Rintaontelon alipaineen hemodynaamiset vaikutukset

Rintakehän sisäisen paineen vaihteluilla on monia fysiologisesti merkittäviä verenkierrollisia vaikutuksia, joiden laatua ja syntymekanismeja ei ole perusteellisesti selvitetty. Tässä työssä tutkittiin tavallista negatiivisemman rintaontelon paineen hemodynaamisia vaikutuksia Müllerin manööverin avulla. Müllerin koe on voimakas sisäänhengitys ilmatiet suljettuna, jolloin rintaontelopaine laskee 30-40 mmHg. Viidessä osatyössä tutkittiin sekä invasiivisesti että noninvasiivisesti suurten laskimoiden, sydämen oikean puolen, vasemman kammion ja aortan paineenvaihteluita ja toimintaa. Aineistona oli 75 sydänvikaista potilasta ja 39 tervettä koehenkilöä.

Juha Virolainen

Elävä ravinto - turvallinen ruokavaliovaihtoehto

Tutkimuksissa selvitettiin runsaasti eläviä maitohappobakteereja sisältävän kasvisravinnon, ns. "elävän ravinnon" vaikutuksia.

Mikko Nenonen

Vastasyntyneen aivoverenkierron häiriöalttius

Tutkimuksessa todettiin ensimmäisen elinvuorokauden aikaisen heikentyneen aivoverenkierron altistavan poikkeavalle kehitykselle yhden vuoden iässä.

Juhani Grönlund

Metformiinin vaikutusmekanismit

Metformiini on biguanideihin kuuluva suun kautta otettava sokeritautilääke, joka on ollut kliinisessä käytössä jo 1950-luvulta asti. Sitä on suositeltu erityisesti lihaville aikuistyypin diabeetikoille, koska se ei lisää potilaiden painoa, vaan saattaa jopa vähentää sitä. Huolimatta pitkään jatkuneesta käytöstä metformiinin vaikusmekanismi on kuitenkin edelleen tuntematon. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tuoda lisäselvitystä metformiinin vaikutusmekanismiin.

Juha Rouru

Lama-ajan työvoimapolitiikka ei tue rakennemuutosta eikä työttömyyden vähentämistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman määrä väheni 1990-luvun alkuvuosina 5 %, joskin vuonna 1994 suunta näyttää taittuneen. Vuonna 1994 alan työllinen työvoima oli 280 000 henkilöä. Lamavuosien työvoimapolitiikalle on ollut tyypillistä nimenomaan vakinaisten kokoaikaisten työsuhteiden väheneminen. Uudet työntekijät palkataan mieluummin määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin, usein työllistämisvaroin. Työttömyysaste sosiaali- ja terveydenhuollon alalla oli viime vuonna 11 %, ja työttömiä oli vuoden 1995 helmikuussa sosiaalialalla 15 500 ja terveydenhuoltoalalla 19 600.

Suomalaiselle astmaohjelmalle kansain-välistä huomiota

British Society for Allergy and Clinical Immunology -järjestön julkaisu Clinical & Experimental Allergy on julkaissut suomalaisten valtakunnallisen astmaohjelman vuosille 1994-2004 supplementtinumeronaan tammikuussa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän laatima kokonaisohjelma julkaistiin suomeksi Lääkärilehdessä 29/94, josta se on saatavilla myös eripainoksena. Ohjelman linjanvedot, jotka perustuvat pitkälti suomalaisiin tutkimuksiin, tulevat nyt siis myös kansainvälisesti arvioitaviksi.

Kansaneläkkeen pohjaosa poistuu

Kansaneläkelakia muutettiin vuoden 1996 alusta niin, ettei kansaneläkkeen pohjaosaa makseta enää lainkaan silloin, kun työeläkkeen määrä on yli tietyn markkamääräisen rajan (4 488-5 294 mk/kk). Ennen 1.1.1996 myönnetyt pohjaosat poistuvat vähitellen vuoteen 2001 mennessä. Tietyin edellytyksin pohjaosaa voidaan edelleenkin hakea taannehtivasti alkavaksi viime vuoden puolelta. Tämä on mahdollista ottamalla kansaneläke ns. varhennettuna vanhuuseläkkeenä.

Matti Koivistoinen

Sairaalatyön rutiinit

Työn rutiininomaisuutta pidetään psyykkisesti rasittavana. TAYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa sairaalan henkilöstöstä vain viidesosa piti työtään rutiininomaisena, eniten

Risto Harisalo, Kristiina Lehti, Hilkka Laakso, Marita Paunonen, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Englannin hallitus rahoittaa terveydentilan vaihtelua selvittävää tutkimusta

Sosiaaliluokkien terveyserot ovat olleet Englannissa hankala poliittinen kysymys. Vuonna 1980 valmistui työväenpuolueen hallituksen tilaama raportti erojen syistä ja toimenpide-ehdotuksista, mutta sen jälkeen vallassa olleet konservatiivit eivät hyväksyneet sen ajatuksia. Nyt hallitus on muuttanut suuntaa, ja terveydentilan vaihtelun tutkimukseen varataan 2,5 miljoonaa puntaa viideksi seuraavaksi vuodeksi.

Ossi Rahkonen

Lääketieteen nobelistit, luovuus ja tieteellinen löytäminen

Huippututkijoiden eliitti, nobelistit, ovat aina kiinnostaneet tieteestä viehättyneitä. Nämä raskaan sarjan tieteentekijät ovat ansainneet sädekehänsä paitsi tutkimuksella, jonka validiteetti on todennettu Nobelilla, usein myös tulevien nobelistien oppimestareina. Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin siihen, miten nämä eliittitutkijat itse mieltävät tieteellisen tutkimusprosessin, hyvän tutkijan ominaisuudet ja huippututkijan tavan ajatella. Käytännön syistä artikkelissa tarkastellaan lähinnä vain rajattua tieteentekijöiden joukkoa, lääketieteen nobelisteja. Kirjoittaja kiinnostui aiheesta tutkittuaan tieteellisen ajattelun kehitystä ja tieteellisen tutkimustyön ohjausta.

Juha Hakala