Nuorten Lääkärien Yhdistyksen valtuuskunta kokoontui Oulussa

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen valtuuskunta piti syyskokouksensa 23.-24.11. Oulussa. Kokousta isännöivät kymmenvuotisjuhlaansa viettänyt Oulun paikallisosasto sekä Medipolar, jonka toimintakeskuksen tiloissa kokous pidettiin. Työaikalain pippurisesti maustama syksy oli saanut valtuuskunnan jäsenet sankoin joukoin liikkeelle ja puheenvuorojakin käytettiin enemmän kuin varmaankaan koskaan aiemmin. Kaikkiaan paikalla oli 44 henkeä, joukossa valtuuskunnan jäsenten lisäksi eri lääkärijärjestöjen tarkkailijoita, paikallisosastojen edustajia sekä NLY:n hallituksen jäseniä.

Lääketutkimuksen harhat

Lääkehoidon tehoa ja turvallisuutta tukevat tutkimustulokset on helpompi julkaista kuin tulokset, joiden mukaan hoito on tehoton tai haitallinen (1,2). Tämä ns. julkaisuharha tunnetaan hyvin. Kokeneet kliinikot eivät yleensä erehdy toimimaan yksittäisten myönteisten hoitotulosten mukaan vaan edellyttävät, että hoidon teho tulee esiin useassa toisistaan riippumattomassa hyvin suoritetussa tutkimuksessa.

Ali Bardy

Tietotekninen tietosuoja tutkimuksessa Lain velvoittama tietoturvallisuus

Epärehellinen tutkijakollega voi internetin kautta hakkeroida niin kotimaasta kuin ulkomailta suomalaisen tutkijan tiedostoihin. Tämän vuoksi julkaisemattomat tiedot on syytä suojata, sillä Pentagoninkin tietokoneisiin murtaudutaan joka vuosi. Rekisterien osalta suojaamista vaatii myös henkilörekisterilaki.

Tuomo Reina, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Joko sinulla on verkkotietokone?

Parhaat asiat maailmassa ovat ilmaisia. ASCII:n jatkeeksi luetteloon voi pian lisätä TCP/IP:n, HTML:n ja Javan.

Erkki Karjalainen

Mielenterveyslaki ja tahdosta riippumattoman hoidon porrasteinen toteuttaminen

Seppo Utria kirjoitti hyvin ansiokkaan katsauksen tahdosta riippumattoman hoidon käytännön toteutumisen ongelmista (SLL 32/96). Kirjoittaja painotti potilaan kliiniseen hoidon tarpeeseen perustuvaa päätöksentekomekanismia ja valitti mielenterveyslain toimivan esteenä järkevälle porrastukselle. Erinomaisen keskustelukirjoituksen tulkinta mielenterveyslain sisällöstä on kuitenkin käsitykseni mukaan kahdessa tärkeässä kohtaa virheellinen ja kaipaa tarkennusta.

Kari Pylkkänen

Vilppi ja sen torjunta lääketieteessä

Väärennykset ja väärinkäytökset (lääke)tieteellisessä tutkimus- ja julkaisutoiminnassa jatkuvat ja puhuttavat, ja siksi tämäkin kokoomateos ilmestyy uusilla tapauksilla täydennettynä toisena painoksena jo kolmisen vuotta ensimmäisen jälkeen. Aihe on aina ajankohtainen ja tärkeä, vaikka suomalainen lehdenlukija onkin siihen ehkä jo kyllästynyt.

Lauri Saxén

Varusmiesten mielenterveysongelmien ehkäisyyn

Tämä lyhyt ja naseva kirjanen on miellyttävää luettavaa. Se on tarkoitettu käytettäväksi "varusmiesten mielenterveystyössä, puolustusvoimien henkisessä työsuojelussa ja näistä toiminnoista vastaavien henkilöiden koulutuksessa sekä taistelustressin hallintaa palvelevassa opiskelussa ja opetuksessa". Se motivoidaan aivan oikein mielenterveyshäiriöiden keskeisellä merkityksellä varusmiespalveluksen keskeytymisessä.

Pekka Tienari

Intifada jatkuu

Kunnallinen työmarkkinalaitos KT jatkaa intifadaa työrauhavelvoitteen suojissa. Se on kaivanut esiin ikivanhan tunnelin, jota myöden muinaiset ksv-läisten esi-isät ryömivät lääkäritemppelin alle harjalle päästäkseen.

Pisara

Vanhan Mesopotamian lääkintätaito

Mesopotamiassa eli Kaksoisvirran maassa, nykyisen Irakin alueella, oli noin 4000-600 eKr vallassa useita eri kansoja toisensa jälkeen, mutta sosiaaliset, uskonnolliset ja elämäntapaan liittyvät perinteet muuttuivat hyvin hitaasti. Kulttuuri oli kehittynyttä ja maassa oli suuria kaupunkeja. Mesopotamiassa oli jo noin 3750 eKr vesijohto- ja viemärijärjestelmiä, vieläpä jatkuvalla vesihuuhtelulla toimivia käymälöitäkin.

Arno Forsius

Erikoislääkärikoulutuksen uudistamista koskevien ehdotusten jatkokäsittely

Opetusministeriön EU-erikoislääkärikoulutustyöryhmä jätti kesäkuussa 1996 muistionsa, jossa se toimeksiantonsa mukaisesti selvitti erikoislääkärikoulutuksen kehittämistarpeita. Koulutuksen sisällöllistä kehittämistä koskevien esitysten lisäksi työryhmä ehdotti erikoisalojen määrän karsimista 92:sta 46:een. Koulutuksen rakenteeksi ehdotettiin monille aloille yhteistä perustaa, jonka jälkeen koulutus jakautuisi syventäviin osa-alueisiin, jotka kukin muodostaisivat erikoisalan. Koulutuspituuksiksi ehdotettiin alasta riippuen 5, 6, 7 tai 8 vuotta. Lisäksi työryhmä teki lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevia ehdotuksia. Työryhmän ehdotuksia on selostettu tarkemmin Lääkärilehden numerossa 22-23/96 (s. 2277-2280).