Pääluottamusmiehet ja sairaanhoitopiirit sen tekivät

Työaikalaki astui voimaan 23.11. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 15.10. lähettämässään yleiskirjeessä edellyttänyt, että työnantajat vahvistaisivat kyseiseen päivämäärään mennessä lääkäreitä koskevat uudet työaikajärjestelyt. Kirjeen mukaan kyseessä olisivat ennen kaikkea sellaiset lääkärinvirat, joihin liittyy paljon päivystystä. Kirjeen mukaan tällaisissa toimintayksiköissä työskentelevien lääkärien työaikajärjestelyt tulisi järjestää uudelleen siten, että nykyisen säännöllisen työajan lisäksi päivystyksenä tehty työ muutetaan tehtäväksi säännöllisenä työaikana työvuoroin päivystyksen asemasta. Työmarkkinalaitoksen ohjetta ei kuitenkaan noudatettu missään sairaanhoitopiirissä, kaikissa piireissä on sen sijaan tehty päätökset nykyjärjestelmän säilyttämisestä sopimuskauden loppuun eli 31.1.98 saakka.

Markku Äärimaa

Lääkehoidot, lääkekulut ja lääkäri

Toimiva terveydenhuolto on länsimaisten yhteiskuntien kansalaisiaan varten ylläpitämistä turvajärjestelmistä tärkeimpiä. Sairauksien hoidossa ja myös terveyden edistämisessä tärkeä rooli on lääkkeillä. Lääkehoidon aiheet ja mahdollisuudet sekä käyttöön otettujen lääkkeitten määrä ovat lisääntyneet muutamassa vuosikymmenessä nopeudella, jota ennen sotia toimineet lääkärit tuskin pystyivät edes kuvittelemaan. Kehityskaava toistaa usein itseään: lääketieteen perus- tai kliinisen tutkimuksen piirissä tehty uusi oivallus sairauden patogeneesistä johtaa nopeasti lääketutkimuksen piirissä uuteen lääkekeksintöön. Yksittäisen keksinnön merkitys on vain harvoin mullistava, mutta pienten askelten kehitys johtaa ajallaan sairauksien aiheuttamien tuhojen ja kärsimysten vähenemiseen, ihmisten työkykyisen ja yleisen elinajan pitenemiseen ja yhteiskunnan toimivuuden parantumiseen. Lääkkeiden keskeistä merkitystä lääkärin parantamistyön työvälineenä ei usein tule ajatelleeksi, ehkä vielä harvemmin mieleen tulee nykymuotoisen lääkehoidon kehityshistorian ajallinen lyhyys.

Taito Pekkarinen, Santero Kujala

Uloshengitysilman typpioksidimääritys - hengitystietulehduksen uusi osoitin

Typpioksidin (NO) keskeinen osuus elintoiminnoissa on selvinnyt vasta muutamia vuosia sitten (1). Typpioksidi säätelee verisuonten jänteyttä sekä toimii hermoston ja tulehdusreaktioiden välittäjäaineena (2). Typpioksidimuodostuksen muutoksia on havaittu sydän- ja verisuonitaudeissa, keuhkosairauksissa sekä käyttäytymisen ja seksuaalitoimintojen häiriöissä (3,4).

Harri Lindholm, Tuula Lindholm, Pekka Malmberg, Pentti Tukiainen, Anssi Sovijärvi

Uhkaavatko penisilliiniresistentit pneumokokit Suomea?

Penisilliinille ja muille beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyisiä pneumokokkeja on meillä toistaiseksi vähän, ja penisilliiniä suositellaan edelleen pneumokokki-infektioiden ensisijaiseksi lääkkeeksi. Entistä käytäntöä puoltaa myös se, ettei täydellisesti resistenttejä kantoja vielä ole, vaan suositusten mukaiset suuret lääkeannokset purevat vastustuskykyisimpiinkin muunnoksiin. Pneumokokkimeningiittien hoidossa aiheuttajabakteerin resistenssi kuitenkin on vaaratekijä, johon on varauduttava varsinkin jos tartunta on saatu esimerkiksi Etelä-Euroopasta.

Harri Saxén

Infektio ja ennenaikainen synnytys

Raskaana olevan naisen infektioiden tiedetään altistavan ennenaikaiselle synnytykselle ja yhä useammat tutkimukset ja havainnot viittaavat siihen, että huomattava osa ennenaikaisista synnytyksistä johtuu infektioista. Yleisimmin näissä tapauksissa bakteeriviljelyssä löytyy mykoplasmaryhmän patogeeneja, usein myös B-ryhmän streptokokki. Mekanismi, jolla infektio synnytyksen käynnistää, on epäselvä. Useimmissa antibioottihoitokokeiluissa ei hoidolla juurikaan ole saatu estetyksi ennenaikaisia synnytyksiä. Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa nainen on kuitenkin syytä ottaa sairaalatarkkailuun, tutkia myös bakteerinäytteet ja hoitaa löytyneet tulehdukset.

Anna Alanen

Naisen virtsaputken divertikkeli

Naisen virtsaputken divertikkeli on edelleen huonosti tunnettu sairaus. Monilla hoitoon hakeutuneilla potilailla on ollut oireita jo kauan ennen kuin divertikkeli on todettu. Tärkeää onkin, että lääkäri osaa epäillä divertikkeliä ja muistaa tehdä gynekologisen tutkimuksen yhteydessä vetopalpaation. Oireettomat divertikkelit eivät vaadi hoitoa lainkaan. Monet vaivoja aiheuttavat divertikkelit saadaan oireettomiksi ilman leikkaustakin, esimerkiksi laajentamalla virtsaputkea ja antibioottihoidolla. Jos konservatiivinen hoito ei auta, on marsupialisaatio ensisijainen leikkausmenetelmä distaalisten divertikkelien ja emättimen kautta suoritettava divertikulektomia proksimaalisten divertikkelien hoidossa.

Maria Laine, Pentti Kiilholma

Seulontamammografiassa koettu kipu ja epämukavuus

Kivun ja epämukavuuden kokeminen mammografiassa on yleistä, vaikkakaan kipu ei yleensä ole voimakasta. Rintasyöpäseulontaan kutsuttujen 50-vuotiaiden naisten kokemuksia kivusta ja epämukavuudesta selvitettiin kyselytutkimuksella. Naisilla, joilla oli kokemusta mammografiasta, kivun ja epämukavuuden odottaminen osoittautui tärkeimmäksi niitä selittäväksi tekijäksi. Sen sijaan mammografiassa ensimmäistä kertaa käyneillä naisilla etukäteisodotuksella ei ollut merkitystä, vaan kipua ja epämukavuutta selittivät eniten naisen jännittyneisyys sekä hänen kokemuksensa henkilökunnan suhtautumisesta. Henkilökunnan rooliin miellyttävän kuvausilmapiirin luomisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti naisten ollessa ensi kertaa mammografiassa, jotta heille jäisi toimenpiteestä myönteinen muistikuva eikä seuraavaa kuvauskertaa tarvitsisi kivun takia jännittää.

Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Tuija Eerola, Martti Pamilo, Jouko Lönnqvist

Lääkäreiden lääkemääräykset vuonna 1995 Tietoja määristä ja kustannuksista

Suomalainen lääkäri määräsi vuonna 1995 korvattavia lääkkeitä keskimäärin noin 250 000 markalla. Eniten lääkkeitä määräsivät yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkärit. Noin 40 % kaikista lääkäreistä kirjoitti lääkkeitä satunnaisesti tai harvoin. Mikrobilääkkeet olivat selvästi yleisimmin määrätty lääkeryhmä. Nämä tiedot perustuvat Kelan konekieliseen reseptitiedostoon, johon tulee vuodessa tiedot yli 20 miljoonasta reseptistä.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto

Virusmeningiittien laboratoriodiagnostiikan uudet menetelmät

Kesällä ja alkusyksystä 1996 todettiin Suomessa varsin laaja meningiittiepidemia, jossa sairastuneet olivat enimmäkseen 1980-luvulla syntyneitä. Virologiset tutkimukset osoittivat aiheuttajaksi enteroviruksen, echovirus 30:n. Uudet laboratoriodiagnostiset testit osoittautuivat sekä nopeiksi että luotettaviksi, ja niiden avulla päästiin etiologiseen diagnoosiin jo epidemian alkuvaiheessa.

Raija Vainionpää, Heikki Hyöty, Taina Routi, Timo Hyypiä

Munasarjojen ablaatio pois koipussista

Munasarjojen kirurginen poisto tai sädetys oli ensimmäinen tehokas rintasyövän systeemihoito. Ny- kyään tämä hoito on paljolti syrjäytynyt solunsalpaajien ja lääkkeellisten hormonihoitojen tieltä. Erityisesti on varottu ablaatioon liittyviä akuutteja menopaussioireita ja mahdollisia aikaisen menopaussin aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia. Lancetissa on nyt julkaistu meta-analyysi, johon on koottu tiedot kaikista tunnetuista satunnaistetuista rintasyövän liitännäishoitotutkimuksista, joissa on käytetty hoitona munasarjojen poistoa. Se perustuu peräti viidentoista vuoden seurantaan.

Heikki Joensuu