76072 osumaa

Björn Eklund: Työaikalaki koituu eduksi lääkäreille

Lääkärikunta on kuluneena syksynä joutunut läpikäymään kaikkien aikojen työaikakiistan taistellessaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ajamaa vuorotyötä vastaan. Moni näkee ongelmien syynä marraskuussa voimaan tulleen työaikalain ja katsoo, että lääkärit olisi alun pitänyt pyrkiä jättämään koko lain ulkopuolelle. Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund korostaa kuitenkin, että työaikalaki on lääkäreiden kannalta myönteinen uudistus, joka luo hyvän pohjan ammattikunnan työsuojelun, työllisyyden ja edunvalvonnan kehitykselle.

Neuvottelutulos lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä HYKS ensimmäisenä sopuun työaikalain toteuttamisesta

Helsingin yliopistollinen keskussairaala toimi esikuvana muille sairaaloille ja sairaanhoitopiireille sopimalla työaikakiistansa ensimmäisenä. Paikallinen neuvottelutulos työaikalain soveltamisesta lääkäreihin syntyi HYKS:ssa 4.11.96. Samalla viikolla paikallisiin ratkaisuihin päästiin myös Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. 19.11. mennessä lääkärikuntaa tyydyttävät neuvottelutulokset oli saavutettu suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä ja muutkin paikallisia sopimuksia koskevat neuvottelut olivat loppusuoralla. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei ollut tehty päätöstä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mallin mukaisesta vuorotyöstä.

Hallituksen päätöksiä 14.11.96: Ehdollinen päätös hakukiellosta ja saarrosta

Useissa sairaanhoitopiireissä oli hallituksen kokoukseen mennessä sovittu lääkärien nykyisten työaikajärjestelyjen jatkamisesta voimassaolevan sopimuskauden loppuun saakka. Siltä varalta, että jossain sairaanhoitopiirissä, sairaalassa tai terveyskeskuksessa työnantaja yrittäisi siirtää lääkärit vuorotyöhön, hallitus teki ehdollisen päätöksen kyseisten lääkärinvirkojen julistamisesta hakukieltoon ja saartoon. Saarto tulisi tällaisessa tapauksessa koskemaan myös sitä työtä, joka nykyisin tehdään päivystystyönä, mutta jonka työnantaja pyrkii siirtämään perustyöajalla tehtäväksi.

Tuntoja kentältä

Syksyn 1996 piti olla järjestöllisesti rauhallinen. Virkaehtosopimus oli voimassa, työrauha vallitsi ja kollegakunta raatoi kuten ennenkin, Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Juha Kiehelä lähti virkavapaalle kansainvälisiin tehtäviin ja myös järjestöosastolla vallitsi rauha. Kunnes sitten KT:n yksipuoliset yleiskirjeet herättivät kentän sekä liiton toimiston rajulla tavalla. Kuluneen syksyn paikallisosastokierros on nyt päättymässä. Syyskokousten osanottajamäärät ovat olleet ennätysmäisen suuret, viimeksi tällaiset kollegajoukot ovat olleet liikkeellä lääkärilakon alla vuonna 1983. Syksyn kokouksiin on osallistunut yhteensä noin 3 000 lääkäriä. Lisäksi työpaikoilla on järjestetty ylimääräisiä meetingejä työaikalaista. Ajoittain tilanne on kuumentunut niin, että luottamusmiehillä on ollut täysi työ toppuutella kiihtynyttä lääkärikuntaa ylireagoimasta työnantajan toimenpiteisiin.

Kati Myllymäki

AIDS Afrikassa Syitä levinneisyyseroihin

Miltei kaksi kolmasosaa maailman AIDS-tapauksista on Saharan eteläpuolisen Afrikan väestössä. Siellä yleisin HIV-viruksen tartuntatapa on heteroseksi. Kaikkein pahiten AIDSista kärsivillä alueilla, kuten Viktoria-järven rannalla sijaitsevalla Rakain alueella, väestöstä jopa puolet saattaa olla HIV-positiivisia. On esitetty, että HI-viruksen tarttumistodennäköisyys yhdessä suojaamattomassa heteroseksuaalisessa yhdynnässä on mieheltä naiselle 1/300 ja naiselta miehelle vain 1/1 000. Vaikka kyseessä on laskennallinen arviointi eikä koetulos, herää kysymys, miten näin vaikeasti tarttuva virus voi levitä niin räjähdyksenomaisesti. Toisaalta Afrikan HIV-epidemiassa on suurta alueellista vaihtelua, ja paikoin ennustukset epidemian riistäytymisestä eivät olekaan toteutuneet. Mistä tämä johtuu?

Maaria Ylänkö

Tiedemiehen myytti ja todellisuus

Kun 1960-luvulla ranskalaisilta koululapsilta kysyttiin, kuka historian henkilö on eniten hyödyttänyt isänmaataan, peräti 48 prosenttia nimesi Louis Pasteurin. Vasta kolmannella sijalla oli Napoleon. Tämä on vain yksi esimerkki siitä erityisasemasta, joka Pasteurilla on maailman ja etenkin Ranskan tiedehistoriassa. Mutta kieltämättä Louis Pasteurin (1822-95) ura oli ainutlaatuinen ja hänen saavutuksensa luonnontieteiden parissa sellaiset, ettei hänen asemaansa New-tonin, Darwinin tai Einsteinin joukossa aseta kyseenalaiseksi edes Gerald L. Geisonin uusi, kriittinen elämäkerta.

Timo Hannu

Jalokivet parannuskeinoina

Kivillä, kivennäisillä ja metalleilla oli ammoisista ajoista jokapäiväisen elämän ohella käyttöä monien palvontamenojen yhteydessä. Varsinkin jalokiviin uskottiin kätkeytyvän taikavoimia, joita mm. parantajat ja lääkärit käyttivät hyväkseen. Jo alexandrialaisen lääketieteen aikana ajanlaskumme alussa tunnettiin eräs jalokiviä kuvaava kirjoitus ja samoihin aikoihin Dioskorides Pedanios kertoi kivien parantavista ominaisuuksista.

Arno Forsius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030