Neuvottelut KT:n kanssa 24.10.96 eivät johtaneet tulokseen: Lääkäriliitto ilmoitti sopivansa työaikakiistasta sairaanhoitopiirien kanssa

Lääkäriliitto on koko syksyn ajan pyrkinyt neuvottelemaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa lääkärien työaika- ja palkkausjärjestelmän uudistamisesta 23.11.96 voimaan tulevan työaikalain edellyttämällä tavalla. Liitto on torjunut KT:n esittämän vuorotyömallin ja korostanut, ettei työaikauudistus saa heikentää lääkärien ansiotasoa. Kuntatyönantaja on kuitenkin kieltäytynyt keskustelemasta palkkauskysymyksistä vedoten voimassaolevaan sopimukseen. Tämän vuoksi liitto esitti 18.10. Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, että koska lääkärien työaika- ja palkkarakenneuudistuksesta ei ole mahdollista päästä yksimielisyyteen työaikalain voimaantuloon mennessä, tulee nykyisiä työaikajärjestelyjä ja niihin liittyviä korvauksia noudattaa nykyisen, tammikuun 1998 lopussa päättyvän sopimuskauden loppuun asti.

Pääluottamusmiehet koolla 30.10.: Valtaosa sairaanhoitopiireistä halukas paikallisiin sopimuksiin

Neuvotteluissa työaikalain soveltamisesta lääkäreihin ei Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ole saavutettu yksimielisyyttä, joten Lääkäriliitto oli kutsunut sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet Lääkäriliittoon 30.10. valmistautumaan paikallisiin neuvotteluihin. Luottamusmiesten käymissä alustavissa neuvotteluissa oli ilmennyt, että useimmissa sairaanhoitopiireissä työnantajat olivat ilmaisseet olevansa valmiit jatkamaan lääkärien nykyisiä työaikajärjestelyjä ja turvaamaan näin sairaaloiden toiminnan

Malli lääkärien työaikajärjestelyjä koskevaksi sopimukseksi

Lääkärien palvelussuhteen ehdot on lääkärisopimuksessa määritelty kattavasti. Muutoksia virkaehtosopimukseen ei tehdä. Työaikalaki ei edellytä muutosta lääkärien nykyiseen työaikajärjestelmään. Päätöstä jaksotyöaikajärjestelmään siirtymisestä ei ole tarpeen tehdä. Lääkärien perustyöaikaa ja päivystystä koskevat järjestelyt ja niitä koskeva korvausjärjestelmä säilytetään muuttumattomina.

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1995-96

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2 107, joista eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja oli 146. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1996 alussa noin 3 300 lääkäriä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit mukaan lukien.

Lääkintäoikeuden 11. maailmankongressi

World Association for Medical Law järjesti maailmankongressinsa tällä kertaa Etelä-Afrikassa. Kongressi kattoi terveydenhuollon lainsäädännön ja etiikan keskeiset kysymykset; aiheet ulottuivat elämän alkuun liittyvistä aborteista ja keinohedelmöityksestä sen loppuun, kuolemaan ja eutanasiaan. Neljän vuoden kuluttua kongressi saattaisi olla mahdollista järjestää Helsingissä.

Terhi Hermanson, Paula Kokkonen

Eric Achrelius, Turun akatemian ensimmäinen lääketieteen professori

Turun akatemia perustettiin vuonna 1640. Siihen tuli neljä tiedekuntaa, teologinen, oikeusopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen. Lääketieteen ainoaksi professoriksi nimitettiin ruotsalainen Olaus Regelius, joka oli opiskellut aluksi Upsalassa ja sen jälkeen Alankomaiden Leidenissa. Hän ei kuitenkaan ottanut virkaa vastaan.

Arno Forsius

Agnostinen tietotekniikka

Tietotekniikan parissa uskotaan moneen erilaiseen oppiin. Agnostikot eivät elämöi, he nauttivat epäluulostaan kaikessa hiljaisuudessa.

Erkki Karjalainen

Tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito - kriittinen tarkastelu

Mielisairaslaki rajaa tahdosta riippumatonta hoitoa ja asettaa sen toteutumiselle ehtoja. Laki on tiukka. Lainsäätäjä on siirtänyt lain painopisteen enemmän suojaamaan yksilöä väärältä vapauden riistolta kuin huolehtimaan hänen tarpeenmukaisen hoidon toteuttamisestaan. Näin on sairaansijat saatu alas, mutta myös luotu tilanne, jossa tahdosta riippumaton hoito ei usein toteudu silloinkaan, kun yksilön henkinen terveydentila sitä vaatisi, kirjoittaaa Seppo Utria.

Seppo Utria

Miten saada kokoukset ja neuvottelut toimiviksi?

Lääkärintyössä erilaiset kokoukset ja neuvottelut ovat kiistatta potilastyöstä ja muusta yksikön perustehtävästä poissa olevaa aikaa. Erään selvityksen mukaan OYS:n psykiatrian klinikan lääkärien työaikaa kuluu erilaisissa hallinnon, hoitotyöryhmien kokouksissa ja hoidonsuunnittelupalavereissa seuraavasti: apulaislääkäreillä keskimäärin 29 % työajasta (vaihteluväli 20-60 %), erikoislääkäreillä 27 % (10-40 %) ja ylilääkäreillä 33 % (20-50 %). On toki muistettava, että psykiatriassa neuvottelut ovat keskeinen osa hoitoa, ja noista ajoista yli puolet käytetäänkin potilas- ja omaisneuvotteluihin. Myös toimenpidekeskeisessä ja kahdenkeskistä potilas-lääkärisuhdetta korostavassa somaattisen lääketieteen lääkärintyössä erilaiset neuvottelut ovat keskeinen osa hallintoa, hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä yhteistyösuhteiden hoitamista. Jokainen työntekijä, etenkin hallinnollisessa asemassa oleva, joutuu silti aika ajoin pohtimaan, onko kokouksia liikaa, sopivasti vai liian vähän, kuinka järkevästi ne toimivat ja ehkä ennen kaikkea, onko oma toimintatapa kokoukseen tai neuvotteluun osanottajana paras mahdollinen - kuluuhan kokouksiin paljon aikaa ja rahaakin.

Matti Isohanni

Fungerande sammanträden

På sjukvårdsinrättningar upptar möten och sammanträden av olika slag en del av den tid som läkarna kunde ägna patienterna och andra primära vårduppgifter. En utredning vid universitetssjukhuset i Uleåborg visar hur stor andel av arbetstiden som läkarna vid psykiatriska kliniken ägnar åt sammanträden och konferenser med anknytning till antingen adminstrativa frågor, vårdarbets-grupper eller planering av vården. Assistentläkarna använder i genomsnitt 29 procent (variationsbredd 20-60 procent), specialistläkarna 27 procent (10-40) och överläkarna i medeltal 33 procent (20-50). Inom psykiatrin är överläggningar dock en viktig del av vården och över hälften av de angivna tiderna utnyttjas för diskussioner med patienterna eller deras anhöriga. Också inom den somatiska medicinen är möten och rådplägningar betydelsefulla i anslutning till administration, vårdplanering och behandling.