76073 osumaa

Riesasta rutiiniksi Kokemuksia laadunhallinnan kehittämisestä perusterveydenhuollossa

Laadunhallinnan teoria ja käytäntö eivät vielä ole juurikaan kohdanneet suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Tähän mennessä laatutyö on ollut lähinnä mittarien kehittämistä tilanteen kartoittamiseksi. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan kovin merkittävästi laatua paranna, vaikka se saattaakin herättää kiinnostusta laatutyöhön. Porvoonseudun terveyskeskuksessa laadunhallinta on edennyt seurantajärjestelmän rakentamisesta laadun parantamisen keinojen, mm. hoito-ohjelmien ja tiimityön kehittämiseen.

Tuula Heinänen, Pertti Soveri

Reseptiselvitys Kymen läänissä

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyysi Kymen lääninhallitusta tekemään Kymen läänin alueelta kuukauden ajalta epäselvien ja puutteellisten lääkemääräysten selvitystyön. Reseptiselvitys koski toukokuuta 1993. Kyseisenä aikana Kymen läänin apteekeissa käsiteltiin ja toimitettiin yhteensä 152 140 reseptiä. Tarkistussoitto reseptin johdosta jouduttiin tekemään lääkemääräyksen antaneelle lääkärille 745 tapauksessa. Yleisimpinä tarkistukseen johtaneina syinä olivat epäsevyydet lääkkeen vahvuudessa, puutteellisuudet lääkehoidon kestoajassa, annosteluohjeen epäselvyys ja epäselvä käsiala. Valtaosa resepteistä oli asianmukaisesti ja huolellisesti laadittuja. Potilasturvallisuuden lisäämiseksi on kuitenkin syytä aina korostaa huolellisuuden merkitystä reseptiä laadittaessa.

Kirsti Riihelä, Antti Marttila

Terveys- ja sosiaalitaseet: vaarat ja mahdollisuudet kirjanpitokäytännössä

Ensi vuoden alusta lähtien muuttuu julkinen kirjanpitokäytäntö samanlaiseksi kuin yksityisellä sektorilla. Tällöin terveys- ja sosiaalitoimen virka- ja luottamusmiehet saavat tottua käsittelemään kannattavuuslaskelmia, maksutuottoja ja taseita. Muutos on EU:n hallinnollisten menettelytapojen mukainen ja se tekee sektoreiden keskinäisen vertailun helpommaksi. Uuteen järjestelmään on valtionhallinnon puolella tarkoitus siirtyä portaittain ja kokeilujen avulla. Lääkärikunta on vielä melko huonosti perehtynyt tähän uuteen käytäntöön, vaikka sillä tulee olemaan keskeinen vaikutus monien toimintaan. Kirjoittajat pelkäävät, ettei tapahtuvaan muutokseen ole kunnissa valmistauduttu riittävällä vakavuudella ja jo ensi keväänä voi tulla ikäviä yllätyksiä, kun tulosvastuulliset eivät hallitse liikekirjanpidon peruskäsitteitä.

Seppo Jaatinen, Ilkka Vohlonen

Akava: Tupoja tarvitaan EMUssa

Akavan puheenjohtajan Mikko Viitasalon mielestä tulopoliittisen neuvottelukoneiston merkitys vain kasvaa, mikäli Suomi liittyy Euroopan talous- ja rahaliittoon. Palkansaajien ei kuitenkaan hänen mielestään kannata kiirehtiä tekemään päätöstä suhtautumisestaan EMUun, sillä aivan liian monta keskeistä kysymystä on vielä auki. Jos Suomi päättää liittyä EMUn kolmanteen vaiheeseen, on neuvottelukoneistomme rooli ratkaiseva varsinkin siirtymävaiheessa sekä mahdollisissa tulevissa kansantalouden häiriötilanteissa. Tätä neuvottelukoneistoa voidaan käyttää myös EMUn reunaehdoista sovittaessa, esitti Viitasalo Akavan liittokokouksessa 28.11.96.

Kansainvälinen konferenssi lääkärien roolista ja terveysongelmista

Lääkärien ammattiin, työviihtyvyyteen ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat viime aikoina olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena. Lääkärien terveydentilaa tutkitaan eri maissa, Lääkäriliittojen piiriin on syntynyt kollegojen avuksi tarkoitettuja tukiverkostoja ja alan kansainvälinen yhteistyö on vilkastumassa. Lääkärien roolia ja terveysongelmia käsitellään Oslossa 13.-15.5.1997 järjestettävässä konferenssissa "The Physician's role in transition: Is Hippocrates sick?"

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030