Helsingin kaupunginkirurgi Fredrik Pihlflyckt

Aina 1700-luvun lopulle saakka kirurgisista toimenpiteistä huolehtiminen kuului pääasiallisesti parturien ammattikunnasta erikoistuneille välskäreille tai mestarivälskäreille eli kirurgeille. Vaikka lääkärien akateemiseen koulutukseen sisältyikin kirurgian opetusta 1800-luvun alusta, oli välskäreillä edelleen merkittävä osuus 1800-luvun puoliväliin asti mm. sotaväen lääkintähuollossa ja lääkärien avustajina sairaalapotilaiden hoidossa.

Arno Forsius

Aikansa lapset

"Minä olen Keijo, kuus vuotta. En minä halua rikkaaks tulla, mutta kun pääsis isän kanssa isona rakennuksille töihin; kantasin tiiltä katolle ja löisin naulaa seinään. Tekisin lujasti töitä niinkun muutkin. On mulla muuten vahvat kädet, sormikoukussa ei mulle edes isommat jätkät pärjää! Isä sanookin että minusta tulee vielä hyvä ja luja työhevonen..."

Erikoismaksuluokka - jälleen kerran uuden ryhmän ajattelemana

Viime tammikuun lopussa julkistettiin uusi raportti erikoismaksuluokkajärjestelmästä. Muiden tuohon aikaan ajoittuneiden päivänpoliittisten ammattijärjestötapahtumien takia se jäi julkisuudessa sangen vähälle huomiolle. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kuntaliiton, Lääkäriliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu työryhmä työskenteli kaiken kaikkiaan nelisen vuotta. Alun alkaen se perustettiin vuoden 1993 lopulla tehdyn lääkärien virkaehtosopimuksen allekirjoituspäytäkirjan perusteella. Työryhmän asettamistavan ja sen laajan edustavuuden huomioon ottaen siltä oli lupa odottaa merkittävää uusajattelua. Erikoismaksuluokkajärjestelmän syntymäpäivää tuskin kukaan enää täsmällisesti muistaa, mutta sen voi katsoa toimineen sairaaloissamme yli 50 vuotta. Ja näyttääpä se jälleen kerran - arvovaltaisesta komiteatyöskentelystä huolimatta - jäävän jatkamaan eloaan suurin piirtein entisessä muodossaan.

Taito Pekkarinen

Serotoniinioireyhtymä - vaarallinen lääkkeiden haittavaikutus

Keskushermoston serotoniiniaktiivisuuden liiallisen lisääntymisen on havaittu voivan johtaa vakavaan oireistoon, ns. serotoniinioireyhtymään. Kyseessä on lääkehoitoon liittyvä akuutti sairaustila, jonka ilmaantuvuutta ei toistaiseksi tunneta. Serotoniinioireyhtymää on ilmennyt useiden lääkeaineiden käytön yhteydessä. Oireyhtymä voi pahimmillaan johtaa kuolemaan, mutta yleensä oireet helpottavat itsestään 12-24 tunnin kuluessa siitä, kun serotonergisen lääkkeen käyttö lopetetaan.

Kari Laine

Työttömyysturva ja opiskelu

Lääkäriliitto kutsuu jäsenikseen lääketieteen opiskelijat neljännen vuosikurssin jälkeen. Kutsutuksi tulevat ne opiskelijat, joita kurssin isäntä/emäntä suosittaa. Jos opiskelu ei ole edennyt normaalirytmissä esim. äitiyslomasta tai armeijasta johtuen, kannattaa aina itse selvittää onko mukana "kutsuttujen" listalla. Liitto vakuuttaa jäsenensä Lääkärien työttömyyskassassa. Vakuutusta ei saa voimaan takautuvasti.

Stina Lundström

Lapsen sydämen kuuntelu: pelkkää magiaako? Tallentava elektroninen stetoskooppi ja tietokoneanalyysi apuna lasten sydämen sivuäänien seulonnassa

Työryhmämme on kehittämässä tallentavaa elektronista stetoskooppia, jota tavanomaisen kuuntelun ohella voidaan tietokoneen avulla käyttää ääniaineksen analysointiin, tallentamiseen ja tiedonsiirtoon. Kokemustemme mukaan laitteen avulla voidaan erottaa hyvin lasten sydämen viattomat sivuäänet patologisista. Erityisen selvä, säännönmukainen ja toistettava löydös on viattomasta vibraatiosivuäänestä saatu spektrogrammi.

Anna-Leena Noponen, Sakari Lukkarinen, Anna Angerla, Kari Sikiö

Pihtisynnytys - uhanalainen laji?

Pihdit ovat vanhin synnytysapuväline, joiden käyttö on maassamme vähentynyt imukuppisynnytysten ja keisarileikkausten yleistymisen myötä. Vaasan keskussairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan voitiin pihdeillä hoitaa merkittävä määrä synnytyksiä, joissa imukupin käyttö oli epäonnistunut ja jotka olisivat muutoin päättyneet keisarileikkaukseen. Kirjoittajien mukaan pihtien käyttöön perehtyneiden erikoislääkärien määrä on huolestuttavasti vähenemässä, vaikka pihtien avulla monessa tapauksessa synnytys saadaan turvallisesti ja nopeasti päätökseen.

Päivi Kivelä, Mikael Gardberg

Työterveyshuollon toimivuus pientyöpaikoilla: koetut ja arvioidut kuormitustekijät työssä

Turun terveyskeskuksen työterveyshuollon toimivuutta pientyöpaikoilla sekä yhteistyön onnistumista asiakasyritysten kanssa selvitettiin kyselytutkimuksella. Yhteistyön lisäämisen tarve tuli esiin sekä työterveyshuollon että yritysten vastauksissa. Erityisesti pienimmissä yrityksissä yhteistyö ja terveysriskeistä tiedottaminen todettiin puutteelliseksi. Verrattaessa työntekijöiden ja työnantajien mielipiteitä työssä esiintyvistä haittatekijöistä ja mahdollisuuksista työterveyshuollon arviointeihin voitiin työterveyshuollon kuitenkin todeta tuntevan asiakasyritystensä työolosuhteet hyvin. Työkykyä ylläpitävä toiminta tukee yhteistyön kehittämistä, mutta työterveyshuollon aktiivisuus ja ammattitaito ovat avainasemassa terveyttä tukevan työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä pientyöpaikoilla yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa.

Kristiina Hyytiäinen, Jorma Järvisalo, Jouko Lind, Juhani Mäki

Verenmenetyksen korvaushoito

Komponenttiterapia on vakiintunut Suomessa verenmenetyksen hoitokäytäntöön. Verituotteiden käyttöaiheet ovat entisestään kiristyneet ja verituotteiden käyttö harkitaan potilaskohtaisesti ikä ja taustasairaudet huomioon ottaen. Menetetyn veren takaisinantomahdollisuutta käytetään entistä useammin. Hypovolemian hoitoa luonnehtii pyrkimys entistä nopeampaan ja tehokkaampaan alkuhoitoon. Lääkäriambulanssi- ja pelastushelikopteripalvelut tuovat hoitomahdollisuudet jo tapahtumapaikalle.

Lauri Nuutinen

Liitännäishoitona annettava solunsalpaajahoito paksu- ja peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden ennustetta voidaan eräissä tilanteissa parantaa merkittävästi leikkaukseen liitetyllä solunsalpaajahoidolla. Jotta kaikki potilaat Suomessa saisivat mahdollisimman tehokkaan ja asianmukaisen hoidon, on yliopistovastuualueiden syöväntorjunnan johtoryhmien kokous antanut seuraavanlaisen valtakunnallisen hoitosuosituksen.

Heikki Joensuu, Ilmo Kellokumpu, Esko Alhava, Risto Johansson, Taina Turpeenniemi-Hujanen, Tapani Hakala, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Leena-Maija Parvinen, Tuula Salmi, Liisa Elovainio, Ulla-Kaija Lammi, Lyly Teppo