ja voittavaksi valittu strategia ovela: lähteä filosofiasta filosofiaa vastaan ja päätyä lääketieteen pakottavaan praksikseen, eli käyttää juuri sitä "deduktiivista" menetelmää, jonka harhaanjohtavuuteen hän kirjoituksensa kahdessa ensimmäisessä kappaleessa viittaa. Taitavasti hän pyrkii myös otsikon paradoksaalisella tautologisuudella ohjaamaan lukijan mielikuvat heti haluamalleen kurssille: eutanasia on ihmisen tappamista, hyvä kuolema jotakin muuta. Juuri tähän filosofiseen näpertelyyn kaatuu kuitenkin kirjoituksen uskottavuus ja ilmeinen aito tarkoitus promovoida parempaa terminaalihoitoa.

Martti Ollinen

Thanatos elämän palveluksessa?

Kiitän Martti Ollista mielenkiinnosta puhkikeskusteltuun aiheeseen. Voisi sanoa presidentin tapaan, että on hyvä kun joku kertoo mitä tarkoitin sanoa.

Juha Hänninen

Miksi ei multimedian käyttö yleisty opetuksessa?

Luin mielenkiinnolla Suomen Lääkärilehdestä 10.1.1998 artikkelin Kirja, netti vai romppu? Väistämättömästi on uusi tietotekniikka nousemassa vanhan tiedonvälityksen haastajaksi. Kehitys tapahtuu kuitenkin uusien menetelmien omaksumisen ja hyväksymisen osalta paljon hitaammin kuin tekniikka mahdollistaisi. Uudet menetelmät myös jakavat käyttäjät yllättävän selviin kannattajiin ja vastustajiin. Molempien leirien toiminnassa esiintyy periaatteellisia piirteitä.

Matti A.K. Mattila

Onko terveydenhuollon johtaminen osa laatutyötä?

Laatu hallinnon näkökulmasta voidaan jakaa johtamisjärjestelmän toimivuuteen, organisaation jäsenten asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja palvelurakenteen toimivuuteen. Organisaation, yrityksen, johtamisen tavoitteena on näiden hallinnon laadun osatekijöiden kautta päästä yrityksen maksimaaliseen tuottoon. Meillä sosiaali- ja terveysvirastossa tämä yrityksen tuotto/tulos tietysti ovat lahtelaisille järjestetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, tuotettuina vanhan fraasin mukaisesti tehokkaasti ja edullisesti.

Kari Korhonen

Viisivuotias Stakes

Suomalaisessa hallinnossa tapahtui merkittäviä muutoksia 1980-luvun lopussa, kun pitkään valmisteltu hallinnon kehittäminen saatiin käyntiin. Normien perkaus oli saatettu loppuun, ja sosiaali- ja terveysalaa säätelevät normit olivat vähentyneet lähes olemattomiin. Hallinnon kehittämistyö keskittyi nyt erityisesti keskusvirastoihin, joista merkittävä osa oli 1960-luvun lopun ja 1970-luvun luomuksia. Tavoitteena oli vähentää hallinnon tasoja ja lisätä sen poliittista ohjattavuutta. Jo vuosikymmeniä oli ollut selvää, että lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus olisivat muutosten kohteina ja että näiden hallinnonalojen yhdistäminen olisi eräs tavoite. Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen ajateltiin olevan kuntien itsemääräämisoikeuden myönteinen vaihe, mutta sitä valmisteltaessa ei kenelläkään ollut käsitystä niistä taloudellisista olosuhteista, joissa uudistus toteutui: Suomi joutui OECD-maiden kovimpaan lamaan.

Vappu Taipale, Mauno Konttinen

Iholle annosteltavat tulehduskipulääkkeet - turvallisia kivunpoistajia vai kalliita lumelääkkeitä?

Voiteita ja linimenttejä on käytetty kansanomaisessa lääkinnässä kautta aikojen. Nykyäänkin niitä ostetaan vuosittain yli 70 miljoonalla markalla. Paikallishoidon ajatuksena on lääkkeen suora imeytyminen ihon läpi tulehtuneeseen kudokseen, jolloin vältytään lääkkeen systeemisessä käytössä usein havaittavilta sivuvaikutuksilta. Iholle siveltävät tulehduskipulääkkeet imeytyvät varsin tehokkaasti pieniin pinnallisiin niveliin, esim. sormiin. Sen sijaan niiden tehoa isojen nivelten, kuten polvinivelen hoidossa ei ole pystytty osoittamaan. Suurin hyöty iholle siveltävistä tulehduskipulääkkeistä on erilaisten venähdysten, lihaskipujen, pinnallisten jännetuppitulehdusten sekä sormien nivelrikon hoidossa.

Jukka Martio

Päihdepotilaan masennus

Joka toinen A-klinikoiden asiakkaista potee masennusta. Työttömyys, päihteiden sekakäyttö ja ongelmakäytön pitkittyminen lisäävät masennuksen todennäköisyyttä. Joka neljännellä asiakkaalla on takanaan itsemurhayritys. Päihdepotilaankin masennusta hoidetaan sekä lääkkeillä että psykoterapialla; kuitenkin kolmasosa masentuneista jää ilman näitä hoitomuotoja. Palvelujärjestelmää tulisi kehittää niin, että sekä päihdeongelma että masentuneisuus voitaisiin todeta ja hoitaa samanaikaisesti ja riittävän monipuolisesti ilman turhia ohjaamisia hoitopaikasta toiseen.

Rauno Mäkelä, Yrjö Nuorvala, Martti Kuokkanen

Millainen on hoitoon hakeutuva masennuspotilas?

Masennus on Suomessa yleinen kliininen oireyhtymä ja suurin yksittäinen työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä, mutta sen havaitseminen on edelleen ongelmallista. KYS:n psykiatrian klinikassa selvitettiin hoitoon hakeutuneiden masennuspotilaiden psykososiaalista ja kliinistä tilannetta. Potilaiden psykososiaalinen toimintakyky oli tyydyttävä. Noin kolme neljästä osoittautui kuitenkin tyytymättömiksi elämäänsä ja joka kolmas ilmaisi merkkejä tunne-elämän latteudesta. Yli puolet oli joutunut jo hoitoon tullessaan sairauslomalle ja valtaosa koki taloudellisia vaikeuksia. Noin puolella oli ollut jo aiemmin hoitojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja itsemurhayrityksiä oli kymmenesosalla. Lääkäri arvioi potilaan masennustilan yleensä lievemmäksi kuin potilas itse. Potilaiden kuvaamaa masentuneisuutta selittävät itsenäisesti vähäinen tyytyväisyys elämään, aleksitymiataipumus, vähäinen sosiaalinen tuki ja käänteisesti hyvä koulutus.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Risto Antikainen, Juha Haatainen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Juha Jääskeläinen, Heli Koivumaa-Honkanen, Vuokko Virtanen, Teijamari Laasonen-Balk, Johannes Lehtonen