Työlääketiede tänään - työperäisten sairauksien tutkiminen edellyttää yhteistyötä

Työterveyslääkäri tietää, miten toimia esimerkiksi silloin, kun potilas väittää oireidensa pahenevan vaikkapa työpaikan pölystä, mutta muiden alojen lääkäreille menettelytavat eivät ole tuolloin yhtä selviä. Vaikka potilas voi olla intuitiivisesti oikeassa, lääkäri saattaa torjua potilaan epäilyt erityisesti silloin, kun hän ei itse tiedä asiasta riittävästi. Kun potilas ohjataan työterveyslääkärin vastaanotolle, saadaan työlääketieteellinen tietämys osaksi potilaan tutkimusta. Lukumäärältään yleisimmät työperäiset sairaudet ja ammattitaudit, esimerkiksi useimmat ärsytysihottumat ja rasitusvammat, on perinteisesti tutkittu ja hoidettu perusterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa.

Jukka Uitti

Hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset - millainen lääkärin lähete ja milloin?

Sairausvakuutus korvaa nuorempien ikäluokkien sekä rintamaveteraanien hammashoitoa. Vanhemmat, 1955 ja sitä ennen syntyneet, saavat korvausta vain yhdestä tutkimuskäynnistä kolmen vuoden aikana. He voivat saada korvausta myös muun kuin hammassairauden parantamiseksi välttämättömästä hammashoidosta tiettyjen sairauksien yhteydessä, jolloin tarvitaan oikeanlainen lääkärin lähete.

Aira Lahtinen

Kokemuksia etäkonsultaatioista Peijaksen sairaalassa

Lähetejärjestelmä muodostaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa sitovan yhteyden. Nykyaikaiseen tietotekniikkaan perustuvassa sähköisessä lähetejärjestelmässä voidaan siirtää perinteistä lähetetekstiä ja laboratoriotuloksia, mutta myös kuvantamistuotteita ja videokuvaa. Tällaisessa toiminnassa lähete voidaan käsittää potilaan hoitoa koskevaksi konsultaatioksi, joka voi johtaa tilaukseen. Kokemuksia etäkonsultaatioista on Peijaksen sairaalan sisätautien poliklinikassa, ja laajemmin etäpoliklinikkatoiminnan vaikutuksia selvitetään paraikaa tekeillä olevassa tutkimuksessa.

Kari Harno

Potilasasiakirjat arkistoidaan terveyskeskukseen yksityislääkärin luopuessa vastaanotostaan

Mitä tehdä potilasasiakirjoille, kun yksityislääkäri lopettaa vastaanottonsa?

Suvi Sariola

Taas kukkasilla kukkulat

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa 15.-16.5. - perinteiseen tapaan toukokuun kauneimpana ja helteisimpänä viikonloppuna. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius kuvasi käytyä TUPO-kierrosta sovittelijan toimiston näkökulmasta ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja Aune Brotherus-Kettunen tehtyä sopimusta työnantajan kannalta. Jälkipeliä tulkinnoista ja ratkaisuista käytiin valtuuskunnan kesken vielä yömyöhään. On erittäin hyödyllistä ja suorastaan välttämätöntä - joskaan ei aina niin harmonisen miellyttävää - kuulla myös vastapuolen poikkeavia tulkintoja itse selvänä pitämistään asioista. Työaikaan liittyvät kysymykset näyttävät edelleen nousevan esiin ristiriitaisina ja tunteita herättävinä, vaikka uudesta sopimuksesta pyrittiinkin raivaamaan mm. jaksokiistat pois. Järkevältä tuntuu se, että myös työnantajapuoli näkee edelleen lääkärisopimuksen yksinkertaistamisen tärkeäksi tavoitteeksi. Nyt olisi sopiva aika tarkastella lääkäriliitteitä kaikessa rauhassa ja pyrkiä käymään kaikki tekstit järjestelmällisesti läpi. Samalla voinee toivoa myös järkevää neuvottelutoimintaa paikalliselta työnantajalta. Vaikka lakkoase nyt hetkeksi piilotettiin, ei ole mitään mieltä puhkua edelleen kytevään työaikahiillokseen. Lääkäriliiton ja jäsenkunnan näkemykset ylitöistä, päivystyksen järjestämisestä tai työajan sijoittelusta eivät ole muuttuneet.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton valtuuskunta: Tähtäin seuraavalle sopimuskierrokselle

Viime talven neuvotteluissa saatiin lääkärien palkkakehitys käännetyksi nousuun ja myönteisen kehityksen turvaamiseksi on varautuminen seuraavalle neuvottelukierrokselle aloitettava pian, todettiin Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokouksessa 15.-16.5.98. Sitä ennen on kuitenkin käytävä paikalliset neuvottelut uudesta lääkärisopimuksesta, jonka palkka- ja työaikamuutokset astuvat voimaan heinäkuun alussa.

Marit Henriksson

Onko käyttöjärjestelmäni moderni?

Tietokonefirmat väittävät usein, että heidän uusi käyttöjärjestelmänsä on modernimpi kuin kilpailijan. Katsotaanpa, mistä on kysymys.

Erkki Karjalainen

Uutiskirje Aasiasta

Maailman terveysjärjestö WHO juhli 7. huhtikuuta 50-vuotista taivaltaan. Vuonna 1948 perustettu YK:n erityisjärjestö on viime aikoina ollut esillä niin sen pääjohtajavalinnan kuin ensi vuosituhannen ohjelmapoliittisten linjausten suhteen. WHO:n viime vuosikymmenten toiminta on pitkälti perustunut "Health for All by the Year 2000" eli HFA-ohjelman toteuttamiseen, joka vuoden 1979 yleiskokouksessa hyväksyttiin keskeiseksi globaaliseksi strategiaksi perusterveydenhuollon kohentamiseksi.

Seppo Suomela

Kuinka lisätä tyytyväisyyttä julkiseen sairaanhoitoon

"Muista että erityisesti negatiivisella elämyksellä on vahva signaaliarvo ja ihminen kokee ihmiselle kuuluvalla ihmismielellä kokonaisvaltaisia elämyksiä, joita ei voi peruuttaa. Varo väärää sanaa, ilmettä ja elettä. Olet potilasta varten", kirjoittaa Pekka Vuoria.

Pekka Vuoria

TEPA:lta raportti Yksityissektori otettava mukaan terveydenhuollon suunnitteluun

Yksityistä terveydenhuoltoa edustava Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt, TEPA ry, ehdottaa terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi uutta, täydentävää suunnittelukierrosta, johon osallistuisivat myös yksityissektorin ja ns. kolmannen sektorin edustajat. TEPA julkisti Yksityisen terveydenhuollon suuntaviivat -raporttinsa, jota se luonnehtii yksityissektorin vastaukseksi sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatimille terveydenhuoltoa koskeville kehittämissuunnitelmille. Järjestö katsoo yksityissektorin tulleen syrjäytetyksi näiden suunnitelmien valmistelusta.