76102 osumaa

Hermoston toimintahäiriöt ja puhe

Puhe on ihmisen tärkeimpiä taitoja ja puheen kehittyminen on vastaavasti lapsen kehityksen keskeisimpiä kohtia. Jos kielellinen kehitys viivästyy tai tapahtuu poikkeavasti, on luonnollista etsiä tämän syytä hermostosta ja sen toiminnasta. Vaikka häiriöt hermoston toiminnassa heijastuvat usein puheeseen, poikkeavuuksien tarkka mekanismi jää nykymenetelmillä usein epäselväksi. Kielellisten häiriöiden luokittelu on tästäkin syystä vaikea, eikä tässä kirjoituksessa oteta kantaa siihen muuten kuin hermoston poikkeavuuksista käsin. Äännevirheitä ei käsitellä, vaan puhehäiriöillä tarkoitetaan tässä ensisijaisesti kielellisiä ongelmia.

Matti Koivikko, Marja Marttinen

Kenelle päiväkirurgia soveltuu

Päiväkirurgiaa on lisätty Suomessa voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien lähinnä kustannussyistä. Potilas hyötyy päiväkirurgiasta selvästi, sillä se rikkoo mahdollisimman vähän, erityisesti lasten, normaalia elämää. Leikkausten jälkeiset komplikaatiot ovat olleet vähäisiä. Anestesiamenetelmien ja kirurgisten tekniikoiden kehittyminen on tuonut entistä vaativampia leikkauksia päiväkirurgiaan. Huolellinen arviointi päiväkirurgian soveltuvuudesta potilaalle on mahdollistanut myös entistä huonokuntoisempien päiväkirurgisen hoidon. Tässä kirjoituksessa valotetaan potilaiden valintaan ja leikkausriskiin liittyviä kysymyksiä operatiiviselta ja anestesiologiselta kannalta.

Juhani Lahtinen, Jukka Valanne

Suusyöpäpotilaiden kuntoutus - haasteellinen tiimityö

Syöpäsairaus voidaan nykyään melko usein parantaa ja syöpäpotilaiden kuntoutukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Suusyövän hoidossa kuntoutuksella on tärkeä tehtävä. Nykyaikaisista hoito- ja rekonstruktiomenetelmistä huolimatta potilaille kehittyy syömis-, nielemis- ja puheongelmia. Näistä aiheutuu huomattavaa toiminnallista ja sosiaalista haittaa. Kuntoutuksen sisällyttäminen hoitoon jo sen suunnitteluvaiheessa ja asiallisen tiedon välittäminen sairaudesta ja sen hoidosta takaavat potilaille enemmän oireettomia päiviä, paremman toimintakyvyn ja elämänlaadun. Nopea kuntoutus auttaa potilasta saavuttamaan mahdollisimman täysipainoisen elämän. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suusyöpäpotilaan hoito toteutetaan sitä pienempi ja lyhytaikaisempi on kuntoutuksen tarve ja tulokset usein erinomaiset.

Anna-Lisa Söderholm, Ville Husa

Muistikuvat, valemuistot ja muistin manipulointi I

Muistitutkimus on tehnyt selväksi sen, että muistikuvat eivät tallennu aivoihimme videonauhan kaltaisena kopiona alkuperäisistä tapahtumainkulusta, vaan ne rakennetaan muistelemisen aikana heränneistä mielikuvista. Muistikuvien rakentamisessa taas käytetään hyväksi monenlaisia vihjeitä ja olettamuksia. Missä määrin voimme luottaa siihen, että muistikuvat heijastavat aikaisempia tapahtumia totuudenmukaisesti? Yhdysvalloissa tämä kysymys on noussut viime vuosina hyvin polttavaksi, koska yhä kasvava joukko ihmisiä kertoo mieleensä äkisti nousseen traumaattisia muistikuvia, useimmiten lapsuudessa tapahtuneeseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai ufojen suorittamiin sieppauksiin liittyviä. On kyseenalaista, voidaanko ylipäätään jokin äärimmäisen merkittävä tapahtuma ensin täysin unohtaa ja sitten palauttaa yksityiskohtaisesti mieleen vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua. Entä voidaanko muistikuvia manipuloida tai jopa synnyttää tyhjästä: onko osa elävän tuntuisistakin muistikuvistamme ehkä sittenkin vain valemuistoja tapahtumista, joita ei ole koskaan tapahtunutkaan? - Kaksiosaisen artikkelin toinen osa julkaistaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Antti Revonsuo, Hannu Lauerma, Sakari Kallio

Parannusta pre-eklampsian hoitoon

Pre-eklampsiaan liittyy endoteelisoluvaurio, joka aktivoi trombosyyttejä. Verisuonia laajentavien prostaglandiinien tuotanto vähenee, ja verisuonten kontraktio lisääntyy, jota edelleen pahentaa tromboksaani A2:n ja serotoniinin lisääntynyt tuotanto. Asetyylisalisyylihapolla voidaan vähentää tromboksaani A2:n tuotantoa, mutta silti ASA:lla ei voida täysin ehkäistä raskausmyrkytystä. Ketanseriini on verenpainetta laskeva serotoniinireseptorin ja alfa1-reseptorin salpaaja. Etelä-Afrikassa selvitettiin, parantaako ketanseriinin liittäminen hoitoon raskausajan diastolista hypertoniaa sairastavien (pre-ekplampsiariskissä olevien) naisten ja heidän vastasyntyneittensä ennustetta pelkkää asetyylisalisyylihappoa saavien ennusteeseen verrattuna.

Robert Paul

Lääkelahjoitukset sota-alueelle - jäteongelman ratkaisu?

Vuosina 1992-96 Bosnian ja Hertsegovinan alueelle lahjoitettiin 27 800-34 800 tonnia lääkkeitä ja muuta terveydenhoitomateriaalia. Tästä määrästä 38-47 % täytti lahjoituksille WHO:ssa asetetut vaatimukset, joihin kuuluvat mm. riittävä jäljellä oleva käyttöaika (vähintään 1 vuosi), selvät merkinnät, ehjät pakkaukset ja asianmukainen säilytys. 33-40 % lahjoituksista oli peräisin yksityisiltä lahjoittajilta (esim. pieniltä organisaatioilta, jotka keräsivät lääkkeitä mm. lääkäreiltä ja laitoksista), mutta näistä lääkkeistä vain 10 % täytti WHO:n vaatimukset. Lisäksi erät olivat niin pieniä, että niiden lajitteluun ei riittänyt kapasiteettia muutenkin voimiensa äärirajoilla toimivalla sota-alueen terveydenhuollolla.

Robert Paul

Kemokiinimutaatio hidastaa immuunikadon etenemistä

HIV-1 käyttää soluun tunkeutuessaan hyväkseen kemokiinireseptoreita. Virus hakeutuu infektion alkuvaiheessa pääasiassa makrofageihin ns. CC-reseptoreihin tarttumalla. Myöhemmin virus vaihtaa mieltymyksensä kohteeksi Th-solujen pinnalla olevat CX-reseptorit. Infektion immunologiset vaikutukset alkavat tämän jälkeen tulla esiin ja T-solujen tuhon myötä tauti etenee AIDS-vaiheeseen.

Matti Viljanen

Sydämenpysähdykset sairaalan ulkopuolella

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydämenpysähdyksiä ja äkkikuolemia käsitelleissä tutkimuksissa ongelmaksi on havaittu yhtenäisen raportointikielen puuttuminen. Tämän vuoksi eri tutkimuskeskusten välisten tietojen vertailu on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1990-luvun alussa Utsteinin raportointimalli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin helsinkiläiseen sairaalan ulkopuoliseen potilasaineistoon (n = 861). Tutkimuksen tarkoituksena oli Utsteinin konsensusohjeiden mukaisesti selvittää lasten sydämenpysähdysten epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, selvittää tiettyjen sydämenpysähdysten alaryhmien (etenkin ei-sydänperäisestä syystä johtuvien sydämenpysähdysten) epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, tutkia potilaiden pitkäaikaisselviytymistä, määrittää selviytymiseen vaikuttavat tekijät alaryhmittäin sekä kehittää kansainvälisiä tiedonkeräysjärjestelmiä.

Markku Kuisma

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030