75985 osumaa

Mikrotietokone solunsalpaaja- ja antibioottiannosten laskennan apuvälineenä

Olemme Vaasan keskussairaalassa jo vuodesta 1989 lähtien laskeneet hematologisten potilaiden solunsalpaaja-annokset mikrotietokoneen avulla. Kokemuksemme ovat niin myönteisiä, että takaisin "manuaaliseen" laskentaan emme enää suostuisi palaamaan. Myös aminoglykosidien ja vankomysiinin annokset olemme laskeneet mikrotietokoneella. Eräät erikoispiirteet ja ongelmat on kuitenkin otettava huomioon siirryttäessä lääkkeiden ATK-pohjaiseen annoslaskentaan.

Auvo Rauhala

Persoonallisuushäiriöt ja ympäristö

Dosentti M. Joukamaa on kirjoittanut persoonallisuushäiriöiden esiintymisestä Suomen Lääkärilehdessä 3/96. Yli 20 vuotta vankilaoikeuden psykiatriaan perehtyneenä jäsenenä tai varajäsenenä vaarallisten rikoksen-uusijoiden eristämiseen ja nuorten lainrikkojien eri vankeinhoitolaitoksiin sijoitteluun osallistuneena sekä myös psyykkisten sotavammojen korvausasioiden käsittelijänä haluan tuoda esiin joitakin näkökohtia. Psykososiaalisesti on tärkeää mielekäs sopeutuminen ympäristöön ja sen normeihin. Voidaan odottaa, että erityistilanteissa, kuten lainkuuliaisuudessa, ase- ja sotapalveluksessa luonnehäiriö oirehtii.

Matti Viukari

Traumatologian oppikirjan odotettu uudistus

Suomalainen Traumatologia-kirja uudistui viidennen kerran 23 vuotta ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen. Joukkoon mahtuu myös yksi ruotsinkielinen painos, joka vastoin toimituskunnan toiveita ei juurikaan levinnyt maamme rajojen ulkopuolelle. Edellinen, vuonna 1987 julkaistu painos oli monelta osin pahoin vanhentunut. Uusimmassa painoksessa myös kannen perinteinen punainen väri on muuttunut sinisävyiseksi.

Jarkko Vasenius

Ambroise Paré - kirurgian uudistaja

Kirurgia ei ollut erityisemmin arvostettua antiikin ajan lopulta lähtien. Kirurgiset toimenpiteet rajoittuivat useimmiten haavojen hoitoon, paiseiden avauksiin, murtumien lastoittamiseen ja amputaatioiden tekemiseen. Jäsenten veretöntä hoitoa lukuunottamatta lääkärit jättivät kirurgiset hoidot parturien ammattikuntaan kuuluvien välskäreiden tehtäväksi. Lääketiede ja kirurgia olivat vielä uuden ajan alussakin erossa toisistaan ja ne yhdistyivät vasta 1700-luvun loppupuolella.

Arno Forsius

Menettelytapalaki: satu sikariportaan sihteeristä

Rooman gladiaattorit olivat pehmoilijoita verrattuna kovalla koolla alkaviin nykyversioihin. Lääketieteen koulussa oli aikoinaan armeijamainen ohjesääntö, kladi, joka määräsi nokitus- ja marssijärjestyksen. Kun kurssin oli puolituttava, kladi määräsi giljotiinin terän leikkauskohdan. Oli kahta kladia: tenttipisteiden ja kurssi-iän determinoimaa. Pistesaalistajia naljailtiin pinko-, senioreita kunnanlääkärikurssilaisiksi. Kunniallisesti kurssiltaan pudonnut (perhesyyt, laboratorion ahtaus, vuosi stipendiaattina ulkomailla, väiskärin valmistus) ajoi pinkolaistenkin ohi ikäkladinsa oikeutuksella. Ikäkladia ei kuitenkaan sovellettu alempaan keski-ikään saakka; siinä iässähän työelämän merkitys puolittuu, ainakin nykytyönantajien mielestä.

Pisara

Maali, jäähy ja "life time care"?

Viime kuukausina suomalainen jääkiekko on saanut julkisuutta, jota kukaan ei haluaisi. Kaksi huipputason jääkiekkoilijaa on saanut pelin tiimellyksessä kaularankavamman ja mitä ilmeisimmin vaikean tetraplegian. Tällainen vammautuminen on aina katastrofi sekä vammautuneelle itselleen että hänen omaisilleen. Myös katsojat ovat järkyttyneet tapahtuneesta. Jääkiekon luonnetta joudutaan jälleen arvioimaan ja pohtimaan ehkäiseviä toimenpiteitä.

Antti Dahlberg, Hannu Alaranta

Mål, utvisning och "life time care"

Under de senaste månaderna har finländsk ishockey fått publicitet av icke önskvärt slag. Två ishockeyspelare på toppnivå har under pågående match skadat halsryggraden och av allt att döma ådragit sig svår tetraplegi. En skada av detta slag är katastrofal såväl för den drabbade som för de anhöriga. Även publiken är chockad över det inträffade. Ishockeyn som sådan behöver än en gång ses över och förebyggande åtgärder övervägas.

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitokäytäntö perusterveydenhuollossa

Käsitykset lasten äkillisen välikorvatulehduksen asianmukaisesta hoidosta vaihtelevat niin Suomessa kuin muuallakin. Monissa maissa on annettu hoitosuosituksia ja pidetty konsensuskokouksia hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Suomessa tehtiin terveyskeskuksille kysely lasten äkillisen välikorvatulehduksen nykyisestä hoitokäytännöstä. Käytäntöjen todettiin poikkeavan sekä kymmenen vuoden takaisesta kotimaisesta konsensussuosituksesta että muiden maiden käytännöistä.

Erik Hagman, Sirpa Sairanen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030