76072 osumaa

Kuka maksaa hoidon?

Espanjassa asuva Suomen kansalainen, mutta Suomessa vailla vakinaista asuntoa ja kotipaikkaa oleva 76-vuotias eläkeläinen, viettää Espanjassa 9 kk vuodesta ja asuu kesäisin Suomessa 3 kk tyttärensä luona. Heinäkuussa tyttärensä luona ollessaan hän saa epilepsiakohtauksen, jonka aiheuttajaksi todetaan aivojen otsalohkossa sijaitseva meningeooma. Aloitetulla antikonvulsiivisella lääkityksellä kohtaukset jäävät pois, mutta meningeooman leikkausta suunnitellaan. Tehdäänkö se täällä Suomessa vai kotipaikkakunnan neurokirurgisessa yksikössä Espanjassa? Kasvainhan on hyvänlaatuinen ja ollut potilaalla varmaan hyvin pitkään. Kun ainoa oire on yksi epilepsiakohtaus, eikä kasvain aiheuta muuta välitöntä haittaa, ei leikkaus ole mitenkään kiireellinen. Toisaalta potilaan iän ja yleiskunnon huomioiden leikkauksen jälkihoidosta tulee varmaan melko pitkä, joten kaiken kaikkiaan kysymys on varsin hintavasta hoidosta.

Ilkka Kauppinen

Kenen piikkiin?

Kenen kuuluu maksaa työstä poissaolo, kysyvät yhä useammin työnantajat harmistuneina saatuaan Kelalta kielteisen vastauksen hakemuksiinsa sv-päivärahakorvauksista. Vastausten perusteluissa todetaan varsin usein lakonisesti, ettei kyseistä henkilöä voida sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla pitää työkyvyttömänä entiseen tai sitä läheisesti vastaavaan työhön. Kuitenkin lääkäri on kirjoittanut potilaalleen, työntekijälle, asianmukaisen todistuksen, johon luottaen tämä on jäänyt pois työstään. Työnantaja on yhtä luottavaisesti täyttänyt oman osuutensa. Ja sitten tämä vastaus.

Erkki Eskelinen

Ponnekaasusta

Lääkärinkö pitäisi kantaa huolta potilaansa astmalääkkeen ponnekaasun haittavaikutuksista taivaalla? Entä se potilaan "yläkerta"? Freoni on fluorimetaania ja eräs fluorietaani, halotaani, tunnetaan tehokkaana anesteettina. Lisäksi se on yleinen, neurotoksi- nen (!) teollisuuskemikaali sekä otsonikerrosta tuhoavia CFH-yhdisteitä tämäkin. Ja harhaoppinen epäilyni: Ponnekaasu taitaa sittenkin olla haitallista myös ihmiselle? Varsinkin "puolustuskyvyttömille". Inhaloituna siis! Vasta vuosien kuluttua?

Paavo Huupponen, Astma

Uskomuslääkinnän uusi opas

Uskomuslääkintä korvaa hyvin vaihtoehtolääkintä-termin, koska potilaat eivät suhtaudu asioihin joko-tai-hengessä rajoja vetäen. Kaikki apua lupaavat terapiat kelpaavat. Myös uskomuslääkinnän sisäinen rajanveto on epämääräistä. Valittujen Palojen tuore terveyskirja edustaa virallisen lääkinnän ulkopuolisia näkemyksiä. Tästä kertoo jo sen yksisivuinen lähdekirjallisuusluettelo, jossa on pelkästään uskomuslääkinnän kirjoja. Kirja ei silti suoranaisesti hyljeksi lääketiedettäkään, vaan tarjoilee sen tietoja tarkoituksiinsa sopivasti.

Veijo Saano

Terapeuttista luettavaa keski-ikäisille

Mikä tekee hurmaavista nuorista naisista täydellisyyteen pyrkiviä frigidejä hermokimppuja? Entä mikä saa iloiset nuoret miehet muuttumaan kiireen näivertämiksi pönäköiksi otuksiksi. Elämän vimmainen suorittaminen ja iän mukana tuleva voimien ja motivaation väheneminen johtavat tilaan, jonka Eeva Nikoskelainen on esikoisromaanissaan nimennyt Hytösen oireyhtymäksi. Sen esiintyvyys keski-iässä on ilmeisen suuri ja siitä on syytä kirjoittaa.

Ken Malanin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030