Lääkärit huom! Myös maatalousyrittäjillä oikeus työkyvyttömyystodistukseen

Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen on tullut useita valituksia siitä, että maatalousyrittäjille ei kirjoiteta työkyvyttömyystodistuksia. Tämä saattaa johtua siitä, että maatalousyrittäjien ei mielletä olevan tavanomaisessa työsuhteessa.

Arto Nuutila

Peräsuolisyövän liitännäishoidoista

Yliopistosairaaloiden syöväntorjunnan johtoryhmien kokous on kiinnittänyt huomiota kolorektaalisyövän hoitomenetelmien kehitykseen ja antanut liitännäishoitojen käytön tehostamiseen tähtäävän suosituksen (SLL 12/98, s. 1385). Asia on tärkeä, koska kyseessä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuonna 1995 uusia tapauksia oli 2 022. Leikkaukseen liitettävä solunsalpaajahoito tulee suosituksen mukaan kysymykseen, kun leikkausnäytteissä tavataan paikallisten imusolmukkeiden etäpesäkkeitä (levinneisyysluokka Dukes C tai TNM-aste III). Näitä esiintyy 25-30 %:lle potilaista.

Heikki J. Järvinen

Liitännäishoitona annettu solunsalpaajahoito peräsuolisyövässä

Lääkärilehden toimitus on tarjonnut mahdollisuutta kommentoida dosentti Heikki J. Järvisen kannanottoa koskien liitännäishoidon merkitystä peräsuolisyövän hoidossa. Vastikään Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa valtakunnallisessa hoitosuosituksessa (1) suositellaan, että solunsalpaajia tulisi antaa liitännäishoitona sekä paksu- että peräsuolisyövässä, jonka luokitus on Dukesin aste C (suoliliepeen imusolmukkeissa on todettu metastaaseja, muttei tätä edempänä). Järvinen haluaa tarkentaa, että liitännäishoitona annettavan solunsalpaajahoidon hyödyllisyydestä on kyllä näyttöä paksusuolen syövässä, mutta sen sijaan peräsuolen syövässä asia olisi avoin.

Heikki Joensuu

Impotenssin lyhyt historia

USA:ssa noin 30 miljoonaa miestä kärsii impotenssista eli erektiohäiriöistä. Nyt Viagra-lääke on murtamassa aiemmin hävettäneen tabun voiman.

Toimikortti tulee - oletko valmis?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti huhtikuussa hankkeen, jossa tavoitteena on valitulla alueella toteuttaa lääketieteen tietoteknologian makropilotti. Kokeilu on osa valtiovarainministeriön sähköinen henkilökortti -projektia. Kokeilun tarkoituksena on hyödyntää ja koota yhteen pilottiin niitä alueellisia tai paikallisia saumattoman palvelumallin osaratkaisuja, joita on tähän mennessä käynnistetty eri puolilla maata sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisprojektin osina.

Jari Forsström

Lääkemarkkinointi uusien tilanteiden edessä

Lääkkeiden markkinoinnin nykyisiä ja tulevia näkymiä pohdittiin huhtikuun lopulla Espoossa pidetyssä seminaarissa. Nykytilanne Suomessa ei ole optimaalinen, mutta kansainvälisesti katsoen ongelmamme ovat pienehköjä ja valvontakoneisto toimii. Lähitulevaisuus saattaa tuoda pulmia, joista on saatu esimakua internetin kautta ulkomailta tilattavista reseptilääkkeistä ja kansainvälisten myyntiorganisaatioiden harjoittamasta luonnonlääkkeiden villistä suoramarkkinoinnista. Reseptilääkkeiden mainonta kuluttajille voi myös muuttua sallittavaksi.

Timo Klaukka

Kaihileikkausjonossa olevien potilaiden näöntarkkuuden muutos

Kaihileikkauksen keskimääräinen jonotusaika on Vaasan keskussairaalassa yli vuoden pituinen. Tänä aikana yli neljäsosalla potilaista leikattavan silmän näöntarkkuus heikkeni huomattavasti. Toisaalta noin puolella potilaista ei tapahtunut merkittävää näöntarkkuuden muutosta. Paremman silmän muutokset olivat samansuuntaiset, mutta pienemmät. Suurin osa potilaista on iäkkäitä, joten yli vuoden pituinen jonotusaika on merkittävä osa heidän jäljellä olevasta eliniästään. He myös menettävät kaihileikkauksen tuoman näönparannuksen mahdollisuuden jonotusaikana.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Nuorten kokema avuntarve ja hoitoon hakeutuminen masentuneisuuden vuoksi

Nuoruusiän masennuksen tunnistaminen ja vaikeusasteen määrittäminen on hankala tehtävä. Tamperelaisilta peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisilta kysyttäessä yli 15 % ilmoitti potevansa jonkinasteista masennusta. Vakavasta masennuksesta kärsivistä vajaa puolet koki tarvitsevansa apua. Suurin osa masentuneista nuorista ei tunnista avun tarvetta eikä hae apua terveydenhuollosta. Kouluterveydenhuollossa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota nuorten masentuneisuuden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon hakeutumisen tukemiseen. Selvitys tehtiin Kouluterveys 1997 -tutkimuksen kyselyaineistosta.

Outi Lukkari, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Kuumeinen diabeetikko - hoida ennen koomaa

Tulehdustautiin sairastuneen diabeetikon sokeritasapaino huononee usein ja samalla äkillisten, jopa hengenvaarallisten aineenvaihdunnan komplikaatioiden vaara suurenee. Diabeettinen ketoasidoosi, hyperosmolaalinen ei-ketoottinen tila ja laktaattiasidoosi ovat verrattain harvinaisia tiloja, mutta ne ovat hyvin estettävissä, kun diabeetikko tai häntä hoitavat henkilöt huolehtivat sairauspäivien aikana riittävästä nesteytyksestä sekä oikeasta oireen- ja syynmukaisesta lääkityksestä. Jos kotihoito ei riitä ja ongelmia kehittyy, ajoissa aloitettu sairaalahoito estää näihin usein tavallisten tulehdustautien laukaisemiin tiloihin liittyvän kuolleisuuden.

Olli Arola

Vaskuliittien kliininen kuva ja diagnostiikka

Vaskuliitit ovat kirjava joukko sairauksia, joissa verisuonten seinämässä on jonkinasteinen tulehdus. Niiden vauriomekanismi on immunologinen, joskin eri taudeissa erilainen. Vaskuliittien diagnostiikka ja seuranta on tarkentunut sen jälkeen, kun valkosoluvasta-aineet löydettiin; niitä esiintyy erityisesti pienten suonten vaskuliiteissa, kuten Wegenerin granulomatoosissa, mikroskooppisessa polyangiitissa ja Churg-Straussin oireyhtymässä. Vaskuliittien hoidotulokset ovat parantuneet, kun käyttöön on otettu kortikosteroidin ja solunsalpaajien yhdistelmähoito. Hoito aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa, mutta jatkohoito järjestetään yleensä yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa. Monet vaskuliitit ovat kroonisia sairauksia, ja potilaiden seuranta kestää vuosia.

Jukka Mustonen, Markku Korpela, Anna-Maija Haapala, Ari Miettinen