76072 osumaa

Vuoden lääkemainos valittu

Vuoden lääkemainos julkistettiin Farmasian Päivien avajaisissa. Vuoden lääkemainos on Lääketeollisuusliiton tunnustus hyvästä lääkemainonnasta. Palkinnon sai Sterling Health Oy:n Panadol-kampanja, joka on toteutettu yh-teistyössä mainostoimisto Ogilvy & Matherin kanssa. Raati piti kampanjaa mm. sympaattisena, linjakkaana ja selkeänä sekä lääkemainonnan erityisvaatimukset huo-mioon ottavana hyvänä toteutuksena. Lisäksi sen todettiin eroavan lääkemainonnan valtavirrasta hy-vällä tavalla.

Korvattavien ravinto- valmisteiden valikoima laajenee

Synnynnäisistä aineenvaihduntahäiriöistä ja vaikeista imeytymishäiriöistä kärsivät ovat saaneet käyttöönsä uusia 75- ja 50-prosenttisesti korvattavia ravintovalmisteita marraskuun alusta lähtien. Sairausvakuutus korvaa kliinisiä ravintoaineita niiden ryhmittelystä riippuen siten, että korvaus on 75 prosenttia 25 markkaa ylittävistä kustannuksista ostokertaa kohti tai 50 prosenttia 50 markkaa ylittävästä osasta. Uusista valmisteista ei aiheudu sairausvakuutukselle lisäkustannuksia, koska ne tulevat olemaan vaihtoehto vastaavan hintaisille jo korvattaviksi hyväksytyille valmisteille.

Pyöräkypärää kannattaa käyttää

Suomessa loukkaantuu jopa 30 000 pyöräilijää vuosittain. Virallisissa tilastoissa nämä onnettomuudet eivät juurikaan näy, sillä valtaosa pyöräilyonnettomuuksista ei tule poliisin tietoon. Vain 20 % pyöräilijöistä käyttää suojakypärää. Liikenneturvan selvityksen mukaan kypärä suojasi kolmea neljäsosaa onnettomuuteen joutunutta pyöräilijää vakavalta päävammalta. Näistä onnettomuuksista valtaosa (72 %) oli kumoonajoja, jotka johtuivat useimmiten tien pinnan epätasaisuudesta tai liukkaudesta, tai pyöräilijän tekemästä nopeasta väistöliikkeestä. Loput olivat yhteentörmäyksiä tai peräänajoja muiden tielläliikkujien kanssa. Tässä tutkimuksessa yli puolet onnettomuusajokeista oli monivaihteisia maastopyöriä, ja kaksi kolmasosaa onnettomuuteen joutuneista pyöräilijöistä miehiä. Onnettomuus sattui yleensä lähellä kotia ajettaessa lyhyitä matkoja. Aikuisille sattui onnettomuuksia tyypillisimmillään työmatkalla ja nuorille ja lapsille vapaa-aikana.

Voimajohtojen lähellä asuminen ei vaikuttanut aikuisten syöpälukuihin

Voimajohtojen lähiympäristössä asuneiden aikuisten syövän yleisyys ei poikkea keskimääräisestä. Helsingin yliopiston ja Suomen Syöpärekisterin tutkimuksessa selvitettiin yli 20 syöpälajin ilmaantumista kaikkien vuosina 1970-89 puolen kilometrin säteellä voimajohdoista asuneilla 385 000 suomalaisella. Heillä todettiin yhteensä 8 415 syöpää, kun samansuuruisessa keskimääräisväestöotoksessa odotusarvo olisi ollut 8 613.

Tarttuva vartalo- ja hiussilsa levinnyt painipiireihin

Suomessa aiemmin lähinnä vain hajatapauksina tavattu silsasienilaji Trichophyton tonsurans eli ehdotetulta suomalaiselta nimeltään pälvisilsakas on alkanut levitä painiurheilun harrastajien ja näiden perheenjäsenten keskuudessa maan länsiosissa. Tämä silsalaji on ennestään Suomessa esiintyviä sukulaisiaan tarttuvampi. Se aiheuttaa tyypillisesti vartalon ja hiuspohjan silsaa, ei niinkään nivus-, kynsi- tai jalkaoireita. Epidemiaa pyritään saamaan kuriin erityisesti painijoille suunnatulla tiedotuksella.

Pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden uudet kansainväliset hoitosuositukset

Vuoden 1995 lopulla julkaistiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa konsensuslausumat pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden (COPD) hoidosta. Suositusten tavoitteena on edistää tämän keuhkokudosta tuhoavan yleisen sairauden tunnistamista ja sitä sairastavien pääsyä asianmukaiseen hoitoon. COPD on nykyään teollisuusmaiden merkittävin keuhkosairaus. Esiintyvyydeltään se on vähintään yhtä yleinen kuin astma, mutta hoitopäiviä ja kuolleisuutta tauti aiheuttaa enemmän kuin astma. Julkaistuja suosituksia voidaan käyttää perustana myös meillä toivottavasti käynnistettävässä COPD:n kansallisen hoito- ja tutkimusohjelman suunnittelussa.

Timo Keistinen, Kari Kk Venho

Toimiiko psykiatrinen avohoito?

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Niiden taustalla ovat olleet yleismaailmallinen muutossuuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. Taloudellisista tekijöistä on ollut merkittävin 1990-luvun alussa todettu käänne: jatkuvan kasvun aika on sosiaali- ja terveydenhuollossa ohi. Kulujen kasvu on ollut kaikissa läntisissä teollisuusmaissa suurempaa kuin tulojen kasvu.

Jyrki Korkeila, Ville Lehtinen, Timo Tuori

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030