76102 osumaa

Ilo pidentää ikää sydänviikolla

Suomen Sydäntautiliiton sydänviikkoa vietetään 19.-26.4. Teemana on elämänilo ja muut hyvinvoinnin osa-alueet. Elämänilo halutaan saada esiin tästä totisesta kansasta, jota on pienestä pitäen kasvatettu käyttäytymään normien mukaan. Liika hyväntuulisuus voi herättää kanssaihmisissä epäilyksiä, jopa kateutta. Sydänviikolla pyritään antamaan tilaa kaikenlaisille tunteille, hyville ja huonoille, että ihminen voisi kokea ne ja tulla paremmin toimeen itsensä kanssa.

Tutkijat huolissaan kansanterveystutkimuksen rahoituksesta

Kansanterveyden tutkimus on hyvin tärkeä osa terveyden edistämistä ja sen rooli terveyspolitiikan välineenä on ollut merkittävä. Kansanterveystutkimuksella on Suomessa kunniakkaat perinteet ja se on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Sen rahoitus on kuitenkin 1990-luvulla vähentynyt sekä yliopistoissa että Suomen Akatemian projekteissa, toteavat alan tutkijat Suomen Akatemian julkaisusarjassa ilmestyneessä raportissa. Nyt kysytäänkin, kuka vastaa kansanterveystutkimuksesta ja miten.

Koulujen kriisityöhön tukiaineistoa

Itsemurhien ehkäisyprojekti jakaa kaikille Suomen kouluvirastoille aineistoa koulun kriisitoimintamalliksi. Projekti toteutti aiemmin opetushallituksen ja Uudenmaan lääninhallituksen ja koulun asiantuntijoiden kanssa Koulu ja kriisi -projektin, jossa kriisitoimintamalli kouluyhteisöä järkyttävien tapahtumien kohtaamiseen laadittiin. Malli sisältää myös toimintamuotoja lasten ja nuorten vaikeiden tilanteiden tunnistamiseen ja tuen antamiseen.

Purentavaivojen hoito lievittää niska-hartiavaivoja

Purentaelimen toimintahäiriöistä johtuvia oireita on kokenut joka toinen suomalainen. Purentavaivoista voi seurata korvaoireita ja niska-hartiaseudun oireita. Purennan hoidon on havaittu vähentävän niska-hartiaseudun vaivoista johtuvia sairauspoissaoloja. Hammaslääketieteen tohtori Kyösti Karppinen on todennut tutkimuksissaan, että purennan tasapainottaminen vähentää niska-hartiaoireita merkitsevästi myös pitkällä aikavälillä. Karppinen esitelmöi aiheesta Hammaslääketiede-päivillä Helsingissä maaliskuussa.

Katsaus terveyspalvelujen muutoksiin 1990-luvulla

Hyvinvointipalvelujen julkinen rahoitus on ollut tiukoilla koko vuosikymmenen ajan, ja terveydenhuollon voimavarat tuskin kasvavat lähitulevaisuudessakaan nykyisestä. Mikäli kustannukset joltakin osin nousevat, niitä täytyy supistaa vastaavasti jostakin muualta. Työttömyys on toisaalta lisännyt palvelujen tarvetta, mutta pienentänyt samanaikaisesti valtion sekä kuntien ja siten terveydenhuollon rahoitusta.

Pirjo Marjamäki

Verkostoitumisesta potkua laadun parantamiseen

Terveyskeskusten työn laadun keskinäinen vertailu on yksi laatutyön keino, jota Suomessa ovat lähteneet kehittämään Finstar-sairauskertomus-järjestelmää käyttävät terveyskeskukset. Seitsemän terveyskeskuksen vuonna 1995 aloittama laatuyhteistyö on tuonut esiin mielenkiintoisia eroja ja vähitellen on ryhdytty keskustelemaan myös niiden taustoista. Yhteiset tavoitteet ja keinot laadun parantamiseksi ovat yhteistyön tärkein päämäärä.

Tuula Heinänen, Ulla-Kaija Lammi

Lyhytkestoinen painonhallintakurssi lihavien nuorten hoidossa

Lihaville nuorille ja toiselle heidän vanhemmistaan järjestettiin viikon pituinen painonhallintakurssi Kalliomaan Kaisankodin kuntoutus-laitoksessa. Kurssiin kuului viikon hoitojakso ja kaksi seurantaviikonloppua kahden ja kuuden kuukauden kuluttua. Nuoret opettelivat kurssilla uusia ruokatottumuksia, syömisen hallintaa ja liikunnan lisäämisen keinoja. Nuorten suhteellinen paino pieneni puolen vuoden aikana keskimäärin 12 prosenttiyksikköä. Puolet nuorista laihtui 10 prosentti-yksikköä tai enemmän. Lisäksi nuorten ja heidän vanhempiensa ruokavalion laatu parani kurssin aikana. Nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnattu lyhytkestoinen painonhallinta- kurssi on yksi vaikea-asteisen lihavuuden hoitomahdollisuus.

Anna-Leena Korhonen, Outi Nuutinen, Raimo Lappalainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030