Jo 190 kiinnostunutta lääkäriä mukana terveyden-edistämisessä

Lääkäriliiton rekisterissä on jo 190 terveyden edistämistyöstä kiinnostunutta lääkäriä. Liiton hallitus on päättänyt, että terveyden edistämisprojektia jatketaan vuoden 1999 loppuun saakka.

Kuntoutusta lääkäreille

Lääkäreille järjestetään tänä vuonna ammatillisesti syvennettynä lääketieteellisenä varhaiskuntoutuksena (ASLAK(R)-toiminta) ensimmäinen valtakunnallinen ASLAK-kurssi Helsingissä Kuntoutussäätiön Malminkartanon Kuntoutuskeskuksessa. Kurssi (nro 17615) toteutetaan kolmiosaisena seuraavasti: 1 jakso 26.10.-30.10.1998 = 5 vrk sekä vuonna 1999 kurssin II-jakso 12 vrk ja III-jakso 5 vrk, joiden ajat sovitaan myöhemmin. Kurssille otetaan 10 osanottajaa. Kurssista on varattu 4 paikkaa Etelä-Suomen alueelle/ Diacor Terveyspalvelut.

Lääkäri 98 tutkimus käynnistetty

Kymmenen vuotta sitten toteutettiin Nuori lääkäri 88 -tutkimus, joka kohdistettiin juuri valmistuneille lääkäriryhmille. Tuolloin haluttiin selvittää nuorten lääkärien näkemyksiä koulutuksestaan ja työstään sekä heidän elämäntilannettaan ja urasuunnitelmiaan. Tutkimuksesta saatiin paljon perustietoa, jota on hyödynnetty koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämisessä. Viisi vuotta myöhemmin vastaava kyselytutkimus uusittiin Lääkäri 93 nimisenä ja saatiin tietoa kehityksestä viisivuotiskauden aikana. Työtyytyväisyys oli selvästi kasvanut terveyskeskuksissa ja terveyskeskusopetus koettiin aiempaa paremmaksi. Sairaalatyön opetukseen oltiin yhtä tyytyväisiä kuin edellisessäkin tutkimuksessa. Nuorten lääkärien suhtautuminen työhön ja heidän ammatilliset jatkosuunnitelmansa olivat jonkinlaisessa muutosvaiheessa. Lääkärien toimintaympäristökin oli muuttunut - alueellisesta lääkäripulasta oli siirrytty tasaisesti lisääntyvään lääkärityöttömyyteen.

Mistä pilottialue sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologia-kokeiluun?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnistymässä laaja uuden tietoteknologian kokeilu, jolle etsitään kokeilualuetta. Hanke on käynnistetty avoimella kutsulla, jolla pilottialueeksi etsitään mm. kuntien, kuntayhtymien ja yritysten yhteenliittymää. Kokeilun taustavoimina ovat sosiaali- ja terveysministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Kela, Työterveyslaitos, Teknologian kehittämiskeskus Tekes, Stakes ja Kuntaliitto.

Väki vaihtui Lääkärilehden toimituksessa

Lääkärilehden toimittaja Eeva Pekari on jäänyt eläkkeelle työskenneltyään lehdessä peräti 30 vuoden ajan. Hänen tilalleen Lääkärilehden toimittajaksi on valittu yhteiskuntatieteen maisteri Ulla Toikkanen. Hän siirtyi Lääkärilehteen Teollisuustaiteen Liitto Ornamon toimittajan ja tiedottajan tehtävistä.

Virologinen epidemiatilanne 23.2.-22.3.1998

Influenssa A -epidemian huippu näyttää ajoittuvan helmi-maaliskuun vaihteeseen. Maaliskuun puolivälin jälkeen diagnosoitujen tapausten määrä on jo selvästi laskenut. Kaikki tyypitetyt A-virukset ovat alatyyppiä H3N2, ja tarkemmin tyypitetyistä kannoista 62,5 prosenttia on A/Sydney/97 -viruksen kaltaisia, 37,5 prosenttia A/Wuhan/95 ja A/Nanchang/95 -kaltaisia. Talven rokote sisältää Wuhan-viruksen hemagglutiniinia. B-influenssaa on koko kaudella löytynyt vain kahdessa tapauksessa. Influenssasta tarkemmin www-sivuilla http://www.ktl.fi/flu.

Marjaana Kleemola

Geenikartoitus- menetelmien kehitystyötä

Geneettinen kartoitus eli (aiheuttaja-, alttius- tai suoja-)geenien paikantaminen kromosomistossa ilman tarkempaa taudin etiologian tuntemista, on tärkeä osa perinnöllisten sairauksien tutkimusta. Paikantamisen apuna geneettisten markkereiden (eli merkkigeenien) periytymistä voidaan seurata perheissä, joissa sairautta ilmenee.

Mikko Sillanpää, Pekka Uimari

Lapsuusiän diabetes yleistyy jatkuvasti

Lapsuusiän diabetes (insuliininpuutos diabetes) on toiseksi yleisin varhaislapsuudessa puhkeava krooninen tauti. Geenien ja ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, mutta sen etiologia on yhä epäselvä. Geneettisesti tauti liittyy ainakin ihmisen HLA-alueeseen (Human Leucocyte Antigen), kromosomissa 6. Kuitenkaan ei tiedetä tarkalleen, mikä tai mitkä HLA- alueen geenit varsinaisesti altistavat taudille.

Janne Pitkäniemi, Päivi Onkamo

Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa

Tartuntatauti-ilmoitusten perusteella saatava tieto sukupuolitaudeista on melko suppeaa, ja sen vuoksi käynnistettiin 1995 epidemiologisen anturiverkoston toiminta. Verkostoon kuuluu 14 eri puolilla maata sijaitsevaa anturikeskusta ja se on sekä maantieteellisesti että tautien määrän suhteen valtakunnallisesti kattava. Anturikeskukset keräävät normaalin potilasvastaanoton yhteydessä tietoa, jota ei pelkän ilmoitusvelvollisuuden perusteella saada mm. sukupuolitautien esiintyvyydestä, hoitoon hakeutumisesta, seksikumppaneista, ehkäisyn käytöstä, HIV-testausaktiivisuudesta ja tautien leviämisen kannalta tärkeistä riskitekijöistä, kuten prostituutiosta sekä huumeiden käytöstä. Kerättyä tietoa hyödynnetään myös yksittäisen potilaan hoidon suunnittelussa.

Eija Hiltunen-Back, Olli Haikala, Hannu Kautiainen, Simo Harju, Dan Apter, Heikki Roilas, Yrsa Forsten, Timo Rostila, Kaija Haukka, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Teleultraäänikonsultaatio terveyskeskuksesta sairaalaan

Terveyskeskuslääkärin tekemä ultraäänitutkimus on yleinen tutkimus. Terveyskeskuksissa ultraäänitutkimuksia tekee usein vain yksi lääkäri ja suhteellisen vähäisellä kokemuksella. Paikalliseen konsultaatioon epäselvän löydöksen sattuessa ei yleensä ole mahdollisuuksia. Tällöin lääkäri joutuu miettimään, pitäisikö potilas lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi. Teleultraäänikonsultaatiossa voidaan konsultoitavaksi lähettää pelkkä ultraäänilöydös. Kokeilimme menetelmää Kuhmon terveyskeskuksessa ja havaitsimme, että jo nykyisessä teknisessä kehitysvaiheessaan se soveltuu yksittäisten epäselvien löydösten tarkasteluun. Tiedonsiirtotekniikka kehittyy edelleen ja jo lähitulevaisuudessa etäkonsultaation käyttöä uä-tutkimuksissa kannattaa harkita.

Petri Sipola, Markku Päivänsalo, Leo Mäkäräinen, Jukka Lehtovirta, Jarmo Reponen, Antero Koivula