75987 osumaa

Suomen Lääkäriliiton ohjeisto lääkärintodistusten kirjoittamisesta

Lääkärintodistuksen tulee perustua sellaisiin tietoihin, joiden paikkansa pitävyydestä lääkäri itse on vakuuttunut. Näin ollen todistus ei saa nojata yksinomaan sen pyytäjän kertomukseen, vaan pääasiassa lääkärin omiin tietoihin kuten: omakohtaisiin havaintoihin, jotka perustuvat kliiniseen tutkimukseen, laboratorio- tai röntgenlöydöksiin, omiin aikaisempiin muistiinpanoihin, sairaaloiden, laitoksien tai toisten lääkärien asiakirjoista ym. hankittuihin tietoihin.

Muutoksen aika gynekologisessa kirurgiassa

"Mitä - tehtiinkö hänelle vielä silloin laparotomia". Tätä retorista lausahdusta tullee uusi kirurgiaa harjoittava sukupolvi vuosituhannen vaihteen jälkeen käyttämään aikaisemmista ja vielä 90-luvullakin tehdyistä vatsan alueen leikkauksista. Muutokset kirurgisessa leikkaustoiminnassa etenevät tällä hetkellä jo niin laajalla rintamalla ja sen verran nopeasti, ettei ole väärin olettaa moista ihmettelyä kollegoilta vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua.

Juha Mäkinen

Förändringens tid inom gynekologisk kirurgi

Vadå? Laparotomi ännu på den tiden? Detta retoriska utrop kan förmodligen motses från den nya generation som sysslar med kirurgi efter detta årtusende vad gäller den slags operationer i bukregionen som utfördes tidigare och ännu var aktuella under 90-talet. Förändringarna inom den kirurgiska verksamheten avancerar i dagsläget på så bred front och så pass snabbt att utrop av detta slag sannolikt är en realitet om låt säga tio år.

Sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärintyössä European Society of Cardiologyn, European Atherosclerosis Societyn ja European Society of Hypertensionin Task Forcen suosituksen pohjalta laadittu suomalainen sovellus

Lokakuussa 1994 julkaistiin sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä eurooppalaisen asiantuntijaryhmän suositus. Siitä julkaistaan tässä suomalainen sovellus, jossa on otettu huomioon maassamme aiemmin julkaistut, osin yksityiskohtaisemmat suositukset hyperlipidemioiden ja kohonneen verenpaineen toteamisesta ja hoidosta. Suosituksessa esitetään mm. sepelvaltimotaudin ehkäisyn ensisijaisuusjärjestys.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen, Suomen Kardiologisen Seuran, Suomen Verenpaineyhdistyksen, Kunnallislääkärit-Yhdistyksen, Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistyksen Ja Suomen Sydäntautiliiton Työryhmä

ASA ei auta oireettomaan kaulavaltimoahtaumaan

Kaulavaltimon suhina on merkki kaulavaltimon ahtaumasta, ja tämä voidaan varmentaa kaikututkimuksella. Toisaalta tiedetään, että vaikka potilas on oireeton, hänen riskinsä sairastua oireiseen aivoverenkiertosairauteen on suurentunut, jos hänellä on kaulavaltimon ahtauma. Lääkäri haluaa tietenkin estää tämän tapahtuman, ja usein tällaiselle potilaalle määrätään asetyylisalisyylihappoa. Mutta onko siitä apua?

Robert Paul

A-vitamiini ja sikiön epämuodostumat

Vaikka A-vitamiini on välttämätön embryogeneesille, suurten A-vitamiiniannosten tiedetään aiheuttavan sikiöepämuodostumia. Esimerkiksi isotretinoiini on synteettinen A-vitamiinijohdos (retinoidi), jota käytetään vaikean aknen hoitoon, ja tämän yhdisteen teratogeenisuus on hyvin tunnettu. A-vitamiinin aiheuttama embryopatia käsittää ensisijaisesti neuraalirakenteita ("retinoic acid embryo-pathy"), ja näyttää siltä, että vaikutus välittyy Hoxb-1-geenin kautta, joka säätelee sikiön pitkittäismuodon kehittymistä.

Robert Paul

Helikobakteerien klaritromysiiniresistenssi

Helikobakteerin häätöhoidossa klaritromysiini kuuluu toissijaisesti käytettyyn yhdistelmähoitoon. Ensisijaishoidossa käytetään metronidatsolia, mutta huolena on ollut helikobakteerien sille kehittämä resistenssi: tutkituista kannoista on parhaimmillaan useita kymmeniä prosentteja ollut metronidatsolille resistenttejä. Tosin resistenssin kehittyminen ei aina ole merkinnyt häätöhoidon tehottomuutta.

Pentti Huovinen

Halpa testi helikobakteerin häätöhoitoon: oireiden seuranta

Englantilaiskollegat väittävät, että dyspeptisten oireiden loppuminen osoittaa peräti 97,5 %:n herkkyydellä helikobakteerin häätöhoidon onnistumisen. Tutkimuksessa hoidettiin kaikkiaan 112 potilasta, joista 80:lta helikobakteeri saatiin häädetyksi hengitysilman ureatestin perusteella. Näistä potilaista vain kahdella oli oireita kuuden kuukauden kuluttua hoidon loppumisesta. Lähes kaikki potilaat, joilla bakteeri säilyi (29/32), saivat oireita vielä puolen vuoden kuluttua.

Matti Viljanen

Kliiniset tutkijat - huomio!

Maailman lääketieteellisten lehtien suosituskomitea, ns. Vancouver-ryhmä, on julkistanut ohjeet potilaan oikeudesta henkilöllisyytensä suojaamiseen. Koska identifoivia tietoja ei aina voi poistaa, on potilaalta pyydettävä kirjallinen suostumus häntä koskevan julkaistavan materiaalin suhteen. Ei esimerkiksi riitä, että kasvokuvasta peitetään silmät, sillä potilas on tästä huolimatta usein tunnistettavissa. Jos potilaan henkilösuojan säilyminen on pienimmässäkään määrin epävarmaa, on pyydettävä kirjallinen lupa, mikä mm. edellyttää, että potilas saa luettavakseen kyseisen käsikirjoituksen.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030