Raskaus ja aivohalvaus

Kliiniseen perimätietoon kuuluu väittämä, että raskauteen liittyy suurentunut halvaantumisen riski. Asiaa on tutkittu 1960-luvulta asti ja useiden tutkimusten mukaan raskausaikana on todellakin aivoverenkiertohäiriöitä odotettua enemmän.

Robert Paul

Kevytkenkäiset bakteerit

Bakteerien ja ihmisten välisessä kamppailussa on viime vuosina tapahtunut monia hälyttäviä käänteitä. Uusia taudinaiheuttajia löytyy ja vanhat muuttuvat resistenteiksi antibiooteille tai aiheuttavat uudenlaisia taudinkuvia. Yksi esimerkki on kolibakteeri O157, joka on aiheuttanut epidemioita Japanissa ja USAssa.

Heikki Arvilommi

Runsaiden kuukautisten lääkehoitovertailu

Menorragia on tavallinen gynekologinen vaiva: 30-49-vuotiaista naisista jopa 5 % kääntyy vuosittain lääkärinsä puoleen sen vuoksi. Kuukautisvuodon määrän fysiologista säätelyä ei tunneta kovin hyvin, mutta menorragian on ajateltu olevan paikallinen fibrinolyysin häiriö tai prostaglandiiniaineenvaihduntahäiriö. Onkin tunnettua, että fibrinolyysin estäjät ovat tehokkaita runsaiden kuukautisten hoidossa. Sitä sen sijaan ei tiedetä, mikä hoito on paras, fibrinolyysin estäjä (traneksaamihappo), prostaglandiinisynteesin estäjä (mefenaamihappo) vai hemostaatti (etamsylaatti, jota ei ole Suomessa saatavana).

Robert Paul

Käsienpesukampanja Yhdysvalloissa

Nenänsä niistämisen jälkeen vain 33 % yhdysvaltalaisista pesee kätensä. Vessasta tultua kädet pesee kaksi kolmesta, ennen ruoanlaittoa sentään neljä viidestä.

Pentti Huovinen

Tupakka ja keuhkosyöpä

Keuhkosyövän ja tupakan välisestä yhteydestä on kiistelty Suomessakin oikeusistuimissa asti. Kansakunta sai "tupakkaprofessorin", joka joutui niin lehdistön kuin kansankin hampaisiin esitettyään tutkijalle ominaisella tarkkuudella jotain sen suuntaista, ettei tupakoinnin ja keuhkosyövän välistä yhteyttä ole voitu pitävästi osoittaa. Siitäkös hermostuttiin ja kuitenkin aivan hiljattain ilmestyi arvovaltaisessa tieteellisessä julkaisussa, Sciencessa, artikkeli, jossa vasta nyt ensimmäisen kerran osoitetaan, että tupakoinnilla ja keuhkosyövällä on muunkinlainen kuin tilastollisesti merkitsevä riippuvuussuhde (Science 1996;274:430-432).

Osteoporoosi ja elintavat

Osteoporoosi on vakava kansanterveydellinen ongelma. Vaikka perimän osuus luuston mineraalimassasta onkin suuri, elintavoilla on mahdollista vaikuttaa luumassaan. Erityisesti ravintotottumukset, tupakointi, alkoholin käyttö ja liikunta ovat asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa.

Kirsti Uusi-Rasi

Haimasyövän ennustetekijät

Vuosittain Suomessa todetaan noin 700 uutta haimasyöpää. Ennuste on yleisesti ottaen erittäin huono, ja alle 20 prosenttia potilaista on elossa vuosi toteamishetken jälkeen. Kokonaisviisivuotis elonjäämisosuus on 1-2 prosenttia ja se on yksi alhaisimmista, kun otetaan huomioon kaikki eri syöpämuodot. Tällä hetkellä tärkeimpiä ennustetekijöitä ovat taudin levinneisyysaste ja kudostyyppi. Ennuste voi kuitenkin vaihdella potilaiden välillä samasta levinneisyysasteesta huolimatta. Tämä voisi johtua levinneisyysasteen määrittämisen puutteellisuudesta tai biologisista eroista tuumoreiden välillä. Viime vuosina uusien tuumoribiologisten tekijöiden on todettu parantavan ennusteen arviointia useassa syöpämuodossa, mutta niitä ei ole tutkittu riittävästi haimasyövän suhteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa haimasyövän uusia ennustetekijöitä, jotka auttaisivat taudinkulun ennustamisessa ja hoidon suunnittelussa.

Johan Lundin

Mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti yksi tavallisimmista kuolemaan johtavista syövistä, vaikka esiintyvyys onkin vähenemässä länsimaissa. Mahalaukun varhaissyöpä voidaan menestyksellisesti hoitaa kirurgisesti, mutta pidemmälle edenneen mahasyövän ennuste on huono. Ennuste voi kuitenkin vaihdella samassa levinneisyysasteessa olevien kasvainten välillä eli kasvainten biologinen käyttäytyminen vaihtelee. Väitöskirjan tavoitteena oli kartoittaa eräiden tuumoribiologiaan liittyvien seikkojen merkitystä ennusteeseen.

Mikael Victorzon

Kasvainkudoksesta tehtävä Ki-67-värjäys tarkentaa rintasyövän ennustetta

Rintasyöpä on ollut Suomessa naisten yleisin syöpä 1960-luvun alusta alkaen, jolloin se ylitti mahasyövän esiintyvyyden. Vuonna 1995 todettiin rintasyöpä lähes 3 000 suomalaisella naisella ja ensi vuosituhannen alussa uusia tapauksia arvellaan löytyvän vuosittain jopa 3 700. Hoitojen kehittymisen myötä viiden vuoden eloonjäämisennuste on noussut yli 70 %:n. Hankaluutena hoidon suunnittelussa on kuitenkin rintasyövän huono ennustettavuus joissakin tapauksissa. Taudin luonteeseen kuuluu, että vaikka syövästä ei seurannassa olisi useaan vuoteen todettu merkkejä, voi se uusiutua ja etäpesäkkeitä saattaa muodostua vielä vuosien, jopa 15-20 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Näiden huonon ennusteen omaavien tapausten löytämiseksi on kehitetty useita menetelmiä, joiden avulla voitaisiin erityistä huomiota kiinnittää potilaiden hoitoon ja seurantaan.

Timo Pietiläinen

Vilja-allergeenien osoitus ihon pistotesti- ja immuno-blottausmenetelmällä

Kotimaiset viljat ovat suomalaisessa ruokavaliossa keskeisiä ja ravitsemuksellisesti tärkeitä hiilihydraattien, proteiinien, energian, kuitujen ja vitamiinien lähteitä. Viljojen proteiinit voivat kuitenkin herkistää lapsia ja aikuisia joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta. Ns. liukoisten proteiinifraktioiden on osoitettu aiheuttavan hengitystieallergiaa, esim. leipuriastmaa, kun taas toisentyyppinen valkuaisrakenne on osallisena mm. ohutsuolta vaurioittavassa keliakiassa ja ihokeliakiassa eli dermatitis herpetiformiksessa. Toistaiseksi on ollut epäselvää, mitkä valkuaisrakenteet toimivat herkistäjinä atooppista dermatiittia sairastavilla tai viljan nauttimisen ja sitä seuraavan fyysisen rasituksen aiheuttamassa anafylaksiassa.

Elina Varjonen