Kaupunkien likavedet - harmaat aallot ympäristöhygienian ja erityisesti ympäristönsuojelun vauhdittajana

1800-luvulla Suomen kaupunkeja piinasi kolera. Sen piina taittui 1900-luvulle tultaessa, mutta jäljelle jäi lavantauti, joka paikoitellen jopa yleistyi. Itsenäistymisen ensimmäisellä vuosikymmenellä aloitettiin keskustelut puhtaan juomaveden saamiseksi. Samalla kinattiin jätevesien käsittelyn tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Kuopiossa vuonna 1917 päätettiin ottaa juomavesi kotitalouksille Kallaveden rannasta vain suodattamalla mekaanisesti roskat pois. Kallaveteen laskettiin kuitenkin myös samanaikaisesti viemäriverkosta jätevesiä. Seuraukset näkyivät pian: vuonna 1917 puhkesi lavantauti, johon sairastui 450 kuopiolaista.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Vuorovaikutustaitoja käytännöllisesti

Vuorovaikutus on ajankohtainen asia. Kun suomalainen terveydenhoitojärjestelmä potilaan näkökulmasta epäonnistuu, löytyy taustalta usein häiriö lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksessa. Omalääkärijärjestelmä rakentuu paljolti sen olettamuksen varaan, että edistämällä potilaan ja lääkärin kommunikaatiota hoidon laatu paranee ja jopa kustannukset alenevat, kun turhat tutkimukset ja konsultaatiot vältetään puhumalla.

Kari Eskola

Syö ja liiku mielelläsi

Sujuvasti kirjoittavan ravitsemustieteilijän (jolla on kokemusta sekä liikunta- että lihavuustutkimuksesta) kirjoittama kirja, jonka pääsanomaksi ilmoitetaan joustavuus, on tervetullut lisä markkinoille, joilla kukoistavat yhtä hyvin lännen magiamarkkinoilta tuotetut ihmedieetit kuin kuivat ravintoainetaulukot ja mustavalkoiset vaihtoehdot.

Antti Aro

Diagnoosi

Diagnoosi tulee kreikan kielen sanasta diagnosis, jonka merkitys on päätös, ratkaisu, tuomio. Se muodostuu sanoista dia, läpi ja gnosis, tieto. Siten diagnoosi tarkoittaa perinpohjaista tietämistä.

Arno Forsius

Kutsu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootioon

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta juhlistaa vuosituhannen vaihtumista järjestämällä XII juhlallisen tohtoripromootion 12. toukokuuta 2000.

34. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 34. lääke-esittelijäkurssin touko-elokuussa 1999. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Sanoista tekoihin huumeongelmassa

Suomen syrjäinen sijainti, varsin tiukka huumelainsäädäntö sekä asennekasvatus kodeissa ja kouluissa pitivät kauan huumeongelman maassamme siedettävänä, joskaan ei uhattomana. 1990-luvulla uhkanäkymät ovat toteutuneet vauhdilla. Huumerikokset, käyttäjien ja kokeilijoiden määrät, huumeriippuvuus ja -kuolemat ovat lisääntyneet jyrkästi. Huumeet ovat todellisuutta joka puolella Suomea lasten ja nuorten elinympäristössä, ja käyttömyönteistä asennoitumista tuovat houkuttelevasti esiin huumekaupan asiamiehet. Huumeasenteiden muovautumisessa joukkotiedotusvälineiden, nykyään erityisesti Internetin sekä lasten ja nuorten populaarilehtien, tajuinen ja alitajuinen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri.

Kauko Kouvalainen

Från ord till handling för att tackla drogproblematiken

Tack vare Finlands avsides läge, en förhållandevis sträng narkotikalagstiftning samt attitydfostran i hem och skola höll sig narkotikaproblemen rätt länge på en acceptabel nivå i vårt land även om faran hotade. Under 1990-talet har hotbilden snabbt blivit verklighet. Narkotikabrotten, antalet etablerade missbrukare och individer på experimentstadiet, frekvensen av drogberoende och därtill relaterade dödsfall har eskalerat snabbt. Droger är en realitet runt om i Finland i där barn och ungdomar uppehåller sig och knarkhandelns ombud propagerar förledande för en positiv inställning till droger. En medveten eller omedveten påverkan via massmedia, i dagsläget speciellt Internet samt populärlitteratur för barn och ungdomar, kan ha oanade konsekvenser när attityder till droger bildas. Benägenheten att testa droger och landa i ett beroende varierar individuellt. Såvitt jag känner till är föräldrars omsorg om och ansvar för sina barn tillsvidare det enda och även vetenskapligt dokumenterade sättet att skydda sig mot narkotika. Om föräldrarna ständigt håller sig underrättade om var deras barn håller hus hamnar dessa mer sällan i drogträsket. En annan omständighet där både på familjen och närmiljön för övrigt kan ha stort inflytande på barnens beteende är de förebilder som erbjuds, såväl positiva som negativa. När det gäller förebilder är rökning det mest kända och utforskade exemplet härvidlag.

Kauko Kouvalainen

Huumehoidot terveydenhuollon yleisillä ehdoilla

Haittojen vähentäminen on terveydenhuollon hyväksymä yleisperiaate: pyritään vähentämään joko riskikäyttäytymisen haittoja tai lieventämään pitkäaikaisten tautitilojen seurauksia. Tupakan suodattimia, kondomeja, matkailijan rokotuksia, auton turvavöitä ja urheilijan suojuksia kannattaa myös lääkärikunnan enemmistö, mutta niissä kohteena ovatkin lailliset riskitilanteet. Huumeista puhuttaessa on haittojen vähentämisestä (harm reduction) tullut Suomessa monien ajatuksissa kirosana, vastakohta rajoittavalle huumepolitiikalle, synonyymi huumeiden käytön laillistamiselle. Itse näen haittojen vähentämisen käytännön tarpeiden sanelemana toimintana, joka osaltaan tukee rajoittavaa huumepolitiikkaa.

Rauno Mäkelä

Tehoa huumeiden käytön välityksellä leviävien infektioiden torjuntaan

Suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö altistaa tarttuville taudeille monilla tavoin. Toistuvat pistokset aiheuttavat ihon ja laskimoiden infektioita ja joskus syviä komplikaatioita. Huonot sosiaaliset olot ja epähygieeninen ympäristö lisäävät esimerkiksi fekaali-oraaliteitä välittyvien tartuntojen, kuten hepatiitti A:n vaaraa. Ruiskujen ja neulojen yhteiskäyttö taas on merkittävin HIV- ja hepatiitti B- ja C-tartuntojen riskitekijä. Tutkimusten mukaan puhdistamattomien neulojen ja ruiskujen yhteiskäytöstä seuraa kymmenen kertaa suurempi HIV-tartunnan vaara kuin suojaamattomasta seksikontaktista. Lisäksi tartunnankantajan tartuttavuus saattaa vaihdella hyvinkin paljon tartunnan vaiheen mukaan, mikä tekee yhteiskäytöstä todellisen venäläisen ruletin. Tästä huolimatta yhteiskäyttö on edelleen hyvin yleistä. Jo monen vuoden ajan suomalaiset huumeiden käyttäjät ovat tartuttaneet toisiinsa runsaasti niin hepatiitti B- kuin C-viruksiakin; jälkimmäisen tartunnan kantajia on maassamme noin kymmenentuhatta.

Pauli Leinikki