Kouluterveydenhuolto hoitoketjussa

Puberteetin aikaistuminen, nuorten pidentynyt itsenäistymisvaihe sekä yhteiskunnan muutokset ovat viime vuosikymmeninä muokanneet voimakkaasti kouluterveydenhuoltoa. Työn painopiste on siirtynyt psykosomaattisten sairauksien ja mielenterveydellisten ongelmien hoidon suuntaan. Koululääkärin vastaanotolle tulevan oppilaan ongelmat heijastelevat usein myös hänen perheensä vaikeuksia. Viime aikojen säästötoimet monissa kunnissa ovat supistaneet sekä ehkäisevää työtä että erikoissairaanhoidon käyttöä. Siksi koululaisten hoitoketjuun on saattanut tulla aukkoja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle yksilön elämään. Kuitenkin hyvällä hoitoketjulla voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä.

Juhani Laakso

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistamisesta kärhämä

Lääkkeiden tukkuhintojen tarkistus on aiheuttanut kärhämöintiä. Lääkkeiden hintalautakunta on saanut valmiiksi päätökset järjestyksessä jo toisesta lääkeryhmästä, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä. Lääketeollisuusliiton jäsenyritykset ovat erittäin tyytymättömiä lautakunnan toimintatapaan ja syyttävät lautakunnan päätösten perusteluja mielivaltaisiksi.

Suvi Sariola

A-klinikkasäätiö erottuu avoimuudellaan huumekeskustelussa

Suomalaista keskustelua huumeista on vuosia leimannut pelko väärän viestin lähettämisestä: jotta varmasti ei sanottaisi jotain, joka voidaan tulkita huumeiden puolustamiseksi, on varminta pidättäytyä muista kuin huumeet ja niiden käyttäjät jyrkästi tuomitsevista kannanotoista. Kysehän on kuitenkin laittomasta toiminnasta, huumausaineen käyttäjä on Suomen lain mukaan rikollinen.

Suvi Sariola

Reuna-alueet pelkäävät menettävänsä itsenäisyyttään sairaanhoitopiirejä yhdistettäessä

Miten käy reuna-alueilla sijaitsevien sairaanhoitoalueiden itsenäisyyden ja oman toiminnan kehittämisen, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit yhdistyvät joka neljännen suomalaisen käsittäväksi mammuttipiiriksi? Tulevatko pääkaupunkiseudun suurkunnat sanelemaan ratkaisut myös heidän alueellaan?

Tuomo Saarikko

Asiakasmaksut, asiakkuus ja yhdenvertaisuus

Valtion 1999 talousarvion käsittelyssä tehdään homeopaattista säätöä myös terveydenhuollon maksuihin. Sairaalan hoitojakson kotiutuspäivä tulee maksulliseksi, raskaammasta päiväkirurgisesta hoidosta peritään korkeampaa maksua, hammashuollon asiakasmaksuja korotetaan ja yksityislääkärin lähettämänä julkisella sektorilla tehdyistä laboratoriotutkimuksista peritään maksu.

Risto Ihalainen

Lääkäriliitolta uusi suositus: Terveydenhuollon johtaminen ja lääkärien virkanimikkeet

Lääkäriliiton hallitus on 19.11.98 hyväksynyt uuden terveydenhuollon johtamista ja lääkärien virkanimikkeitä koskevan suosituksen. Liitto katsoo, että sairaaloita ja terveyskeskuksia varten tulee luoda selkeät, asiantuntijuuteen pohjautuvat johtamisjärjestelmät, jotka edistävät palveluketjun tehokkuutta ja taloudellisuutta. Suosituksen tavoitteena on turvata potilaiden hyvä hoito sekä säilyttää terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus. Koska potilaiden hoito perustuu lääkärien tekemiin päätöksiin ja lääkärit ovat terveydenhuollon korkeimmin koulutettu asiantuntijaryhmä, tulee jokaisen toimintayksikön johtajana toimia lääkäri.

Marit Henriksson

Ilmo Louhimo vetämään eläkeläislääkärien tilaisuuksia

Lääkäritalon auditorio oli täpösen täynnä seniorilääkäreitä 16.11.98, kun dosentti Jorma Sipponen luennoi mini-invasiivisesta sydänkirurgiasta ja Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila kertoi lääkärien työllisyysnäkymistä ja koulutusasioista.

Pirkko Valtola Kunnallislääkärit ry:n puheenjohtajaksi

Kunnallislääkärit ry on vuosikokouksessaan 20.11.1998 yksimielisesti valinnut puheenjohtajakseen Pirkko Valtolan Mikkelistä kolme vuotta puheenjohtajana toimineen Hanna Salmenpohjan luovuttua tehtävästä.

Traumaperäisen stressihäiriön arvoitus Alkuperäisten oletusten ja myöhempien löydösten ristiriita

Äkillisestä järkytyselämyksestä eli traumaperäisestä stressihäiriöstä on julkaistu viime vuosina useita tutkimuksia, jotka korjaavat aiempia oletuksia. Yksiselitteistä kuvaa asiasta tosin ei vieläkään ole. Tuoreet tutkimukset osoittavat, ettei häiriö ole vaste stressiin, vaan pikemminkin poikkeuksellinen biologisten järjestelmien herkistyminen silloin, kun henkilöllä on haavoittuvuustekijöitä, jotka aiheuttavat ja vahvistavat stressihäiriön kehitystä. Kiistanalainen diagnoosi olisikin muotoiltava uudelleen. Traumaperäisen stressihäiriön käsite on kuitenkin luonut linjan stressin ja trauman vaikutusten tutkimiselle. Sillä on myös ollut sosiaalinen ja poliittinenkin vaikutus, joka on edistänyt paljon uhrien oikeuksien ja tarpeiden tunnustamista leimautumisen, väärinymmärryksen ja laiminlyönnin sijasta.

Matti Viukari

Kysymys Irma Pahlmanille ja Eero Vuoriselle

Luin suurella mielenkiinnolla Irma Pahlmanin ja Eero Vuorisen pääkirjoituksen Kuolevan potilaan oikeuksia kunnioitettava (SLL 30/98). Erittäin hyvä ja tarpeellinen kirjoitus, mutta eräs kohta siinä jäi askarruttamaan. Kirjoituksessa todettiin: Mikäli hoitotahto on vuosia vanha, eikä asiakirjassa ole nimikirjoituksen ja päiväyksen muodossa merkintöjä asiakirjan voimassaolon jatkuvuudesta, on lääkärin vaikea vakuuttua sen pätevyydestä.

Jane Tuovinen