78814 osumaa

Terveystoimen asiantuntemusta kaivataan erityisryhmien liikuntaan

Liikuntapalvelujen järjestäminen erityisryhmille eli vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyneille vaatii paljon enemmän taustatyötä ja asiantuntemusta kuin normaalisti järjestettävä toiminta. Erityisryhmät ovat usein riskiryhmiä, joiden ohjaaminen edellyttää perehtyneisyyttä kulloiseenkin lääketieteelliseen ongelmaan ja sen aiheuttamiin rajoituksiin. Työ on kuitenkin antoisaa, koska monet kokevat liikunnan avulla pysyvänsä toimintakykyisinä pitempään. Lisäksi osallistujat ovat motivoituneita ja heillä on yleensä aikaa harrastaa liikuntaa.

Ikääntyvä väestö haaste myös apteekkipalveluille

Vanhukset ovat apteekeille suuri ja haastava asiakasryhmä, ja apteekkien henkilökunta myös kuulee paljon ikäihmisten lääkehoidon käytännön ongelmista arkipäivän työssään. Apteekkien lääkeinformaatio on tärkeä tietolähde vanhuspotilaille, jotka käyttävät paljon sekä reseptivalmisteita että itsehoitolääkkeitä. Ikäihmisten lääkehoito, palvelu ja yhteistyömuodot vanhustenhuollon kanssa olivat esillä tämänvuotisilla Farmasian päivillä, joiden pääteemana oli 2000-luvun lääkeosaajat.

Konrad ReijoWaaran palkinto Matti O. Huttuselle

Tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon on saanut dosentti Matti O. Huttunen. Palkinto myönnetään ansiokkaasta urasta käytännön lääkärin työssä. Palkintolautakunta toteaa, että Matti O. Huttunen on arvostettu kollegoiden konsultti, jolta on saanut ymmärtäviä ja käytännöllisiä neuvoja pyytäessään apua läheisensä tai potilaansa ongelmiin. Psykiatrina Huttunen on aina kannattanut laaja-alaista näkemystä potilaiden hoidossa. Hän on myös osoittanut ammatillista rohkeutta muistuttamalla kollegoita liian mustavalkoisen ajattelun vaaroista. Huttunen on pitänyt tiiviisti yhteyttä ammattikuntaan ja lääketieteen alan organisaatioihin, todetaan palkinnon perusteluissa.

Sairaanhoitajien työssä kokema väkivalta ja häirintä

Työpaikkaväkivaltaan on suhtauduttava vakavasti. Paitsi että se on työsuojelun kannalta ongelmakohta, se heikentää työntekijöiden viihtymistä työssä. Hoitotyössä kohdataan enemmän väkivaltaa kuin muissa ammateissa. Usein väkivallanteko tapahtuu hoitajan ollessa yksin työvuorossa, esim. yöllä. Väkivallantekijänä on lähes aina potilas. Tyypillisimmin väkivaltaa esiintyy hoidettaessa alkoholin, huumeiden, lääkityksen tai sairaudentilan vuoksi sekavia potilaita. Tulokset perustuvat HYKS:n hoitohenkilökunnalle suunnattuun kyselyyn sekä valtakunnalliseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa selvittäneeseen tutkimukseen.

Anna-Lisa Söderholm, Minna Piispa, Markku Heiskanen

Laskuvarjohyppäämisen riskit ja hyppääjän terveysvaatimukset

Laskuvarjohyppäämisen kuvitellaan olevan huippukuntoisten ihmisten vaarallista huvia. Terveydentilavaatimukset ovat kuitenkin erilaiset kuin moottori- ja purjelentämisessä. Vuosittain hyppytoiminnassa loukkaantuu noin 40 henkilöä, heistä suurin osa on hyppyuransa juuri aloittaneita. Tänä vuonna vahvistetut laskuvarjohyppääjien kelpoisuusvaatimukset sisältävät myös uudet terveydentilavaatimukset.

Susanna Wilén

Sairausryhmäkohtaiset sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit

Sairausryhmäkohtaisten sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen ja palauttaminen. Kursseille osallistuvien sairaudet ulottuvat suurista kansantautiryhmistä pieniin harvinaisiin sairausryhmiin. Kursseille haetaan joko Kelan kuntoutushakemuslomakkeella tai sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssihakemuslomakkeella tai vastaavat tiedot sisältävällä vammaisjärjestön lomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääketieteellisiä tietoja, joista ilmenee kurssin tarve.

Pirkko Korpela

Potilaskeskeisyys ei vie lääkäriltä asiantuntijan roolia

- Avoimet konfliktit ovat erittäin harvinaisia terveyskeskuksen vastaanotolla. Potilaan ja lääkärin yhteisymmärryksessä on sen sijaan yllättävän paljon häiriöitä ja ongelma-alueita. Heidän vuorovaikutuksensa häiriintyy herkimmin, kun potilas esittää omaa tilaansa koskevan tulkinnan aikaisempien sairauksiensa pohjalta. Lääkärit näyttävät tottuneen ajattelemaan, että potilas yrittää olla asiantuntija, vaikka asiantuntija on lääkäri, sanoo valtiotieteen tohtoriksi väitellyt Ritva Engeström tutkittuaan lääkärin vastaanottojen keskusteluja.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat