76078 osumaa

Täydennyskoulutuksella laatua, tuloksia ja työn iloa Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta

Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Se on perus- ja jatkokoulutuksen jälkeistä ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja syventämistä. Sen avulla lääkärikunta kehittää osaamistaan ja työskentelyään niin, että lääkärit pystyvät joustavasti vastaamaan potilaiden ja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Tuloksena on laadukas ja iloa tuottava lääkärin työ.

Kvalitet, resultat och arbetsglädje genom efterutbildning Läkarorganisationernas ställningstagande gällande läkares efterutbildning

För läkare är efterutbildning både en rättighet i yrket och en etisk skyldighet. Läkare efterutbildar sig för att upprätthålla, utveckla och fördjupa sin yrkesskicklighet efter grund- och vidareutbildningen. Efterutbildning hjälper läkarna att bygga ut sitt kunnande och utveckla sitt arbete för att flexibelt kunna svara mot sina patienters och hälso- och sjukvårdens föränderliga behov. Följden blir ett arbete som skapar glädje och som ger goda resultat.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Jos jäät työttömäksi tai jos saat työttömyyspäivärahaa

Ilmoittaudu heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi paikkakuntasi työvoimatoimistoon. Jos työttömyytesi alkaa ns. arkipyhällä tulee sinun ilmoittautua työvoimatoimistoon jo viimeisenä työpäivänäsi saadaksesi arkipyhäpäivät mukaan omavastuupäiviin. Ota mukaan työvoimatoimistoon työtodistus, josta ilmenee työsuhteen päättymisen syy. Ilmoita kuuluvasi Lääkärien työttömyyskassaan.

Traumaperäinen stressihäiriö ja korvaushakuisuus

Dosentti Matti Viukari on kirjoituksessaan Korvausneuroosi vai traumaperäinen stressihäiriö? (1) ja tämän johdosta esitettyyn kritiikkiin antamassaan vastineessa (SLL 30/96) viitannut työryhmämme aiemmin muualla julkaistuun artikkeliin (2) tavalla, joka kaipaa lisäselvitystä. Hänen siteeraamansa virke "Ammatillisesti ja sosiaalisesti psyykkisin perustein korvausta saaneet eivät juurikaan poikkea keskimääräisistä sotaveteraaneista" ei viittaa traumaperäisen stressihäiriön joistakin oireista kärsineiden alaryhmään, vaan kaikkiin psyykkisin perustein sotavammakorvausta saaneisiin. Otaksuma siitä, että he olisivat olleet herkempiä hakemaan sotavammakorvauksia kuin keskimääräiset sotaveteraanit, perustuu vertailuun erääseen aiempaan, laajaan veteraanitutkimukseen, johon nähden tutkitussa ryhmässä oli suhteellisesti enemmän perheen pääasiallisessa elatusvastuussa olevia sekä fyysisesti huonokuntoisia. Molempien tekijöiden voidaan olettaa lisäävän tarvetta varmistaa yksilön ja perheen toimeentulo kaikin mahdollisin tavoin, mutta tätä ei voida pitää osoituksena psyykkisesti sotavammaisten yleisesti huomattavasta korvaushakuisuudesta.

Matti Ponteva, Markus Henriksson, Seppo Hietanen, Kalle Achté

Vastine edelliseen

Kiitän Pontevaa ym. kirjoituksestani esittämistä mielipiteistä ja tilaisuudesta oikaista niitä. Käsikirjoitustani lyhennettiin luettavuuden parantamiseksi kolmasosalla ja vain merkittävimpiä asioita poimittiin mukaan. Artikkeli käsitteli traumaperäistä stressihäiriötä, jos muuta ei mainittu. Niinpä yhdysvaltalaisia Vietnamin veteraaneja koskeva tieto perustui nimenomaan traumaperäisen stressihäiriön sairastaneisiin. Koska muuten tiedetään heidän psykiatrisen komorbiditeettinsa lähennelleen 100 %, oli mielekästä verrata heitä rintamalla psykiatrisesti sairastuneiden ryhmään suomalaisia eikä keuhkokuumepotilaisiin, mitä kutsuisin manipulatiiviseksi psykiatriaksi.

Matti Viukari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030