Vastine edellisiin

Apulaisprofessori Christer Jansén ja muut kirjeen laatijat suhtautuvat myönteisesti esittämäämme avohoitoa korostavaan psoriaasin hoitotapaan. Ehdotuksemme valohoitojen hajauttamisesta tarpeen vaatiessa sairaaloiden ulkopuolelle ei ole kuitenkaan saavuttanut vastakaikua kirjeen laatijoissa, jotka viittaavat saamiinsa huonoihin kokemuksiin. Tarkempaa evaluaatiota asiasta ei ole käytössä.

Jorma Lauharanta, Mikko Nenonen, Jouni Rasilainen

Herpeksen hoito

En voi vastustaa kiusausta täydentää hieman Maija Haanpään kirjoitusta (SLL 11/98) herpeksen hoidosta. Oma dramaattinen kokemukseni vuosi sitten lähes velvoittaa kertomaan siitä - eikä viedä sitä mukanani hautaan. Herpes on sen verran kamala sairaus, että kaikki mikä voi olla avuksi sen hoidossa kannattaa kertoa.

Martti Paloheimo

Lottomiljoona ei sekoita suomalaisen päätä

Vuonna 1996 suomalaiset lottosivat 429 markalla asukasta kohden, ja säännöllisesti viikoittain lottoaa 40 prosenttia aikuisväestöstä. Eniten lottoavat keski-ikäiset ja keskituloiset miehet; ammatti- tai keskikoulun käyneet lottoavat muita enemmän. Kuinka moni lääkäri on tämän koko kansan harrastuksen pauloissa ei liene Lääkäriliitonkaan tiedostoissa, ja tuskinpa tulevaan matrikkeliinkaan kovin moni on ilmoittanut harrastuksekseen "lottoaminen". Onhan jo mielleyhtymä lottoava kirurgi yhtä mieletön kuin liituraitapukuinen sosiologi.

Timo Hannu

Yleislääkäreille tarkoitettu rintojen tutkimisopas lupaa enemmän kuin antaa

Useissa maissa osa rintasairauksista - ennen muuta rintasyövistä -todetaan varhaistoteamisohjelmissa, joiden seulontatestit ovat joko mammografiakuvaus, lääkärin suorittama rintojen kliininen tutkimus tai rintojen omatoiminen tarkkailu. Kuitenkin valtaosa tapauksista paljastuu yleis- tai erikoislääkärin tai naisten sattumalta havaitsemana - usein varhaisvaiheen ohittaneena. Kaikki varhaisen havainnoinnin, seulonnan, diagnostiikan ja hoidon edistämiseksi työskentelevät lääkärit tarvitsevat kliinistä rintojen tutkimisen taitoa. Koneellisten tutkimusten aikakautena kiinnostus taidon hankkimiseen ja ylläpitämiseen ei ole jokaiselle itsestään selvä asia.

Gisela Gästrin

Carl Immanuel Qvist - sanomalehtimies, poliitikko, teollisuusmies ja kaupunginlääkäri

Carl Immanuel Qvist (1827-97) oli aikanaan monipuolinen vaikuttaja, joka päätyi lopulta Helsingin kaupunginlääkäriksi. Hänen vanhempansa olivat kirkkoherra Carl Johan Qvist ja Katharina Naht. Carl Immanuel Qvist syntyi Haminassa ja tuli ylioppilaaksi Porvoon lukiosta. Hän valmistui Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1850 sekä lisensiaatiksi vuonna 1852. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1853 Hegelin oikeusfilosofiasta.

Arno Forsius

Idea kuntien palveluprofiileista

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton selvitysmiehet eli ns. Paavilaisen ryhmä esitti helmikuun lopussa julkistamassaan raportissa, että jokainen kunta tekisi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta, saatavuutta, käyttöä, voimavaroja ja kustannuksia koskevan selvityksen eli kunnan palveluprofiilin, joka sisältää kunnan koko palvelukokonaisuuden. Työn tekisivät kunnan sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito yhdessä. Vaikka sairaanhoitopiiri voisi ehdotuksen mukaan toimia selvitystyön käynnistäjänä yhteistyössä lääninhallituksen kanssa, varsinaisen selvityksen tekisivät kuitenkin toiminnoista vastaavat paikalliset henkilöt. Palveluprofiilin perusteella tulisi tehdä tarvittavat poliittiset päätökset palvelurakenteen muuttamisesta. Keskeisin osa tästä työstä tulisi tehdä vuoden 2000 loppuun mennessä.

Taito Pekkarinen

MIKSTRA ohjaamaan avohoidon mikrobilääkitystä

Bakteerien antibioottiresistenssin lisääntymisen takia mikrobilääkkeiden käyttöön on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Vuosina 1995-96 tehdyssä FinOHTAn kyselyssä avoterveydenhuollon lääkärit kokivat avohoidon infektioiden hoitokäytäntöjen arvioinnin erittäin tarpeelliseksi. Viime vuoden marraskuussa pidetty konsensuskokous painotti konsensuslausumassaan, että avohoidon infektioiden diagnostiikasta ja hoidosta tarvitaan valtakunnalliset suositukset. Duodecim onkin jo aloittanut Käypä hoito -suositusten tekemisen. Samalla käynnistetään laajapohjainen, avohoidon infektioiden rationaalista hoitoa koskeva MIKSTRA-ohjelma (MIKrobilääkehoidon STRAtegiat). Sen tavoitteena on avohoidon infektioiden diagnostiikan ja hoidon optimointi. Viisivuotinen ohjelma alkaa vuoden 1998 syksyllä. Ohjelmaan etsitään yhteistyökumppaneiksi kahtakymmentä terveyskeskusta.

Mikstra-Työryhmä, Kalevi Lauslahti, Timo Klaukka, Marjukka Mäkelä, Tuuli Nikkarinen, Erkki Palva, Ulla-Maija Rautakorpi, Pentti Huovinen

Sisäsynnytintulehduspotilaiden akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopia

Laparoskopiaa on käytetty sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa jo pitkään, mutta toimenpidelaparoskopian käytöstä tässä yhteydessä on vain vähän tutkimuksia. Selvitimme akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopian soveltuvuutta sairaalahoitoon otettujen 24 peräkkäisen sisäsynnytintulehduspotilaan hoidossa. Laparoskopia vahvisti diagnoosin 16 tapauksessa, joten kolmasosalla potilaista lopullinen diagnoosi muuttui laparoskopian yhteydessä. Sisäsynnytintulehduspotilaille tehtiin kiinnikkeiden irrottelu ja huuhtelu, märkäpesäkkeen dreneeraus ja huuhtelu tai koko infektiopesäkkeen poisto. Potilaista, joilla ei todettu sisäsynnytintulehdusta, yhtä lukuun ottamatta kaikille voitiin primaarilaparoskopian yhteydessä tehdä hoitotoimenpide. Laparoskopioihin ei liittynyt yhtään hoitoa vaativaa komplikaatiota. Akuutin vaiheen laparoskopia näytti nopeuttavan potilaiden toipumista ja selkeytti potilaiden seurantaa ja jatkohoitoa. Tämän tutkimuksen perusteella on käynnistetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toimenpidelaparoskopiasta verrattuna perinteiseen diagnostiseen laparoskopiaan.

Pontus Molander, Bruno Cacciatore, Jari Sjöberg, Jorma Paavonen

Suhtautuminen alkoholin suurkulutuksen hoitoon terveydenhuollossa

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventiohoidosta on lupaavia tutkimustuloksia potilaiden alkoholin kulutuksen vähentämisessä. Kuitenkaan mini-interventiota ei ole laajamittaisesti hyväksytty terveydenhuollon päivittäiseksi toiminnaksi. Pirkanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholin suurkuluttajat ovat merkittävä potilasryhmä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin, ja terveydenhuollon työnantajat ja työntekijät pitävät näiden potilaiden alkoholiongelman hoitamista tärkeänä. Alkoholinkäyttö myös osataan ottaa puheeksi. Kuitenkin lisätietoja suurkuluttajien tunnistamisesta ja taitoja mini-intervention sisällön hallintaan tarvitaan. Koulutustarvetta on kaikilla terveydenhuollon tasoilla niin lääkäreillä kuin hoitajillakin.

Janne Kääriäinen, Pekka Sillanaukee, Pauli Poutanen, Kaija Seppä

Vakavaa masennusta edeltäneet elämänmuutokset

Vakavan masennuksen puhkeamista edeltää lähes aina jokin menetys, vastoinkäyminen tai psyykkisesti rasittava elämänmuutos. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että työelämään ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät vaikeudet olivat kaikkein yleisimpiä masennusta edeltäneitä stressitekijöitä. Masennuksen ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoito voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairaudeksi ja työkyvyttömyydeksi. Masennuksen kliinisestä kuvasta ei voi päätellä onko kyse sisä- vai ulkosyntyisestä depressiosta.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka