76072 osumaa

Elintestamentin tekeminen helpottuu

Viisi kansanterveysjärjestöä on aloittanut kampanjan, jolla pyritään saamaan yhä useampi tekemään elintestamentti. Sen on jo tehnyt noin 13 % kansalaisista, mutta lisää tarvitaan. Elintestamenttikortin saa nyt apteekeista, terveyskeskuksista ja työterveysasemilta. Se on pankkikortin kokoinen ja allekirjoitettuna juridisesti pätevä, eikä edellytä omaisten suostumusta elinten luovutukseen kuoleman jälkeen. Testamentin tehtyään henkilöa kehotetaan kertomaan asiasta lähipiirilleen, että tarvittaessa osataan toimia oikein. Siirrettävien elinten luovuttaja on aivokuollut henkilö. Valtaosa siirteistä saadaan aivoverenvuotoon kuolleilta tai liikenneonnettomuudessa menehtyneiltä.

Oulun Diakonissalaitos täyttää 100 vuotta

Martti Lutherin päivänä, 10.11. Oulun Diakonissalaitos viettää 100-vuotisjuhliaan. Tämä pienestä puutalosta kokonaisen korttelin suuruiseksi kasvanut sairaanhoidon ja myöhemmin myös kuntoutuksen keskus on säilyttänyt asemansa pohjoisen Suomen edelläkävijänä monella lääketieteen erikoisalalla. Laitos perustettiin kouluttamaan sairaanhoitajia Pohjois-Suomen seurakuntien tarpeisiin. Ensimmäiseltä kurssilta valmistui kolme diakonitarta, jotka olivat saaneet käytännön koulutuksensa laitoksen omassa 5-paikkaisessa sairaalassa. Diakonittaret, myöhemmin diakonissat, velvoitettiin toimimaan valmistumisensa jälkeen seurakunnan paveluksessa kiertävinä sairaanhoitajina.

Insuliinin keksimisestä 75 vuotta

Yksi lääketieteen vaikuttavimmista keksinnöistä, insuliini, täytti kesällä 75 vuotta. Sen keksijöinä pidetään kanadalaisia tutkijoita Frederick Bantingia ja Charles Bestiä. Vuonna 1921 he antoivat koiran haimasta eristettyä insuliinia koiralle, jolle oli aiheutettu diabetes poistamalla haima, ja saivat sen verensokeriarvot laskemaan normaalitasolle. Tammikuussa 1922 annettiin ensimmäinen insuliinipistos ihmiselle, 14-vuotiaalle kanadalaispojalle. Vuonna 1923 insuliinin keksijöille myönnettiin Nobelin palkinto - tosin palkinnon saivat Frederick Banting ja tutkimuslaitoksen johtaja professori J. J. R. McLeod, jonka osuuden sanotaan jääneen nimen keksimiseen uudelle aineelle.

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 2. Säännelty hoito ja sen vaikutukset terveyspalvelujärjestelmään

Säännellyn hoidon leviäminen on ollut Yhdysvalloissa nopeaa muutaman viime vuoden aikana ja vuoteen 2 000 mennessä ennustetaan yli 2/3:n vakuutetuista amerikkalaisista kuuluvan sen piiriin. Palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen on nyt koordinoidumpaa ja lääkärin rooli on muuttunut aiemmasta potilaan asianajosta käytettävissä olevien resurssien allokointiin. Säännellyn hoidon organisaatiot toimivat liike-elämän lainalaisuuksien mukaan ja kustannusten alentaminen on niiden eräänä keskeisenä tavoitteena. Tämä ei kuitenkaan tapahdu laadun kustannuksella, koska laadunvarmennusohjelmien sisäänajo järjestelmiin on täydessä käynnissä. Sairaalapalvelujen käyttö ja tarve ovat laskusuunnassa. Ennustettua kehitystä tarkastellaan noin 5 miljoonan ihmisen väestöpohjan omaavalla suur-Philadelphian alueella.

Kimmo Räsänen

Potilaiden kokemuksia tiedonsaannin, kohtelun ja osallistumisen toteutumisesta terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista annettiin vuonna 1993. Potilaiden kokemuksia tiedonsaannista ja kohtelusta on selvitetty jo aiemmin, mutta tutkimuksia mielenterveyden häiriöiden yhteydestä potilaiden kokemuksiin lääkärin vastaanotosta ei ole tehty. 200 turkulaiselle terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneelle potilaalle tehtiin puhelinhaastattelu näiden kysymysten selvittämiseksi. Suurin osa tutkituista oli tyytyväisiä, mutta joka neljännen mielestä tiedonsaannissa vastaanoton yhteydessä oli ollut joitakin puutteita. Haastatellut, joilla oli mielenterveyden häiriö, olivat muita yleisemmin tyytymättömiä tiedonsaannin riittävyyteen ja mahdollisuuteensa osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Britta Sohlman, Matti Joukamaa, Ville Lehtinen

Uudenvuoden ilotulitevammat Pohjois-Suomessa

Viime vuosina on uudenvuoden ilotulituksissa räjäytelty entistä enemmän erilaisia paukkuja. Samaan aikaan on myös ilotulitteiden aiheuttamien vammojen määrä kasvanut huomattavasti. Tämä havahdutti viranomaiset tiukentamaan ilotuliteasetusta vuoden 1995 syksyllä, mutta ainakaan viime vuodenvaihteessa tiukennukset eivät ehtineet vähentää ilotulitevammojen määrää.

Timo Raatikainen, Outi Kaarela, Timo Waris, Harri Teerikangas, Willy Serlo

Lääkealan erityispätevyys hyväksytty

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 11.6.96 uuden lääkealan erityispätevyyden. Suomen Lääketeollisuuden Lääkärit ry:n aloitteesta syntynyt erityispätevyys tarjoaa nyt lääketeollisuuden, lääkehuollon ja lääkevalvonnan aloilla työskenteleville kollegoille yhdenmukaisen koulutusohjelman. Tosin esimerkiksi lääketeollisuudessa työskentelevien lääkäreiden työtehtävien kirjo on niin monipuolinen, että erityispätevyysvaatimuksissa on jouduttu varautumaan huomattavaan joustavuuteen koulutusohjelman rakenteen osalta.

Ari Ahola, Kari S. Lankinen

Hallituksen päätöksiä 17.10.1996: Luottamuslääkäriverkosto käynnistymässä

Lääkäriliitossa muutama vuosi sitten valmisteltu suunnitelma lääkärien omasta terveydenhuoltojärjestelmästä on viimeinkin toteutumassa ensi vuonna. Tarkoitus on helpottaa lääkärien hoitoon hakeutumista luomalla kokeneista lääkäreistä koostuva luottamuslääkäriverkosto. Luottamuslääkärien tehtävänä olisi antaa tukea ja neuvoja kollegoilleen sekä tarvittaessa toimia tutkimusten ja hoidon käynnistäjänä. Liiton tavoitteena on luoda joustava järjestelmä, jossa otetaan huomioon lääkärien työhön, työkykyisyyteen ja tietosuojaan liittyvät erityiskysymykset.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030