Folkhälsans genetiska klinik har inlett sin verksamhet

Genetisk rådgivning har länge erbjudits i vårt land på Väestöliittos och universitetscentral-sjukhusens genetiska kliniker. Dessa har främst besökts av finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningen har sannolikt varit underrepresenterad bland klinikernas klienter. Det finns alltså skäl att anta att det bland de svenskspråkiga i Finland finns ett hittills ouppmärksammat behov av genetisk rådgivning. Rådgivningen är i många fall en komplicerad process även för den rådsökande familjen, inte minst språkligt och emotionellt. Därför är det viktigt att familjerna har tillgång till rådgivning på sitt modersmål.

Carina Wallgren-Pettersson

Suomalainen ICD-kymppi - DC-kympin romutettu versio?

Tämä kirjoitus ei käsittele Finnairin kalustohankintoja, vaan käytännön lääkärin ajatuksia matkalla Uuden tautiluokituksen kolmikieliseen maailmaan.

Kari Ellimäki

Ulkoisten syiden luokitus mahdoton, onko se tarpeenkaan?

Hoitoilmoituksia annettaessa on rekisteröity tapaturmien, haittavaikutusten ja hoitovahinkojen ulkoiset syyt erityisellä koodilla. Aikaisemmin käytetty E-koodi ei kovinkaan paljon häirinnyt normaalia työtä suppeutensa ja selkeytensä vuoksi. Nyt uuden ICD-10 luokituksen vastaava koodi on osoittautunut epätoivoiseksi sekavuutensa ja epäjohdonmukaisuutensa vuoksi. Se luokittelee ulkoiset syyt noin 1 300 eri luokkaan, joiden selostukset vaativat tarkkaa lukemista, jotta koodaus edes likimain osuisi oikeaan. Kun tapaturmaosastolta viikon vaihteen jälkeen kirjoitetaan ulos kymmenkunta erilaisten tapaturmien uhria, menee koodien etsimiseen helpostikin tunti. Tämä tunti on muusta työstä pois.

Timo Niinimäki

W14.89

ICD-10-tautiluokitusta voinee kuukauden käyttökokemusten valossa kommentoida julkisesti - vielä kun nimi on painokelpoinen ennen sen vakiintumista kirosanaksi.

Matti Raivio

Moderni psykiatria - hoitoa vai heitteillejättöä

Psykiatrian rakennemuutokset ovat saamassa ikäviä ja moraalisesti arveluttavia piirteitä. Suomea on haluttu saneerata pikavauhdilla eurotilastoihin todellisen hoitotarpeen kustannuksella. Moderni psykiatria siirtää kylmästi ja tunteettomasti vastuun yhä enemmän vakavissakin häiriöissä omaisille ja potilaalle itselleen hänen todellisista voimavaroista piittaamatta. Vastentahtoisen hoidon lakia tulkitaan tiukasti vain psyyken sisäisiin oireisiin nojaten, eikä sairauteen yhtä oleellisesti liittyviä toimintatason tai käytöksen häiriöitä ja niihin liittyviä selviytymisvaikeuksia haluta lukea lainkaan vastentahtoisen hoidon kriteereiksi, vaikka juuri avuttomuutensa takia jokainen turvattomiin olosuhteisiin sairaalasta uloskirjoitettu potilas on todellisuudessa itselleen vaarallinen.

Seppo Utria

Hoitotestamentin sitovuudesta

Hoitotestamentti on viime vuosina yleistynyt ja samalla sen merkityksestä ja laillisesta sitovuudesta on käyty vilkasta keskustelua. Myös yllättävän monet lääkärit ovat olleet epätietoisia siitä, miten tulisi suhtautua potilaan hoitotestamenttiin eli onko se oikeudellisesti sitova tahdonilmaisu? Tämä tuli esille mm. kirjoituksessa "Nuoren naisen erilainen kuolema" (SLL 13/94), jossa potilaan tahtoa noudatettiin vasta pitkällisen yli puoli vuotta kestäneen epätietoisuudesta johtuneen viivyttelyn jälkeen.

Jane Tuovinen

Uudenaikainen suomalainen oppikirja lasten- ja nuoriso- psykiatriasta

Suomen virassa olevat lastenpsykiatrian professorit ovat yhteistuumin kirjoittaneet ja toimittaneet nykytilanteessa hyvinkin tarpeellisen lasten- ja nuorisopsykiatrian oppikirjan. Se on laatuaan ensimmäinen suomenkielinen kirja, joka käsittelee samoissa kansissa sekä lasten- että nuorisopsykiatriaa. Useimmissa länsimaissa nämä ovat nykyään yhtenäinen lääketieteen erkoisala, mutta meillä toistaiseksi lastenpsykiatria on oma pääspesialiteetti (vuodesta 1955 lähtien) ja nuorisopsykiatria suppea erikoisala (1980-luvulta lähtien).

Harriet Forsius

Vähän, mutta hyvää

Kirjanen on suppea, mutta ammattitaitoinen katsaus suojelulääkinnän nykymahdollisuuksiin kemiallisen ja biologisen sodan varalta. Sen on valmistellut puolustusvoimien BC-työryhmä yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, ja se on suoranaista jatkoa vuonna 1991 ilmestyneelle Pääesikunnan tilannekatsaukselle vuosilta 1987-90.

Pauli Ylitalo

Maailman ikä ja maailmanlopun odotus

Maapallon ikä on aina kiinnostanut sen kamaralla asuvia ihmisiä. Asialla on merkitystä myös maapallon kehityksen, elämän synnyn, ihmiskunnan vaiheiden sekä sairauksien ja lääketieteen historian ymmärtämisen kannalta. Yleisen elämänkokemuksen mukaan kaikilla asioilla on alkunsa ja loppunsa. Näin on uskottu olevan myös maailman ja maailmankaikkeuden kohdalla. Kaikkina aikoina on ollut pikaisen maailmanlopun odottajia ja heitä on nykyäänkin.

Arno Forsius

Meissä kaikissa asuu pieni el(ä)in

Kunnioitettu kirurgikollegamme Savolainen avasi sanaisen thorax-arkkunsa valtakunnan luetuimmalla seinälehdellä. Hän uhmasi kultaista sääntöä ettei korppi ainakaan toisen thorax-kirurgin sydäntä ohita.

Pisara