Lääketieteen perusopetus muuttuu juurta jaksain Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä opintouudistus, joka ensi alkuun kuulostaa hurjalta: luennoista vähennetään puolet, jopa 80 %. Mitä jää enää jäljelle?

Suvi Sariola

Tiedon siirrosta tiedon etsintään

Yhdeksän lääketieteen opiskelijaa purkaa tietojaan tupakasta hämmästyttävän hallitusti ja rutinoidusti Siltavuorenpenkereen oppimiskeskuksessa Granitiassa. Tutor-ryhmässä ovat äänessä opiskelijat, opettaja-tutor puuttuu puheeseen, jos mennään metsään tai ei tiedetä.

Suvi Sariola

Villi Pohjola

Biokemian perusteita voidaan lähestyä myös otsikolla Villi Pohjola. Tällaisen nimen on antanut "kokeilulinjan isäksi" kutsuttu vs. apulaisprofessori Jorma Ohisalo laatimalleen opintojakso-oppaalle. Tutorille annettava versio oppaasta kertoo, että opintojakson sisältönä ja oppimistavoitteina on perehtyminen biokemian perusteisiin, lähinnä proteiinien rakenteeseen, toimintaan ja niiden välisiin yhteyksiin sekä keskeisiin aineenvaihduntatauteihin. Samalla kurssi on "yleinen johdanto biotieteisiin ja lääketieteelliseen todentamiseen sekä lääketieteellisen tiedon yleisiin ominaisuuksiin ja luotettavuuteen".

Sukulainen on hyvä tuki mutta huono tulkki ulkomaalaiselle potilaalle

Miksi lääkärin on hyvä tietää, milloin on islamilaisten paastokuukausi ramadan? Miksi omaisten käyttöä tulkkina vastaanotolla on syytä välttää? Mistä saa tulkin somalipotilaalle? Miksi musliminaisen resepti kannattaa antaa vastaanotolla mukana olevalle aviomiehelle?

Suvi Sariola

Avainryhmän vastuu

Terveyspoliittinen keskustelu on vilkastumassa. Yhtenä taustatekijänä on sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiesraportin valmistuminen. Tuoreempana yllykkeenä on valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Erkki Virtasen lausuma, että uuden hallituksen tulee alkajaisiksi sopia kymmenen miljardin leikkauksista valtion budjettiin. Ilman taisteluhelikoptereitakin lienee selvää, että paineet kohdistuvat jälleen kerran STM:n menoihin. Lieneekö tässäkin niin, että reippaampi keskustelu ja valmius toimenpiteisiin syntyy vastaa piiskalla, ei porkkanalla.

Kati Myllymäki

Osa-aikaeläkkeelle 56-vuotiaana

Tulopoliittiseen kokonaisratkaisun yhteydessä joulukuussa sovittiin osa-aikaeläkettä koskevasta lakimuutoksesta, jolla on tarkoitus parantaa ikääntyvien työntekijöiden asemaa. Osa-aikaeläkkeen ikäraja alenee kahdella vuodella 56 vuoteen ja työnantajalle tulee velvollisuus pyrkiä järjestämään työntekijälle osa-aikatyötä. Nämä muutokset ovat voimassa heinäkuun 1998 alusta vuoden 2000 loppuun. Lisäksi parannetaan osa-aikaeläkkeeltä työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle siirtyvien eläkettä huhtikuun 1998 alusta alkaen.

Marit Henriksson

Palkaton ylityö akavalaisten ongelma

- Akavalaisten pitkät työviikot, kotona tehtävien töiden määrä ja ylityökorvausten vähäisyys kertovat karua kieltä työaikalain suoranaisesta rikkomisesta. Työnantajien asenteissa on korjattavaa, kun työntekijöiden työehdot hoidetaan viimeistä kirjainta myöten, mutta korkeastikoulutetut ovat lähes "vapaata riistaa", kummeksui AKAVAn pääsihteeri Risto Piekka 24.3.98 Oulussa aluetoimikunnan tapaamisessa.

Lääkärien palkaton ylityö korvauksen piiriin

Vuonna 1996 tehdyn lääkärikyselyn mukaan lääkärit tekivät perustyöajan, päivystyksen ja lisätyön lisäksi keskimäärin 4,9 tuntia viikossa ylitöitä, joista lähes kaikki (4,7 tuntia) jäi korvaamatta. Eniten palkatonta ylityötä kertyi opetus- ja tutkimustehtävissä toimiville (9,2 t/vko). Sairaalalääkärit tekivät palkatonta ylityötä keskimäärin 4,4 ja terveyskeskuslääkärit 3,2 tuntia viikossa.

Torbjörn Caspersson

En av den moderna cellbiologins och cellkemins pionjärer, Torbjörn Caspersson (1910-97), professor i medicinsk cellforskning och genetik vid Karolinska institutet, avled den 7 december 1997. Hans minnesteckning i Läkartidningen (nr 7, 1998), Sverige, är författad av Georg och Eva Klein. De berättar om Caspersson och hans betydelse för dem, liksom för många andra gästande forskare, som sökte sig till Sverige efter kriget. Själv arbetade jag 1972-73 i Casperssons institution vid Karolinska institutet som forskare i Nils Ringertz arbetsgrupp. Ringertz blev Casperssons efterträdare, men den legendariske Caspersson satte länge sin prägel på Institutionen för medicinsk cellforskning och genetik, vilken han själv hade byggt upp under och efter kriget.

Svante Stenman

Mervi Naakka-Korhonen tutki kotikonstit lapamadon häätämiseksi Eroon kansallisloisesta

Suomalaisten yleisin sisusmatolaji on leveä heisimato eli lapamato (Dis-phyllobothrium latum). Vielä tämän vuosisadan alussa Pohjois-Karjalassa lapamato oli lähes kaikilla, joten siihen suhtauduttiin keveän myönteisesti. Toisen maailmansodan jälkeen havahduttiin näkemään tuon "suomalaisen lääketieteen kansalliseläimen" aiheuttamat terveydelliset ja kansantaloudelliset haitat. Yhtäkkiä oltiinkin tekemisissä väestöä kalvavan biomedikaalin taudin kanssa. Mervi Naakka-Korhosen folkloristiikan piiriin kuuluva väitöskirja Vaivasta taudiksi - Lapamatoon liittyvä kansanparannus erityisesti pohjoiskarjalaisen aineiston valossa käsittelee lapamatohäätöä etnomedisiinan, kansanlääkinnän, vähimmin tutkitun sektorin, perheparannuksen, kannalta.

Irmeli Tanttu Porkka