Terveydenhuollon tieteellistä perustaa etsimässä

EBM eli evidence based medicine - suomalaisittain näyttöön perustuva lääketiede on muotikäsite, joka on lyönyt itsensä läpi kansainvälisessä terveydenhuoltokeskustelussa. Käsitteellä viitataan siihen, että hoitopäätösten, mutta myös laajemmin koko terveydenhuollon toiminnan pitäisi olla tieteellisesti perusteltavissa. Lääketieteessä vaatimus ei ole uusi, pikemminkin se heijastelee perinteistä mutta valitettavan virheellistä käsitystä lääketieteellisten hoitokäytäntöjen tieteellisestä perustasta.

Ilmo Keskimäki

Eko-Kakosyndrooma

Eräiden kollegojen toivomuksesta (Jiäskeläenen, Viätäenen, Laetila 1993) olen nyt vihdoin tiivistänyt Eko-Kako-oireyhtymän Therapica Fennican oheen liitettäväksi. Aiemmassa kirjoituksessani (SLL 22-23/93) olen käsitellyt aihetta lähinnä maallikon silmin, hoitokeinoihin puuttumatta. Yllätyksekseni kyseistä sairautta potevia on luulemaani enemmän, ja on perusteltu syy kantaa huolta vielä terveen miesväestön maltista ja psyykkisestä hyvinvoinnista heidän holhotessaan sairauden runtelemia naisomaisiaan...

Alkukantainen lääkintätaito

Alkukantaisesta, primitiivisestä, lääkintätaidosta ei ole olemassa historiallisia todisteita varhaisemmilta ajoilta. Sen sijaan historiallisena aikana esiintyneitä primitiivisiä kulttuureja on voitu tutkia. Varhaisista kulttuureista on voitu tehdä päätelmiä arkeologisten löydösten, kalliopiirrosten sekä perinteenä siirtyneiden tarinoiden perusteella. Kaikesta päätellen eri primitiivisten kulttuurien käsitykset sairauksista ja niiden parantamisesta ovat olleet hyvin samantapaisia.

Arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta

Kuluneena syksynä työaikalain soveltamiseen liittyvissä kiistoissa ammattikunnan yhtenäisyys ja yksimielisyys on ollut ilahduttavaa. Työnantajapuolen yksipuolisia ja epätarkoituksenmukaisia ohjeita olisikin ollut vaikea torjua pelkästään yksittäisten luottamusmiesten voimin tai liiton kirjelmöinnillä. Lääkärikokouksissa ilmaistu yksimielisyys ja tuki omalle luottamusmiehelle ja liiton päätöksille osoitti sen, että kriisitilanteessa tästä lukuisten erikoisalojen ja individualistien joukosta löytyy myös todella päättäväinen yksituumaisuus.

Kati Myllymäki

Värdig anda och gott kamratskap

Under höstens tvister om arbetstidslagens tillämpning har läkarkårens enighet och samförstånd varit glädjande. Enbart med hjälp av enstaka förtroendemän eller skrivelser från Läkarförbundet hade det i själva verket varit svårt att värja sig mot arbetsgivarsidans ensidiga och oändamålsenliga direktiv. Under sammankomsterna på arbetsplatserna stödde de församlade läkarna enhälligt både sina förtroendemän och förbundets linje. Det visar att också denna skara av individualister från olika specialiteter i en krissituation kan visa handlingskraft och nå samförstånd.

Rinnakkaislääke - lääkekaupan uusin kummajainen

Lääkkeiden hinnat vaihtelevat tunnetusti Euroopan eri maissa. Maina, joissa lääkkeiden hinnat ovat alhaiset, mainitaan useimmiten Kreikka, Espanja ja Portugali. Euroopasta löytyy tuskin ainuttakaan maata, jossa lääkkeiden hinnat määräytyvät vapaan hintakilpailun pohjalta. Maakohtainen hinta määräytyy maan yleisen hintatason mukaan, ja siihen vaikuttaa valuuttapolitiikka ja ennen kaikkea eri maissa viranomaispäätöksin harjoitettu lääkkeiden hintasäännöstely.

Taito Pekkarinen

Mikrobien superantigeenit - dermatologisia näkökohtia

Superantigeenit ovat ryhmä mikrobiperäisiä proteiineja tai mikrobien toksiineja, jotka aiheuttavat voimakkaan tulehdusvaikutuksen kudoksessa. Ihotaudeissa superantigeeneilla on selkeä merkitys mm. atooppisen ekseeman ja psoriaasin aktivoitumisessa ja pahenemisessa, mutta myös harvinaisemmissa taudeissa, kuten stafylokokin aiheuttamissa toksinen sokki ja scalded skin -syndroomissa sekä Kawasakin taudissa.

Jaana Panelius, Jorma Keski-Oja

Lääkepitoisuusmääritykset epilepsian hoidon seurannassa

Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset ovat hyödyllisiä erityisesti ongelmatilanteissa, lääkeannosten muutoksia suunniteltaessa ja silloin, kun potilas joutuu käyttämään useita lääkkeitä. Joskus niistä on apua myös potilaan hoitomyöntyvyyttä arvioitaessa. Pitoisuusmääritysten tulkintaongelmat ja viitealueiden suhteellisuus ovat kuitenkin viime vuosina nousseet huomion kohteeksi. Lisäksi on arvosteltu oireettomien potilaiden rutiinitutkimuksia. Hoitoratkaisut on joka tapauksessa tehtävä hyvän kliinisen arvion perusteella, ja lääkepitoisuusmäärityksiin ryhdyttäessä siihen on oltava selvä aihe.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Insuliinin valinnan ongelmat

Kesällä 75 vuotta täyttänyt insuliini on yksi lääketieteen suurista keksinnöistä. Se on mahdollistanut nuoruustyypin diabetesta sairastaville normaalin elämän, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Insuliinihoidon käytännön toteutuksessa eri insuliinivalmisteiden ja niiden käyttötapojen tuntemus sekä potilaan yksilölliset piirteiden ja kokemusten huomioon ottaminen takaavat parhaan tuloksen. Uuden lisävaihtoehdon ovat tuoneet lyhytvaikutteiset insuliinianalogit, joista ensimmäinen tuli Suomessa markkinoille tänä syksynä.

Juha Saltevo

Huumeita kokeilleet siviilipalvelusmiehet vuonna 1995

Varusmiesten huumekokeiluja on seurattu kyselytutkimuksin jo vuodesta 1968 lähtien. Siviilipalvelusmiesten osalta ei vastaavaa seurantaa ole aiemmin tehty. Nyt tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni, että varusmiehiin verrattuna siviilipalvelusmiehet ovat kokeilleet yli kaksi kertaa yleisemmin huumeita, ja että noin neljäsosa siviilipalvelusmiehistä käyttää niitä säännöllisesti. Tavallisimmin käytettyjä huumeita ovat kannabisvalmisteet ja erilaiset lääkkeet. Huumeiden käytölle altistavia tekijöitä ovat huumeiden käyttö tuttavapiirissä, pitkäaikainen työttömyys siviilissä sekä alkoholin käyttö ja tupakointi.

Timo Koponen, Juhani Niemelä, Jukka-Pekka Hiltunen, Jussi Kauhanen