Lyhyesti: Hengitettävä flutikasoni ja kortisolineritys

Hengitettävien kortikosteroidien on tiedetty jo pitkään varsinkin isompina annoksina vaikuttavan astmapotilaan omaan kortisolineritykseen. Israelilaistutkijat havaitsivat selvittäessään tämän riippuvuutta hengitystieahtauman asteesta, että vähemmän obstruktiivisilla kortisolineritys väheni enemmän. Tutkijat antoivat illalla 500 myyg flutikasonia jauheena tai lumelääkettä ja mittasivat sitten yöllisen kortisolinerityksen määrää. Havaintoa kommentoivassa pääkirjoituksessa todetaan mm. järkeväksi käyttää aina pienintä tarpeellista steroidiannosta astman kurissa pitämiseksi. Lisäksi kehotetaan huolehtimaan potilasopetuksesta tämänkin vaaran varalta. Kliinikon on syytä harkita tarpeen mukaan muita lisälääkityksiä, kuten leukotrieenien estäjiä. Chest 1999;116: 931-934, 854-856

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Helikobakteerin ja mahasyövän yhteys

Helikobakteeri mahassa altistaa myös mahasyövälle, mutta millainen on tapahtumaketjun aikataulu? Mahasyöpää tai atrofista gastriittia sairastavia potilaita verrattiin terveisiin verrokkeihin, ja helikobakteeri-infektion todettiin aiheuttavan noin kymmenkertaisen riskin sairastua syöpään tai gastriittiin. Kun syöpäpotilaita verrattiin gastriittipotilaisiin, todettiin, että infektiolla ei enää jatkossa ollut merkitystä gastriittivaiheen etenemisessä syöväksi. Eli ehkäisy häätämällä pitää ajoittaa varhaiseen vaiheeseen. Cancer Detection and Prevention 1999;23:357-367

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Rasvaimun aiheuttamia kuolemia USA:ssa

Nykyinenkään rasvaimumenetelmä (tumescent liposuction), jossa rasvasolut irrotetaan ihon alle ruiskutetun keittosuolan avulla ja imu voidaan tehdä mikrokanyylien kautta, ei näytä täysin turvalliselta. New Yorkin alueella sattui vuosina 1993-98 yhteensä 1 001 kuolemantapausta, joiden syyksi katsottiin yksinomaan jokin hoitotoimenpide. Viisi näistä oli rasvaimuja, joissa käytettiin keittosuolan mukana kohtalaisen järeitä annoksia lidokaiinia ja epinefriiniä. Ilmeisesti vaarallisimpia ovat puudutteen odottamattomat vaikutukset, osittain yhdessä potilaan saamien muiden lääkitysten kanssa, jolloin seuraa hypotonia, bradykardia ja sydämenpysähdys. Kaksi kuolemista liittyi alle 5 litran aspiraatioihin, jota määrää usein esitetään turvallisuusrajaksi. N Engl J Med 1999;340:1471-1475

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kaasulla keittämisestä köhää?

Hollantilaiset selvittivät, lisääkö kaasuhellan käyttö hengityselinoireita verrattuna sähköhellan ääressä puuhasteluun. Aineistoon kuului 1 921 henkilön otos, ja tulos oli selvä: kaasulla kokkaavat kärsivät enemmän bronkiaalisesta hyperreaktiviteetista. Löydös oli yhteydessä atopian esiintymiseen siten, että etenkin ne, joilla oli korkea veren IgE-taso kärsivät kaasulieden aiheuttamista oireista. Tulos antanee ajattelemisen aihetta mm. karavaanarikollegoille ja muille kaasua käyttäville. Eur Respir J 1999;14:839-844

Hannu Puolijoki

Miten selviän lääkkeiden yhteisvaikutusviidakossa?

Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset ovat enemmän esillä kuin aiemmin. Yhteisvaikutuksista julkaistaan runsaasti tietoa, joka kuitenkin vanhenee nopeasti. Tuorein tieto löytyykin Internetistä. Yksi keino lääkkeiden yhteisvaikutuksien hallitsemiseen jokapäiväisessä työssä on rationaalinen lääkkeiden määräämiskäytäntö, jonka johtava ajatus on oman peruslääkevalikoiman hahmottaminen.

Hannu Raunio

Yli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 80-vuotiaiden kotona asuvien vanhusten suhtautumista elettyyn elämään ja kuolemaan. Tavoitteena oli analysoida, minkälaisia merkityksiä he antoivat kuolemalle ja eletylle elämälle, ja erosivatko syöpään sairastuneiden ja terveiden kuolemalle ja eletylle elämälle antamat merkitykset. Lisäksi haluttiin tutkia, miten kuoleman ja eletyn elämän merkitykset liittyivät toisiinsa, ja luoda näitä yhteyksiä kuvaava aineistolähtöinen malli.

Gustaf Molander

Laajojen leikkausten vaikutus elimistön systeemiseen ja regionaaliseen aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen

Leikkaukseen liittyvä kudosvaurio aiheuttaa hypermetaboliaa sekä kudosproteiinien ja sytokiinien vapautumista. Vasteet ovat riippuvaisia leikkauksen tyypistä ja laajuudesta. Verenkierron jakautumisesta elimistössä sekä hapen- ja muiden aineenvaihdunnalle tärkeiden substraattien tuoton ja kulutuksen välisestä tasapainosta on niukasti tietoa eri leikkaustyyppien yhteydessä.

Raili Suojaranta-Ylinen

Aikuisille astmapotilaille annetun tehostetun potilasohjauksen vaikutus hoitokustannuksiin, kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun

Tutkimuksessa selvitettiin uusille aikuisastmapotilaille (n = 162) ensimmäisen hoitovuoden aikana annetun tehostetun potilasohjauksen kustannusvaikuttavuus sekä vaikutus kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun lyhyellä (yksi vuosi) ja pitkällä (3 ja 5 vuotta) aikavälillä verrattuna potilasohjaukseen, joka annettiin vain astman diagnosointivaiheen yhteydessä (lyhyt ohjaus).

Ritva Kauppinen

Rintasyövän ennusteen arviointi: morfometrisen pahanlaatuisuusluokituksen kehittäminen

Rintasyöpä on länsimaiden voimakkaimmin yleistyvä syöpämuoto. Lähitulevaisuudessa odotetaan Suomessa vuosittain todettavan noin 4 000 uutta rintasyöpätapausta ja vastasyntyneistä tyttölapsista noin joka 10. tulee elämänsä aikana sairastumaan rintasyöpään. Rintasyövän hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina tehostuneet. Yksi keskeinen tutkimuksen tämän hetkinen haaste on löytää ennustetekijöitä, joiden avulla jokainen rintasyöpäpotilas voidaan ohjata hänelle optimaaliseen hoitoon. Olisi löydettävä ne potilaat, joiden tauti on erityisen aggressiivinen ja jotka tarvitsevat tehokkainta mahdollista hoitoa. Toisaalta olisi voitava säästää hyväennusteiset potilaat raskailta hoidoilta ja niiden sivuvaikutuksilta.

Pauliina Kronqvist

Tulehdussoluvaste, solun jakautuminen, adheesiotekijät ja solusyklisäätelijät paksu- ja peräsuolisyövän ennustetekijöinä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus miehillä ja toiseksi yleisin naisilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat ravinto sekä erilaiset geneettiset syndroomat. Tärkein hoitomuoto on edelleen kirurginen hoito. Radikaali hoito voidaan toteuttaa noin 75-80 %:lle potilaista mutta tauti uusii kuitenkin noin 40 %:lle potilaista. Adjuvanttisytostaattihoitoja käytetään erityisesti Dukesin C -luokan paksusuolikasvaimissa, mutta Dukesin B -luokan kasvaimissa adjuvanttihoidot eivät vielä ole vakiintuneet. Tämän vuoksi erityisesti Dukesin B -luokan kasvaimissa tarvitaan tarkempia ennustetekijöitä taudin kulun arvioimiseksi.

Kirsi Ropponen