Lääketieteen tutkimus mukana huippuyksikkö-rahoituksessa

Biotieteiden, myös lääketieteen tutkimus oli edelleen vahvasti edustettuna, kun Helsingin yliopisto nimesi uudet tutkimuksen huippuyksikkönsä. Viidestä valitusta ryhmästä kolmen ohjelmaan sisältyy myös lääketieteellistä tutkimusta.

Konrad ReijoWaaran palkinto Kauko Kouvalaiselle

Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon lastentautiopin emeritusprofessori Kauko Kouvalaiselle. Palkinto myönnetään ansiokkaasta urasta käytännön lääkärin työssä. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Kauko Kouvalainen on sekä ammattiaan harjoittavana lastenlääkärinä että uusien lääkärien kouluttajana kiinnittänyt erityistä huomiota kliiniseen osaamiseen. Hän on kysytty luennoitsija ja ahkera kirjoittaja, ja hän on toiminut aktiivisesti sekä lääketieteellisissä että kansalaisjärjestöissä.

Sairaanhoitajille eettiset ohjeet

Suomen Sairaanhoitajaliitto julkisti lokakuun alussa sairaanhoitajien eettisen ohjeiston, jonka tarkoitus on tukea sairaanhoitajien (terveydenhoitajien, kätilöiden jne.) eettistä päätöksentekoa heidän päivittäisessä työssään. Ohjeiston syntymisen taustalla oli huoli siitä, että hoitotyön eettiset tavoitteet eivät tämän päivän terveydenhuollossa toteudu toivotulla tavalla. Tähän johtaneita seikkoja puolestaan ovat olleet mm. resurssien leikkaaminen sekä eri puolilta kasvaneet odotukset. Sairaanhoitajaliiton jäsenistön yhteydenotot olivat eräänä kimmokkeena ohjeistolle.

Pekka Louhiala

Kuolleisuuden erot ja muutokset Suomessa ja naapurimaissa

Vertailukelpoisten tautiluokitusten käyttö vakiintui kaikissa Pohjoismaissa heti sodan jälkeen. Palvelujen taso ja saatavuus ovat suunnilleen samalla tasolla kaikissa näissä maissa. Ainoastaan Suomi on joutunut kuromaan umpeen sodan aiheuttamaa välimatkaa. Tämä näkyy myös kuolleisuustilastojen kehityksessä. Suomessa on onnistuneesti hoidettu eri sairauksista johtuvan kuolleisuuden väheneminen niin, että olemme lähes saavuttaneet muiden Pohjoismaiden tason. Vain miesten itsemurha- ja tapaturmainen kuolleisuus ovat aivan omaa luokkaansa ja jättävät meidät selvästi jälkeen muiden Pohjoismaiden kokonaiskuolleisuusluvuista.

Sakari A. Härö

p Virusepidemiologinen tilanne viikoilla 38-42/1996

Enterovirusinfektioita on syys-lokakuussa löytynyt erittäin runsaasti. Valtaosa näistä löydöksistä on ECHO30-virusta, joka on viljelty ja tyypitetty ainakin 40 tapauksessa joko ulosteesta, selkäydinnesteestä tai nielusta. Osa tyypittämättömistä enteroviruksistakin lienee tätä samaa tyyppiä. Ikäjakauma painottuu 80-luvulla syntyneisiin. Tapauksia on rypäinä usealta paikkakunnalta, mm. Salosta, Vaasasta sekä pääkaupunkiseudulta. Useimmilla potilailla on meningiitin tai meningoenkefaliitin oireet, jotka ovat johtaneet sairaalahoitoon. Toipuminen on yleensä sujunut hyvin.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Hinkuyskälöydöksiä on elo-syyskuussa tehty kesäkuukausia runsaammin. Löydöksiä on ilmoitettu etenkin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä sekä Varsinais-Suomesta, jossa tilanne kuitenkin näyttää alkusyksyn huipun jälkeen asettuvan. Vaasan seudulta ainakin laboratorioilmoitukset ovat selvästi vähentyneet.

Tuija Leino

Kaksi hepatiitti A -epidemiaa

Lokakuussa on Jyväskylässä ja Helsingin seudulla todettu hepatiitti A -tartuntojen ryväs, joissa molemmissa näyttää olevan kyse pienestä epidemiasta. Jyväskylässä tartuntoja on erään koulun oppilaissa ja henkilökunnassa, Helsingin seudulla puolestaan erään ison yrityksen henkilökunnassa.

Matti Jahkola

Terveyskartat ohjaavat hallintoa - Turun kokemuksia

Kuntien välisiä vertailuja tehdään hyvälaatuisin, vertailukelpoisin mittarein liian vähän. Mutta myös asutuskeskuksissa vertailuja eri alueiden välillä on tehty liian vähän, koska niiden tekeminen on osoittautunut työlääksi, vaikka sen avulla saataisiin kultaakin kallimpaa tietoa.

Ilmo Parvinen

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 3. Integroidut palvelujärjestelmät ehkäisevän terveydenhuollon vahvistajina?

Säännellyn hoidon laajentuminen mahdollistaa aiempaa perusterveydenhuolto-keskeisemmän ja ehkäisylähtöisemmän ajattelutavan ja terveyspalvelujärjestelmän kehittymisen Yhdysvaltoihin. Säännellyn hoidon markkinoiden kypsyminen pakottaa palveluja tarjoavat organisaatiot yhteisölähtöiseen toimintojen suunnitteluun. Tämä puolestaan avaa mahdollisuuksia ehkäisevän terveydenhuollon edustukselle näiden organisaatioiden strategisessa johdossa. Vertikaalisten, tietylle väestönosalle kokonaisvaltaisesti terveyspalvelut tarjoavien palveluketjujen kehittyminen puolestaan lisää palvelujen tuottajien julkista tilivelvollisuutta toiminnan kliinisistä ja taloudellisista tuloksista. Näitä tuloksia tullaan tarkastelemaan aiempaa väestölähtöisemmin, jolloin ehkäisevän terveydenhuollon asema vahvistuu sitäkin kautta toiminnan kaikilla sektoreilla.

Kimmo Räsänen

SF-36-terveyskysely koetun terveyden ja toimintakyvyn mittarina

Erilaisia terveyden ulottuvuuksia mittaavia kyselyjä on kehitelty viime vuosikymmeninä useita. SF-36-kyselyssä mitataan fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä, fyysistä ja tunneperäistä roolia, kipuja ja särkyjä, yleistä terveydentilaan sekä vireyttä ja mielenterveyttä 36 kysymyksellä. Helsingin Laajasalossa tehdyssä tutkimuksessa se soveltui hyvin aikuisväestön terveydentilan mittaamiseen ja antoi varsin seikkaperäistä tietoa mm. terveydenhuollon resurssien jaon ja tuloksellisuuden seurannan pohjaksi.

Erik Hagman