Kidutuksen merkit luuston gammakuvauksessa

Sitä mukaa kuin turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, alkavat vastaanottavien maiden turvapaikat olla yhä tiukemmassa. Yhä useammin viranomaiset vaativat lääketieteellistä näyttöä esimerkiksi kidutuksesta, jota turvapaikanhakijat usein väittävät kokeneensa. Kidutuksen ulkoisia merkkejä on kuitenkin vaikea osoittaa edes röntgenkuvista, ja kiduttajatkin keksivät yhä häikäilemättömämpiä tapoja peittää jälkensä. Lääkärin eväät tässä tilanteessa ovat usein vähissä. Itävallassa viranomaiset ovat vaatineet lääketieteellistä arvioita kaikista ihmisistä, jotka hakevat turvapaikkaa poliittisen, etnisen tai uskonnollisen vainon takia. Wieniläis-grazilaisena yhteistyönä sikäläiset kollegat selvittivät, missä määrin luuston gammakuvaus paljastaa kidutuksen luustoon jättämiä jälkiä.

Robert Paul

Lääkehoidon ongelmia lääkärin näkökulmasta

Yleislääkärin työvälineisiin kuuluu keskimäärin lähes 200 eri lääkeainetta, kun silmälääkäri tarvitsee vain 42 lääkettä. Lääkehoidon pulmat tiivistyvät muutenkin perusterveydenhuollossa, jossa työsarka kattaa lähes ihmiselämän koko kaaren kaikenlaisine vaivoineen. Millaisia ongelmia lääkärit ovat itse havainneet lääkehoidossa? Huolestuttavatko heitä lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset? Mistä tietoa haetaan ja mitkä tahot huolehtivat täydennyskoulutuksesta? Syyskuussa 1998 tehty Rohto-kysely toi vastauksia näihin kysymyksiin.

Arja Helin, Kalle Hoppu, Timo Klaukka

Sydämen ja luurankolihasten verenvirtaus ja glukoosin käyttö verenpainetaudissa ja lihavuudessa

Koholla oleva verenpaine ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveyden ja -talouden ongelmia. Aikuisväestöstämme joka viides on lihava ja joka viidennen verenpainearvot ovat koholla. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää, liittyykö koholla olevaan verenpaineeseen muutoksia sydämen ja luurankolihasten glukoosin käytössä tai verenvirtauksessa. Lisäksi tutkittiin verenvirtauksen mahdollista syy-yhteyttä lihavuuteen liittyvän insuliiniresistenssin synnyssä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 98 henkilöä, joista 40 oli alkuvaiheen verenpainetautia sairastavaa, 7 lihavaa ja 51 kontrolli- henkilöä. Tutkittavien sydämen ja luurankolihasten glukoosin kulutus mitattiin positroniemissiotomografian (PET) avulla käyttämällä merkkiaineena leimattua glukoosianalogia ([18F]FDG) ja verenvirtaus käyttämällä merkkiaineena radioaktiivista vettä ([15 O]H2O).

Hanna Laine

Krooninen hyperglykemia, verisuonten toiminta ja insuliiniherkkyys nuoruustyypin diabeetikoilla

Nuoruustyypin diabeetikoilla on lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin terveisiin verrattuna, vaikka perinteiset riskitekijät voivat puuttua. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, onko huono sokeritasapaino, sen aiheuttama insuliiniresistenssi ja autonominen neuropatia yhteydessä verisuonten toimintahäiriöihin näillä potilailla. Lisäksi selvitettiin, vaikeuttaako heikentynyt verenkierto insuliinin ja glukoosin käyttöä lihaksessa. Tutkimuksiin osallistui nuoruustyypin diabeetikoita ja terveitä verrokkeja.

Sari Mäkimattila

Lasten sairaalan ulkopuolisten hätätilanteiden epidemiologia ja ensihoito Suomessa

Lasten hätätilanteet ovat sekä lapsen ja hänen perheensä että koko yhteiskunnan kannalta vakava ongelma. Lapsen ollessa uhrina onnettomuudella on vaikutusta hänen elämäänsä noin 60-70 vuoden ajan.

Pertti Suominen

Matriksin metalloproteinaasi-2 (MMP-2) munasarjan normaaleissa ja pahanlaatuisissa soluissa sekä MMP-2:n osuus munasarjasyövässä

Väitöskirjatyössäni olen tutkinut tyvikalvoa hajoittavan entsyymin MMP-2:n (matriksin metalloproteinaasi-2) osuutta syövän metastasoinnin eri vaiheissa, sekä sen mahdollista arvoa ennusteellisena tekijänä munasarjasyövässä. MMP-2 on tyvikalvon pääkomponenttia tyypin IV kollageenia hajoittava entsyymi, jonka esiintyminen on jo pitkään yhdistetty invasiivisiin ja aggressiivisiin syöpäsolutyyppeihin.

Anna Westerlund

Vehkeessä vikaa?

Kuvien herroista yksi olisi pelastettava hoidolta, koska hänellä ei ole tautia, vaan ilmiö. Tarpeettomat ja vahingollisetkin hoitoyritykset ovat kuitenkin hänen kohdallaan pikemminkin sääntö kuin satunnaisuus.

Raimo Suhonen

Hoitopalvelut säilyvät kun toimeen tartutaan

Terveydenhuollon kokonaismenot ovat Suomessa tällä hetkellä noin 7,5 % kansantuotteesta. Tämä on OECD-maiden keskitasoa. Menot ovat keskitasoa myös asukasta kohden laskettuna. OECD:n Suomea koskevassa maa-arviossa tämän vuoden elokuulta voidaan todeta, että terveyspalveluiden osalta ei todellakaan voida puhua kustannuskriisistä. Raportin perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa kansainvälisesti arvioiden tasokkaita. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja motivoitua. Väestö arvostaa saamiaan palveluita. Suomalaiset ovat EU-maita koskeneen selvityksen mukaan lisäksi yhdessä tanskalaisten kanssa tyytyväisimpiä terveyspalveluihinsa ja vaativat vähiten muutoksia palvelujärjestelmään.

Rauno Saari

Kuopion yliopistossa tutkittiin mielipiteitä eutanasiasta

Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos tutki suomalaisten mielipiteitä eutanasiasta kolmesta satunnaisotannalla valitusta aineistosta. Mielipiteitä kysyttiin 800 lääkäriltä, 800 hoitajalta ja 1 000 tavalliselta kansalaiselta. Lääkäreistä kyselyyn vastasi 62 %, hoitajista 73 % ja muusta väestöstä 59 %. Tutkimusryhmään kuuluivat terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas, yleislääketieteen dosentti Olli-Pekka Ryynänen, kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino ja ylilääkäri Markku Virén.

Eläkeiän nostamisesta uskallettava keskustella

Kun Bismarckin aikoina vanhuuseläkeiäksi asetettiin 65 vuotta, väestön keskimääräinen elinikä oli runsaat 40 vuotta. Nyt se on lähes kaksinkertainen, kirjoittaa ylijohtaja Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Sosiaaliturvan suunta 1998-1999 -raportin esipuheessa. Välimäen mukaan olisikin uskallettava keskustella siitä, onko nykyinen vanhuuseläkkeen ikäraja paikallaan.